Historian havinaa

Pitkästä aikaa olen tehnyt ja kuvannut muutamia asetelmia. Se onkin pienten käynnistymisvaikeuksien jälkeen ollut oikein kivaa vaihtelua luonto- ja juhlakuville sekä niiden käsittelylle! Kaikella tuntuu siis olevan aikansa ja paikkansa.

Tässä postauksessa teemana on historia sekä vanhat esineet joita täällä tunnetusti riittää. Kolusin kaappeja ja laatikoita läpi ja löysin taas muutamia kivoja vanhoja aarteita, joita isosediltäni tai muilta sukulaisilta on taloon aikoinaan jäänyt.

Good old times

Lavastin kuvauspisteelleni vanhanaikaisen ”kirjoituspöydän”, johon haalin kaikkea aiheeseen sopivaa. Vanhat tavarat ovat niin kauniita, rosoisuus viehättää erityisesti! Niistä huomaa heti että niitä on käytetty, ja PALJON.

Tarkoitukseni oli luoda jälleen yhdenlainen maailma ja ajankohta, johon kuvien kautta voisi tavallaan hypätä. En tiedä osuvatko esineet lähellekään samaa aikakautta, mutta ei kai se nyt niin tarkkaa ole… 🙂

Good old times

On jännää miten yksinkertaisella osoitteella on posti kulkeutunut aikoinaan perille! 🙂

Good old times

Good old times

Vanha Instrumentariumin silmälasikotelo, joka on minusta aika symppis!

Good old times

Good old times

Näitä melko hurjankin näköisiä instrumentteja puolestaan on käytetty kalligrafiaan.

Good old times

Good old times

Good old times

Good old times

Valokuvat pitivät rakkaat ihmiset lähellä silloinkin, kun se ei fyysisesti ollut mahdollista. ❤ Ihan niin kuin nykyäänkin.

Good old times

Good old times

Good old times

Good old times

Good old times

Muun muassa nämä veikeän näköiset aurinkolasit löysin tänään! 😀 En yhtään tiedä miltä vuosikymmeneltä mahtavat olla, mutta vanhat on! Sangat on aika hassut, sellaiset vähän vetelät rautalankaiset. Pitävät kyllä siitä huolimatta lasit silmillä kuin ihmeen kaupalla. (Ei muuten ole häävin näköistä, vaan lähinnä koomista, kun ne on niin kovin pikkiriikkiset… 😀 )

Good old times

Good old times

Sellainen kuvatulva tällä kertaa! Loppuviikko meneekin sitten töissä, ja lauantaina on yhdet pienet ristiäiset joihin lupauduin kuvaajaksi. En malta odottaa! 🙂

Mukavaa viikon jatkoa jokaiselle! ❤

rakkaudella

Mainokset

Mustaa & Valkoista: Hiljaisuus

Pitkästä aikaa osallistun Nauran auringolle -blogin Mustaa & Valkoista -haasteeseen! Aiheena on siis hiljaisuus. Hiljaisuutta löytyy monestakin eri paikasta tai asiasta. Mustavalkoiset (etenkin vanhat) kuvat ilmentävät minulle hiljaisuutta paremmin kuin värikuvat, joten aihe oli hyvinkin mielenkiintoinen muttei todellakaan mikään helppo. Eilisen surkean sään vuoksi otin ensimmäiset kuvat sisätiloissa ja loput sitten tänään ulkosalla.

Innostuin näistä mustavalkoisista vanhoista valokuvista ja päätin ikuistaa ne uudelleen pirtin pöydällä, mustavalkoisina tietenkin. Alla olevista pienistä pahvisista kuvista osa on setäni mukaan peräisin jopa 1700-luvun puolelta!

img_0832-hdr

33mm, ISO 100, f/3,5 sekä yhdistelmä 1/10, 1/40 ja 0,4 sekunnin valotuksista

Tämä perspektiiviaiheinen valokuva puolestaan on hiukan uudempi, ja se viehättää minua erityisen paljon. Se on vaan niin hieno! En tiedä missä se on kuvattu tai milloin, eikä kuvaajastakaan ole tietoa.

img_0844-hdr

35mm, ISO 100, f/3,5 sekä yhdistelmä 1/4, 1/15 ja 1 sekunnin valotuksista.

Sitten onkin vuorossa hyvin, hyvin hiljainen bussilinja. 🙂 En tiedä minkä aikakauden bussi tämä on ollut, mutta Tampereen kaupungin vaakuna komeilee sen kyljessä. Aika vanha se on, ja karun näköinen. Mustavalkoisissa kuvissa se näyttää jopa melko mielenkiintoiselta. Mitäköhän varten tuulilasien välissä on tuollainen kahva?

img_0931

28mm, ISO 320, f/3,5 ja 1/30 sec

img_0930

18mm, ISO 320, f/3,5 ja 1/30 sec

img_0926

23mm, ISO 320, f/5 ja 1/30 sec

img_0939-hdr

17mm, ISO 250, f/3,5 ja yhdistelmä 1/40, 1/160 ja 1/10 sekunnin valotuksista.

Tämä viimeinen bussikuva on HDR, samoin kuin postauksen kaksi ensimmäistä kuvaa.

Nykyään minulla on hieman erilainen ajatusmaailma ja lähestymistapa mustavalkoisiin kuviin sekä niiden ottamiseen. Tästä kunnia menee J:lle ja häneltä joululahjaksi saadulle Markku Saihan Mustavalkokuvaus ja työnkulku -kirjalle! Aiemmin mustavalkokuvaus on ollut minulle hieman vieras taiteenlaji, mutta tuon kirjan myötä silmäni ovat auenneet mustavalkoisille kuville ihan uudella tavalla. Kaikki aiheet eivät toimi mustavalkoisina, ja nykyään tuleekin mietittyä sekä katseltua maailmaa myös mustavalkoisin silmin.

Lisäksi mustavalkoisten kuvien käsittely on jossain määrin värikuvien käsittelystä eroavaa. Näissä musta ja valkoinen saavat paikoin ”palaa hiukan puhki” toisin kuin värikuvissa (yleisesti ottaen), sillä ne ovat nimenomaan puhtaina ne sävyt joilla voimakkaimmat kontrastit ja tietynlainen ”potku” luodaan kuvaan. Ilman niitä kuva jää vaisuksi.

Olen aikeissa hypätä tulevaisuudessa myös pimiötyöskentelyn pyörteisiin! Isäni on joskus aikoinaan harrastanut valokuvausta ja kehittänyt paljon kuvia itse, joten pimiötarvikkeet ja kaikenlaista muuta vanhempaa välineistöä kuulemma on olemassa. Mustavalkoisten valokuvien itse kehittäminen kiinnostaa kovasti, joten voin jopa luvata että siitäkin tulee vielä joskus juttua tänne blogin puolelle!

Rakkaudella, Anna