THE PRECIOUS TIME

Päätin nyt tehdä jotain ennenkuulumatonta blogini historiassa ja jättää otsikon englanniksi, sillä se on tämänkertaisen omakuvasarjan nimi. Suomeksi käännettynä se ei vaan kuulosta minusta yhtä hyvältä. Monesti nimittäin kuvien nimet tai kuvatekstit tulevat mieleeni juuri englanniksi, enkä oikein tiedä miksi. Siksi esimerkiksi Instagram-tilini on varsinainen sillisalaatti, sillä kirjoitan täysin fiilispohjalta englanniksi tai suomeksi. Joka puolella toitotetaan että pitäisi valita jompi kumpi, mutta kun riippuu ihan päivästä, että millä kielellä ne sanat ja lauseet mieleen tulevat.

No, mennäänpä nyt varsinaiseen asiaan! Tilasin joku aika sitten Punanaamiosta Grimasin kasvomaaleja ja viikonloppuna pääsin testaamaan niitä ensimmäistä kertaa kunnolla. Lapsena olen edellisen kerran tainnut jotain ”Tiimari-maaleja” käyttää, joten tämä on varsin uusi asia allekirjoittaneelle. Aikaahan tähän projektiin meni kokonaisuudessaan melko reippaasti, mutta onneksi oli vapaapäivä! Katselin inspiraatioksi Youtubesta videoita ja Pinterestistä kuvia, ja lopulta päädyin tällaiseen pääkallomeikkiin. Sitten pystytin pitkästä aikaa kotistudion pystyyn ja aloin kuvaamaan!

Pidemmittä puheitta, tässä tulos:

THE PRECIOUS TIME

Seize the moment before your time is up

THE PRECIOUS TIME

THE PRECIOUS TIME

It’s trivial to be rich if you don’t have time

THE PRECIOUS TIME

THE PRECIOUS TIME

Time is precious

THE PRECIOUS TIME

Rekvisiittana oli alunperin vain musta hattu, mutta onneksi mieleeni juolahti vaihtaa se tuohon kukkakruunuun ja vanhaan herätyskelloon. Johan tuli ytyä ja kontrastia mukaan kuvioon! Kellon ansiosta kuville syntyi teema, tarina ja nimi.

Kohta on taas Halloween… Mitähän silloin keksisi? 😀

nimmari


Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

Omakuvien maailmassa

Sunnuntaina tuli sellainen olo, että on pakko saada purkaa tunteita jollain tavalla ulos, eli ilmaista itseään kuvien avulla. Kun on ollut kuukauden verran kuvaamatta tai tekemättä mitään kovin luovaa, on sanomattakin selvää että jossain vaiheessa asiaan on otettava kiinni ettei pää hajoa. Jonkinlainen visio kuvista oli olemassa; jotain melankolista ja tummanpuhuvaa, tummat silmänympärykset, nurkassa lojunut ikkunanpoka. Mitään sen tarkempaa ei kuitenkaan ollut, joten päätin vaan antaa fiiliksen viedä!

Aloitin maskeerauksesta. Purin ”kiukkuani” siveltimen vetoihin; luomiväripaletista käytin mustaa, punaista ja violettia. Yritin maalailla mustelmia, joskin niistä tuli aika haaleita kun ei tuo pigmentti tahdo markettimeikeissä oikein riittää. Lopulta naamani alkoi kumminkin näyttää siltä kuin olisin saanut turpaani pahemman kerran… Kuvissa se ei kylläkään (onneksi) näytä yhtään niin pahalta!

Lopulta kuvasarjan nimeksi tuli ”Tunne, jolla ei ole nimeä”

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Kokeilin myös muutamia tuplavalotuksia kameralla, joka onkin uusi ominaisuus allekirjoittaneelle, sillä vanhassa kamerassa sitä mahdollisuutta ei ollut! Eli kuvia otetaan kaksi peräkkäin, ja kamera sitten yhdistää ne yhdeksi otokseksi.

Filmikamerassa tämä onnistuu myös, ja sieltä koko idea onkin peräisin. Voisihan tuon koneellakin tehdä, mutta rakastan sitä ajatusta ettei voi koskaan tarkkaan tietää millainen lopullisesta kuvasta tulee, vaan se on aina arvoitus! ❤ Siksi filmikuvauskin kiehtoo, en vaan ole saanut vielä(kään) aikaiseksi perehtyä siihen. Mutta kaikelle on oma aikansa, uskoisin. 🙂

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Self-portraits

Kukat/heinät olivat (taas kerran) kuivuneet maljakkoon työpöydälleni, sillä en ikinä muista heittää niitä ajoissa pois! 😀 Nyt ne pääsivät vielä viime töikseen hyötykäyttöön hiuksia koristamaan. Otin kuvat makuuhuoneen ikkunan edessä, joka on länteen/luoteeseen päin. Sateisen ja pilvisen päivän johdosta ISOa piti kiikuttaa hitusen ylös, 500 paikkeille. Aukko oli 3,5 ja valotusaika 1/100sec. Heijastimia en jaksanut alkaa viritellä, vaan pelkkä ikkunan valo sai riittää tällä kertaa.

Epätäydellisyys ja säröt ovat alkaneet viehättää vielä entistäkin enemmän. ❤ Haavoittuvaisuus myös, koska sitähän me kaikki olemme, halusimme tai emme. Siksi en esimerkiksi jaksa omaa ihoani photoshopilla enää käsitellä. Ja vaikka automaattitarkennus ei osuisikaan yhtään mihinkään, niin ei se silti tarkoita että kuva olisi epäonnistunut. Päinvastoin, silloin kuvasarjaan tulee vain lisää mielenkiintoa ja kokonaan blurri kuva jättää mielikuvituksellekin varaa! 🙂

Odotan muuten innolla syyskuussa alkavaa Ahjolan valokuvauskurssia jolle ilmoittauduin. Kurssin nimi on ’Valokuvailmaisun konkarit’, ja se on suunnattu jo useamman vuoden aktiivisesti kuvausta harrastaneille. Itsehän olen aktiivisesti kuvannut vasta noin kaksi vuotta, mutta rohkenin silti liittyä mukaan, sillä valokuvailmaisun perusteet ovat kuitenkin jo hallussa ja aihe sekä siinä kehittyminen kiinnostaa kovasti. 🙂

Vuosi sitten osallistuin Ahjolan ’Ihminen kuvassa’ -kurssille, ja teinkin siitä muutamia postauksia (linkit alla). Kiinnostaisiko teitä lukea niitä tälläkin kertaa? 🙂 Kotitehtäviä saamme toivottavasti tällä tulevallakin kurssilla, joten niitä ainakin tulen täällä blogissa jakamaan!

Omakuva: Klovni

Henkilökuvauskurssin loppu häämöttää

nimmari


Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

Kesäyön uni

Viikot ne vaan vierii ja heinäkuun viimeistä päivää viedään! Kolmisen viikkoa sitten meillä oli jälleen ihanan Katrin kanssa sovittuna kuvaukset, joiden punaisena lankana oli kukat, mutta tällä kertaa kruunun muodossa. Väkersin tuon kukkakruunun edellisenä iltana muovikukista ja täytyy sanoa että siitä tuli aika onnistunut! Värit ainakin sopivat Katrille kuin nenä päähän, vai mitä? ❤

Malli & MUAH: Katri Konster

Kukkakruunu: Minä

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Katri with a flower crown

Loppuun vielä tämmöinen ihana vahingossa tullut Me Naiset -lehden Kesäextraankin sopiva kansikuva! 😀 ❤ Mikä hymy!

Kuvaukset pidimme Ylöjärvellä Pikku-Ahveniston luontopolulla, joka oli paikaksi ihan nappivalinta Katrilta! Kuvat olen ottanut Canonin 6D:llä ja 50mm 1.8 objektiivilla. Sekin pieni muovirimpula muuttui astetta paremmassa kamerassa ihan eri linssiksi! 😀

Kuvia on aika paljon, koska hyviä otoksia yksinkertaisesti oli ihan hirveästi! Ja tunnetustihan minä en osaa karsia… Editointivaiheessa valinnanvaikeus oli suurta, mutta minkäs teet kun on niin hyvä malli! 😀 ❤ Tiimityö meillä toimii kyllä kuvauksissa äärimmäisen hyvin! On myös kiva päästä uudelleen kuvaamaan jo entuudestaan tutun mallin kanssa ja nähdä se miten kumpikin on tässä kuukausien kuluessa kehittynyt. ❤

Ihanaa kesän jatkoa! ❤

nimmari


Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

Ensimmäinen hääkuvauskeikka

Kesäkuussa sain suuren kunnian olla ikuistamassa Saijan ja Karin tärkeää päivää. ❤ Tässä postauksessa näytän teillekin tuon ihanan päivän tunnelmia häätarinan muodossa. Tämähän oli tosiaan ihan ensimmäinen hääkeikkani!

Täytyy kyllä sanoa, että hääkuvaus vei sydämeni tyystin mennessään (kuten vähän uumoilinkin jo etukäteen)! ❤ Jännitti todella paljon! Vaikka samaan aikaan tiesin valmistautuneeni hyvin ja pystyväni siihen kyllä. Mutta kuulemma tuo jännitys ei koskaan lopu, vaan ennen jokaista hääkeikkaa jännittää. Se on jotenkin lohdullista tietää ja olisihan se jopa outoa jos ei jännittäisi!

Ensin kuvattiin valmistautumista Hämeenpuiston Glohairissa, sitten first look -kuvat ja potretit. Näiden jälkeen siirryimme juhlapaikalle. Juhlatilana oli, ah, niin hurmaava Pyynikin panimo! ❤ Todella ihana miljöö ja toki myös kiinnostava historiansa puolesta. Hääparin yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat mm. käsityöläisoluet, joten senkin takia tämä paikka oli ihan nappivalinta!

Juhlapaikalla tapahtui myös itse vihkiminen, joka oli ihanan koskettava. ❤ Tippa tuli linssiin pakostikin, mutta onneksi kameran taakse pääsi piiloon!

Mutta nyt niitä kuvia! ❤

Saija&Kari003

Saija&Kari039

Saija&Kari013

Saija&Kari014

Saija&Kari017

Saija&Kari022

Saija&Kari023

Saija&Kari025

Saija&Kari024

Saija&Kari030

Saija&Kari033

Saija&Kari034

Saija&Kari035

Saija&Kari045

Saija&Kari048

Saija&Kari049

Saija&Kari051

Saija&Kari058

Saija&Kari057

Saija&Kari060

Saija&Kari063

Saija&Kari068

Saija&Kari067

Saija&Kari069

Saija&Kari071

Saija&Kari072

Saija&Kari073

Saija&Kari076

Saija&Kari077

Saija&Kari078

Saija&Kari083

Saija&Kari080

Saija&Kari095

Saija&Kari096

Saija&Kari098

Saija&Kari101

Saija&Kari100

Saija&Kari102.jpg

Saija&Kari103

Saija&Kari105

Saija&Kari106

Saija&Kari107

Saija&Kari108

Saija&Kari111

Saija&Kari112

Saija&Kari141

Saija&Kari144

Saija&Kari150

Saija&Kari155

Saija&Kari156

Saija&Kari129

Saija&Kari185

Saija&Kari188

Saija&Kari191

Saija&Kari192

Saija&Kari193

Saija&Kari194

Saija&Kari204

Saija&Kari236

Saija&Kari240

Saija&Kari252

Saija&Kari280

Saija&Kari316

Saija&Kari317

Juhlia kuvatessa täytyy olla koko ajan valppaana, sillä kuvattavia tilanteita voi tulla eteen koska tahansa. Myös syöminen tuottaa ainakin itselleni näin töissä ollessa vaikeuksia, vaikka olisi miten hyvää ruokaa. Ei vaan ole yhtään nälkä eikä malta rauhoittua syömään! 😀 Mutta jotain on syötävä, ettei käy hullusti. 12 tuntia on kuitenkin suhteellisen pitkä aika olla töissä yhteen putkeen.

Olin hankkinut tätä tilaisuutta varten mm. toisen kamerarungon, ja nyt olenkin täysikennoisen 6D:n onnellinen omistaja! Ostin myös olan yli vedettävän hihnan toiselle kameralle ja toinen roikkui sitten kaulassa. Näin ollen pystyin kuvaamaan molemmilla rungoilla koko ajan. Lisäksi hankintalistalla jo pidempään kummitellut kamerareppu tuli vihdoin ostettua, ja se on kyllä niiiin kätevä!

Elokuussa onkin sitten toinen hääkeikka tiedossa, tosin siellä olenkin sitten kakkoskuvaajan roolissa aamun valmistautumista lukuunottamatta. Odotan sitäkin innolla! ❤

Ja psst! Tein oman valokuvaajasivun Facebookiin! Anna Järvenpää Photography – Saa käydä tykkäilemässä! ❤ 🙂

nimmari


Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle