Kuistiunelmia

Vanhan talon kuisti eteVanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustusinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat

Kuvat ovat kesäiseltä ”sisäänkäyntikuistilta”

Vessarempasta taisi lähteä niin kutsuttu lumipalloefekti… Hups! Talossa nimittäin hyörii parhaillaan eräänlainen pyörremyrsky, tai siltä täällä tällä hetkellä ainakin näyttää. 😀 Eilen ollaan saatu hyvin roudattua makkarista ylimääräisiä kalusteita pois ja tänään vielä lisää, sekä raivattu yhtä keskeistä huonetta hiukan tyhjemmäksi. Me emme sitä käytä muuhun kuin läpikulkuun, sillä siinä on isäni ja setäni yhteinen toimisto/työhuone, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta se kaipaa vielä hiukan lisää toimenpiteitä. Vessassa katto on valmis ja seinistä puolet on pohjamaalattu. Se olisi jo valmis jos ei maali olisi loppunut kesken, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi lähteä kaupunkiin asti sitä hakemaan. En muistanutkaan miten paljon kertaalleen maalattukin lastulevyseinä imee sitä maalia itseensä!

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

No, asiaan! Sain eräänä päivänä idean liittyen toiseen kuistiimme. Kuisteja on siis talossa kaksi, joista toista käytämme jatkuvasti kun kuljemme sisälle ja ulos, mutta toinen on jäänyt pelkäksi varastoksi. Alunperin tässä talossa on ollut kauan sitten keskellä yksi yhtenäinen lasikuisti (voi kunpa se olisi vielä tallella), mutta kun tänne on tehty laajennukset keittiöön ja ”toimistoon”, on myös lasinen unelma saanut väistyä. Eli molemmat pienemmät kuistit ovat ilmeisesti tästä yhdestä isommasta muokattuja tai jopa kokonaan uudelleen tehtyjä, en ole ihan varma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Huom! Nämä kuvat on otettu viime kesänä, enkä kyllä tiedä mitä olen ajatellut kameran takana hääräillessä… Tuskin mitään! Häärännyt vaan. Yritin pelastaa niitä kuvankäsittelyllä ja pakko pienentääkin osaa tähän postaukseen epätarkkuuden vuoksi. Aika kamalaa jälkeä ainakin omaan silmään. Toivottavasti te muut kestätte, minä en välttämättä… 😀

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Ykköskuisti on aiemmin maalattu sinertävän harmaaksi valkoisilla yksityiskohdilla talon muihin väreihin sopivaksi. Sellaiseksi saa jäädäkin, minä ainakin tykkään! ❤

Viime kesänä siivosin tämän sisäänkäynnin romuista ja yritin tehdä siitä hiukan viihtyisämmän. Sen kautta on niin paljon kulkua koko ajan, ettei siihen mahdu minkäänlaista istuskeluryhmää tuon 120cm leveän jättioven takia (josta ei yllä olevassa kuvassa näy kuin puolet). Lisäksi tuo seinänvierustan penkki on äärettömän epäkäytännöllinen ja mahdoton istua, sitä ei selkeästikään ole tehty pitkille ihmisille, tai ehkä ei ihmisille ollenkaan. 😀 Laskutilana toimii tavarasta riippuen, mutta yleensä kaikki tippuu lattialle kun se on vaan niin vino. Tähän voisin sanoa, ettei kannata rakentaa penkkejä ollenkaan ellei niistä osaa tehdä suoria. Tulee vaan paha mieli kaikille…

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

img_4221

Toinen, hämähäkinseittien peittämä kuisti (josta ei nyt ole sattuneesta syystä muita kuvia kuin tämä syksyllä ulkoapäin otettu) on sisältä punertavan ruskeaksi petsattu ja siinä mielessä kai alkuperäisessä asussaan. Se on peilikuva tuosta ykköskuistista, mutta pimeämpi. Haluaisin tehdä siitä vaalean, tuollaisenaan se on niin kovin tumma ja tunkkaisen oloinen. Sinne saisi pienen istuskeluryhmänkin mahtumaan. Kakkoskuistille sisältä päin kuljettaessa on nimittäin pariovet toisinkuin ykköskuistissa, joten tilaa jää enemmän käyttöön. Sieltä myös hävitetään se himskatin penkki, tuo epäkäytännöllisyyden multihuipentuma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Tarkoitukseni olisi tehdä toisesta kuistista mukava ja inspiroiva oleskelutila etenkin kesäpäiviä sekä myös talvehtivia kasveja ajatellen. En ole onnistunut esim. yrttienkään talvettamisessa, kun ei ole tuntunut olevan sopivaa paikkaa niille. Sisällä on liian lämmintä ja kuivaa, ykköskuistilla taas ihan liian kylmä. Tälle toiselle kuistille voisi kyhätä pienimuotoisen lämmityksen, jotta se olisi talvellakin hyvin plussan puolella. Lisäksi siitä voisi tulla mukava paikka aamu- ja iltapäiväkahvien hörppimiseen. Täytyypä tässä joku päivä ängetä itsensä sinne ja ottaa mittoja, että pääsee toden teolla suunnittelemaan ja laskemaan maalimenekkiä sun muuta.

Niin, ja kai sitä uutta kasvihuonettakin pitäisi pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan jos sen joskus meinaa saada toimintakuntoon… Sitten olisi vielä huvimajaa, kesäkeittiötä, patiota ja sen sellaista pientä hommaa mietittävänä. Idätyksiäkin täytyisi jo suunnitella kovaa vauhtia! …On vissiin niin kiire ettei ehdi tekemään mitään. 😀 😀 Niin sen täytyy olla… Koko syksy ja talvi aikaa tehdä suunnitelmia valmiiksi, kunnes keväällä jälleen huomaat ettei mikään ole edennyt ajatuksen tasoa pidemmälle. Aina sama juttu! Käykö muille näin? 😀

Rakkaudella, Anna

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Sisustusmietteitä & vessaremonttia

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-3

Olen jo jonkin aikaa (lue: koko tässä talossa asumisemme ajan) painiskellut sisustukseen liittyvien ongelmien kanssa. Jotenkin en ole saanut aikaiseksi yhtään niin paljoa sillä saralla kuin olisin halunnut. Tavaraa pursuaa joka paikasta, mutta kun niistä suurin osa (eli melkein kaikki) ei ole edes omia niin ei niitä oikein voi konmarittaa poiskaan tuosta vaan. 😀 Joukossa on suvun esineitä, turhaa ja tarpeellista sekä suoraan sanottuna roskaksikin luokiteltavaa (jopa minun mittapuullani). Omaksi ihanne-elinympäristökseni täällä ei ole riittävän viihtyisää tai kaunista harmoniasta puhumattakaan, ja siksi en juurikaan ole jakanut kodistamme kuvia blogissa muutamaa harkitumpaa kuvakulmaa lukuunottamatta.

Jostain on kuitenkin aloitettava, jos meinaa joskus valmista saada. Vessan pintaremontti on vihdoin alkanut! Olen eilen tyhjentänyt tilan, hionut, imuroinut ja pessyt seinät ja katon. Kaikki seiniin kiinnitetyt tavarat on irrotettu (paitsi siis termostaatti ja patteri). Seuraavaksi vuorossa on kittaus sekä pohjamaalaus.

Lisäksi talossa ensimmäisten muutostoimenpiteiden joukossa ovat makuuhuoneen kalusteiden uudelleenjärjestely sekä katon maalaus. Nämähän eivät ole mitään niin radikaaleja toimenpiteitä jotka vaatisivat erityisen paljon pohtimista, koska:

  • Vessa on tehty jälkeenpäin 80-luvulla joten sen muokkaaminen on pikemminkin velvollisuus
  • Katto on aikoinaan ollut valkoinen, kattolevyt vaan ovat ajan saatossa tummuneet beigen värisiksi
  • Mööpeleitä nyt voi siirrellä tekemättä mitään peruuttamatonta vanhinkoa 🙂

On toki hyvä, ettei ole tullut rempattua mitään aiemmin. Tämä talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, joten vanhempien saati sitten alkuperäisten osien kanssa haluan edetä todella varovasti, jos ollenkaan. Siksi vessasta onkin hyvä aloittaa, kun tila on niin paljon uudempi ja kaipaa pikaisesti lisää toimivuutta sekä säilytystilaa.

Löydät aiemman vessaremppapostaukseni, kuvat alkuperäisestä tilanteesta sekä neljän kuukauden takaisesta suunnitelmasta täältä. Muutaman pikkujutun olen muuttanut tähän uuteen suunnitelmaan:

  • Seinistä ei tule valkoisia vaan raikkaan vaaleanvihreät
  • Altaan alle tuleva taso jatkuu koko seinän mitalta, ovensuuhun jäävä kulma luultavasti pyöristetään tai sahataan vinoksi
  • Hyllyjä tulee vain yksi
  • Peiliksi pyöreä malli ja mieluiten vanha
  • Kalusteiden tasot jäävät puunvärisiksi
  • Laattojen saumoista tulee mustat
  • Vanha muovimatto todennäköisesti jää tilaan

 

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-1

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-2

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-pohjapiirustus-3

Tämmöistä tällä kertaa! Välillä jotain muutakin kuin niitä valokuvausjuttuja. 🙂 En nimittäin ole nyt ehtinyt/jaksanut käsitellä uusia kuvia, joten tämä sisustuksen miettiminen ja pähkäileminen on välillä ihan mukavaa vaihtelua!

Mukavaa viikonloppua jokaiselle tutulle ja tuntemattomalle! ❤

Rakkaudella, Anna

 

Paikallislehdessä

Kääk, paikallislehden (eli Teisko-Aitolahti -lehden) toimittaja halusi tehdä minusta jutun tämän viikon numeroon! ”Pikkulintu” oli laulanut blogistani eteenpäin (kiitoksia vaan 🙂 ) ja sitä kautta toimittajakin kiinnostui.

img_1719

Jutussa kerrotaan paitsi minusta, niin myös tästä vanhasta talosta jossa asumme sekä tottakai valokuvausharrastuksestani, koska lehden numero oli harrasteteemainen.

img_1727

Yhtään lehtijuttua tai haastattelua minusta ei ole koskaan tehty, joten ensimmäinen kerta toki jännitti. Ilokseni toimittaja oli oikein mukava ja lämmin ihminen! Reilun tunnin pituinen juttutuokiomme pirtin pöydän ääressä kului äkkiä ja puhuttavaa riitti. Lopuksi otettiin vielä kuvia sisällä ja ulkona.

Pahoittelut muuten näiden minun kuvieni laadusta! Ne on hätäisesti otettu ja sanomalehti on haastava materiaali kuvata. Tai siis sanomalehtikuvien kuvaaminen on haastavaa. Oletteko ikinä koittaneet? Sanomalehtipaperihan on niin huokoista että kuvissa se näyttää vähän kummalta, mutta koittakaa kestää! 🙂

img_1747

img_1735

Ruoveden Sanomalehti Oy toimittaa Ruovesi -lehden lisäksi myös Teisko-Aitolahti -lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 1926 jakelulevikin ollessa tällä hetkellä reilu 1600. Lehti on ohut ja sympaattinen, ja kaikki alueen tarvittava uutiset mahtuvat siihen hyvin. Ilmaista nettiversiota siitä ei ole, mutta näköislehden voi tilata.

Olen juttuun oikein tyytyväinen, joten suuri kiitos vielä toimittaja Terhi Kääriäiselle sekä ”ilmiantajalle” jos tätä luette! 🙂 Nyt ainakin hieman useampi paikallinen tuntee minut ja naamani näillä nurkilla!

Edit: Lukijan pyynnöstä kuvat jutun tekstistä alla, klikkaamalla saat ne isommiksi! 

Rakkaudella, Anna

Halloween-brunssi

Huhhuh, olipahan viikko! Nyt on halloweenit juhlittu meidän osalta, kerta se on ensimmäinenkin! Blogissa on eletty viikon verran hiljaiseloa, kun ei ole vaan ehtinyt keskittyä tähän oikeastaan ollenkaan. Se tuntui vähän oudolta, kun tästä on tullut niin olennainen osa arkea jo tässä muutaman kuukauden sisällä. (Hetkinen, tässähän on kuukausipäivä käsillä: blogini täyttää tänään huimat 2 kuukautta! :D)

img_5272

Viikko sitten sunnuntaina tuli idea ja siitä se ajatus halloween-brunssista sitten lähti. Haeskelin koristelu- ja tarjoiluideoita netistä ja osa tuli ihan omasta päästä soveltamalla. En ole aiemmin järjestänyt itse mitään teemajuhlia (joitakin ”tavallisia” juhlia kyllä) mutta hyvin meni silti! Edellisistä kekkereistä tässä talossa on kulunut jo useampi vuosi ja nämä olivat myös ikään kuin meidän tuparit, vaikka valmista ei vielä olekaan.

Paikalle kutsuin lähisukuani, yhteensä meitä oli 14 henkeä + vauva. Somisteet ja tarjottavat olivat kuin lastenkutsuilla konsanaan, vaikka oli vain yksi lapsivieras vauvan lisäksi. 😀 Olin uurastanut näiden kekkereiden eteen todella paljon, ja koristeista kaikki muu on itse tehtyä paitsi kurpitsailmapallot. Oli lepakoita, kurpitsa-pompomeja, lippusiimaa, kummituksia, hämähäkkejä ja seittejä. Ensireaktiot olivat hiukan hämmästyneitä ja huvittuneita, ihan niin kuin toivoinkin! Tarkoitukseni oli alunperinkin herättää ihmisissä iloa ja siinä kyllä onnistuin. 🙂

img_5201img_5197img_5228img_5231img_5234img_5227img_5221

Suolaisista tarjoiluista sen verran, että alkuun tuli lautasella suoraan keittiöstä bataatti-kurpitsakeitto, jonka päällä oli salvialla ja hunajalla maustettu maitovaahto sekä paahdettuja kurpitsansiemeniä (tästä en valitettavasti muistanut/ehtinyt ottaa kuvaa). Siitä tykättiin ja olin siitä tosi mielissäni, koska resepti oli itse kehitelty ja olin aiemmin hauduttanut sitä varten lihaliemenkin luiden kera. Sitten oli suolaisena syötävänä rukiinen hirvi-kanttarellipiiras (lähimetsän antimia), joka myös oli itse kehittelemäni, pohjaa lukuunottamatta (se oli tylysti valmis pakastepohja :D). Oli lisäksi nakkimuumioita, vihreää salaattia, poppareita, cocktail-piirakoita munavoilla sekä patonkia.

img_5214img_5220

Makeina oli mm. haamumarenkikakku, jonka ulkonäköön idea tuli netistä mutta toteutus oli omaa käsialaa. Tein alkuviikosta melkein viiden tunnin marenkeja tätä kakkua varten (ohje täältä), vaikka osa taisi olla vähän liian kauan kuivattavana kokoonsa nähden ja menivät hiukan kuiviksi. Hyviä niistä silti tuli, etenkin kun vähän pehmenivät kakun koristeina. 🙂 Välissä on siis paksua kurpitsakiisseliä, mascarpone-valkosuklaavaahtoa ja sitä marenkia. Mainittavan arvoinen jälkkäri oli myös panna cotta, jonka päälle lusikoin samaista kurpitsakiisseliä mutta ohuempana versiona. Panna cotta on yksi suosikkijälkiruoistani ja se onnistuu aina (on sitä tullut kokkina väännettyä ihan vaan ”jokunen” kerta…) Limellä tehostettu kurpitsakiisseli toimi tosi hyvin makean ja kermaisen vanukkaan kanssa. Sitten oli vaahtokarkeilla koristellut suklaabrowniet tehtynä kuppikakkuvuokiin, (ohje täältä) tosin ilman valkosuklaakuorrutusta, koska löysin jo valmiiksi halloween-aiheisia vaahtokarkkeja kaupasta. Ei myöskään pidä unohtaa valkosuklaalla muumioituja suklaakeksejä! Äklömakeita niistä kyllä tuli, mutta näyttivät hauskoilta!

img_5212img_5217img_5215img_5224

Lisäksi sain tutustua sokerimassaan, jota ostettiin mustana ja valkoisena versiona kaupasta. Niistä muotoutui hämähäkkejä ja silmiä. Mitähän tuosta lopusta massasta keksisi, kun sitä jäi aika paljon..?

img_5204img_5208img_5207img_5209

Ylipäätään tuo somistaminen on mielestäni ihan mahtavaa puuhaa. Kunpa olisin ehtinyt panostaa vielä enemmän itse pöytien kattamiseen ja kuvien ottamiseen.. Valokuvat on siis otettu tosi hätäisesti, mutta aika meinasi loppua kesken (ehdin kuitenkin minuutilleen, kyllä tuo aikataulutus ja työjärjestys tulee vielä jostain takaraivosta puoliautomaatilla).

Tässä selostan vieraille mitä ruokapöydästä löytyy, ”assistenttina” serkun poika. 🙂 (Kiitos Johannalle kuvasta!<3)

img_4186

Erityisen ylpeä olen ensimmäisestä koskaan kaivertamastani kurpitsalyhdystä! Siitä tykkäsivät vieraatkin. 😀 Tosi ”hurja” veijari! Sisällä on led-kynttilä. Tästä kurpitsasta sain ainekset soseeseen, jota käytin pohjana kaikissa kurpitsa-alkuisissa lisukkeissa.

img_5251

Tässä vielä muutama kuva, jotka on otettu juhlien jälkeen illan hämärässä:

img_5304img_5262img_5252img_5257

Suuri kiitos kaikille vieraille, ilman teitä ei olisi ollut koko kekkereitä ja uurastus olisi mennyt hukkaan! ❤ Hyvää halloweenia kaikille!

Rakkaudella, Anna

/ I arranged for the first time a halloween-brunch for my nearest relatives! 14 guests (+ one baby). There was so much work to do for the whole week, but it doesn’t matter when you do what you really like. Happy halloween everybody!

With love, Anna

Haaveita perinnepuutarhasta

Syksy ja talvi on kerrassaan loistavaa aikaa unelmoida puutarhasta ja lohduttaa itseään kesäisillä kuvilla, joissa vielä on vihreys tallella. Tämä pimeä aika myös rohkaisee (ainakin minua) suunnittelemaan puutarhaa siten, että vielä syksylläkin olisi jonkinlaista väri-ilottelua jäljillä. Olen käytännössä täysin ummikko puutarhasuunnittelussa, mutta aina voi ja täytyykin opetella uusia asioita. Sehän on vaan hauskaa kun asennoituu oikein! 🙂

dia1

Tein pienen kollaasin Powerpointilla. (Kollaasin kuvat: Pinterest)


Talon takana on joskus vuosikymmeniä sitten ollut jonkinlainen puutarha, mutta nyttemmin siitä oli jäljellä enää hirveä risukko ja rivi vanhoja punaviinimarjapensaita. J on tehnyt ahkerasti töitä raivatessaan risukot pois (pensaat siis jäivät) ja nyt länsi- ja pohjoisikkunoista näkyy taas kunnolla tuo perisuomalainen järvimaisema.

Puutarhan ja pihan suunnittelu on käynnissä ja alustava runko on jo löytynyt. Tarkoituksena olisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan perinnepuutarha, mutta mitäs se sitten tarkoittaa? Se ei ole sama asia kuin perinteisillä kasvilajeilla toteutettu puutarha, vaan tarkoitus on käyttää vain yli 50 vuotta vanhojen kasvikantojen kasveja ja samoin ”lainalaisuuksin” kuin aiemmin on ollut. Näin siitä syystä, että vanhat kasvikantamme ovat arvokasta kulttuuriperintöä ja niitä tulisi ehdottomasti vaalia etteivät ne katoa. Vanhat perinnekannat ovat myös erittäin hyvin aikaa kestäviä (ovathan ne selvinneet tähänkin päivään asti) ja suurelta osin helppohoitoisia, koska ei entisaikaan ole ollut puutarhureihin varaa kuin hyvin harvoilla talouksilla.

img_5032

Ensimmäinen luonnos

Tämä on tietenkin pitkä prosessi, koska aluksi pitää tehdä runsaasti selvitystyötä mm. siitä mitä koko perinnepuutarha-ajatus pitää sisällään, mitkä kasvit ovat olleet niitä perinteisiä tällä tontilla/alueella ja mistä niitä saa, sekä tottakai siitä miten, minne ja millä materiaaleilla puutarha toteutetaan. Näitä olen joiltain osin jo selvittänyt, mutta vielä on paljon opiskeltavaa. Onneksi tuli käytyä kesällä Virroilla eräässä kesätapahtumassa (enää en muista sen nimeä), jossa pidettiin pienimuotoinen luento pappilan perinnepuutarhasta ja sen suunnittelusta. Se oli todella mielenkiintoinen ja herättelevä koska jos emme olisi sinne päätyneet, olisimme todennäköisesti tietämättämme tuhonneet paljon sellaista mitä olisi ehdottomasti pitänyt säästää. Tämän talon ympärillä ei enää montaakaan vanhaa pienempää kasvilajia taida olla, mutta tässä lähellä on muutama paikka josta niitä voi käydä katsomassa, sekä tietenkin tutuilta ja naapureilta voi kysellä.

Talon taakse tulee siis se varsinainen perinnepuutarha, joka rakennetaan kolmitasoiseksi rinnettä mukaillen ja navettakivillä pengertäen, väleissä kulkee hiekkakäytäviä. Alemmas talon taakse lännen ja lounaan puoleiseen rinteeseen unelmoin ainakin ryytimaasta (eli kasvimaasta nykykielellä), vanhoista ikkunoista tehdystä kasvihuoneesta ja pergolasta pienellä kesäkeittiöllä sekä ruokailuryhmällä. Pergola nyt tietenkään ei ole ihan perinteinen suomalainen rakennelma, mutta sellaisen saa kyllä tehtyä talon tyyliin sopivaksi ohuesta hirrestä ja sellaiseen kohtaan josta se ei tielle näy (viimeisessä kuvassa), eikä näin ollen ”sotke” maisemaa jos niin voi sanoa.

Vaikka kunnioitetaan vanhaa, niin elämän pitää minun mielestäni silti näkyä, koska missään museossa ei kenenkään tarvitse asua ellei itse halua. 🙂 Kun muuten tehdään vahvasti vanhaa taloa ja pihaa tukevia ratkaisuja, niin jossain asiassa voi hiukan ottaa vapauksia, jos se vaan muuhun tyyliin sopii. Talon etupuolelle syrneenimajaan on suunnitteilla huvimaja, jossa voisi juoda päiväkahveja ja jonne kesällä voisi paeta helteistä auringonpaahdetta. Talon edustalle tulee kukkaistutuksia.

Haaveita on paljon, mutta eivät ne mahdottomia ole. Tärkeintä on edetä sopivan hitaasti ja harkiten, ettei tulisi mittavia virheliikkeitä ja jotta saataisiin mahdollisimman hyvä lopputulos aikaiseksi. Tässä vielä vähän lohduttoman näköisiä kuvia nykytilanteesta:

Rakkaudella, Anna

/ I’m dreaming of a really traditional Finnish garden! It would suit very well this old house where we live in, and it would be in the back of the house. There actually has been some kind of garden loooong time ago. There’s a lot of work to plan all this, but I’ll do my best to honor our fantastic living environment!

With love, Anna