Liutun Maalaistalo

No niin, nyt vien teidät kuulkaas kuvamatkalle niin ihanaan paikkaan ettei ole tosikaan! ❤ Nimittäin Liutun maalaistaloon täällä Tampereen Teiskossa. Ihastuin siihen välittömästi kun ajoimme pihaan, eikä se hellittänyt otettaan missään vaiheessa. Vietimme siellä itseasiassa aika monta tuntia, koska visuaaliselle silmälle katseltavaa sekä kuvattavaa riitti, noh, kaikkialla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo sijaitsee siis Teiskossa osoitteessa Viitapohjantie 521, joka on noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka!

Liutulla kaikki on kaunista niin sisällä kuin ulkonakin. Siellä kirjaimellisesti on jokaiselle jotakin; upea pihapiiri puutarhaihmisille, viehättävää perinnerakentamista vanhoine esineineen historiannälkäisille, kotieläimiä lapsille ja lapsenmielisille, sekä kahvilan sisätiloissa uskomattoman kauniita huoneita lukuisine yksityiskohtineen vaikkapa sisustuksesta kiinnostuneille. Esteetikon paratiisi, etten sanoisi!

Kurkistellaan ensiksi mitä kaikkea ihanaa pihapiiristä löytyy:

(”Varoitus”: Kuvia on PALJON ja postaus on näin ollen PITKÄ! 😀 Minä ja kuvien karsiminen ei oikein tulla toimeen keskenämme, koska kun ympärillä on näin paljon kaikkea ihanaa, ei vaan voi olla kuvaamatta… <3)

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Heti vastassa oli ehkäpä upeimpia pioneja joita muistan koskaan nähneeni! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ulkoa voimmekin siirtyä kutsuvan kuistin kautta sisälle:

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Talossa yrittäjäpariskunta pitää maatilan ohella kesäkahvilaa, joka on auki viikonloppuisin. Kahvilarakennuksessa toimii myös puoti, jossa myydään mm. paikallisten käsityöläisten tuotteita, sisustusesineitä, käyttötavaraa, tuliaisia… Vähän kaikkea!

Siellä on lisäksi kokonaiset kolme huonetta varattuna vintage-kirpputorille, jossa ihanat vanhat aarteet emännän omista kokoelmista etsivät uutta kotia. Sieltä olisin mielelläni ostanut vaikka mitä, jos lompakko tai oman kodin nurkat joustaisivat yhtään enempää!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kattojen koristelut olivat huikaisevan kauniita! Kiva kun myös kattoihin kiinnitetään huomiota muutoinkin kun vaan maalaamalla kaikki valkoisella. Niin taitavasti suunniteltu ja tehty, liekö sitten talon alkuperäisiä taideteoksia vai uudempia? No oli niin tai näin, sopi hyvin tyyliin, minä tykkään! ❤ Ihanan rohkeita ratkaisuja.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvilan tiskiltä löydät herkulliset talossa leivotut herkut niin makeina kuin suolaisinakin vaihtoehtoina erittäin ystävällisen palvelun siivittämänä. 🙂 Herkuista on liki mahdotonta kieltäytyä ja hyvä niin, sillä ne vievät kielen mennessään!

Muutama sananen vaihdettiin talon emännän Hennan kanssa ostosten yhteydessä, mutta koska vierailijoita oli muitakin ja hänellä selvästi riitti puuhaa siellä sun täällä, niin en parkkeerannut kahvikuppiani tiskin nurkalle. 😀 Ehkä joskus toiste sitten, paremmalla ajalla. Juttua olisi varmaankin riittänyt puolin ja toisin. 🙂

Täällä voi muuten järjestää myös juhlatilaisuuksia, ja talo avaa ovensa niin pienemmille kuin suuremmillekin ryhmille ympäri vuoden! Tämä onkin kiva vaihtoehto retkikohteiden joukkoon Tampereen seudulla matkaillessa, ja miksei paikallisillekin ryhmille!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvia voi juoda joko kuistilla, sään salliessa pihalla suloisissa pöytäryhmissä tai tässä ihastuttavassa vanhassa pirtissä josta seuraavat kuvat ovat. ❤

Tuli kotoisa olo, sillä se muistuttaa jonkin verran omaa pirttiämme (vaikkakaan ei meidän ole näin nätti!). Ihana vanha miljöö tämäkin, jossa riittää katseltavaa pidemmäksikin toviksi. 1800-luvun henki on hienosti säilytetty!

Liutun maalaistalo Teisko

Valokuvausaiheinen välihuomio: Yllättävän hyvältä muuten näyttää nämä kaikki sisäkuvat, vaikka kamerasta piti ISO-arvoa vääntää 1000 asti ja kuviin tuli kroppikennon ”ansiosta” aika paljon kohinaa. Jonkun verran piti vielä jälkikäteen varjoja avata sun muuta, jotta sai pirtistä nurkatkin näkyviin.

Yleisesti ottaen sisätilojen kuvaaminen on aika vaikeaa ilman salamaa ja/tai jalustaa, ellei sitten ole ihan älyttömän isoja ikkunoita tai muuten riittävästi valaistusta. Nähtävästi kuitenkin onnistuu ilmankin ja sopiva tunnelmallisuus säilyy. 🙂 Mikään pimeähän tämä pirtti ei ollut, vaan mukavan valoisa. 🙂 Kuvat on otettu Sigman 17-50mm f/2.8 -objektiivilla.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ja sitten on vuorossa korttipakan Jokeri; täytenä yllätyksenä löytyi talosta myös tällainen kirpputorihuone, jossa on minusta ihan mieletön tunnelma! 🙂 Todella rohkea ja uniikki ratkaisu, jollaista en olisi itse keksinyt, mutta joka kuitenkin täydentää hyvällä tavalla kaikkea muuta talossa olevaa.

Itämainen teema näkyy niin selkeästi, että nyt harmittaa etten huomannut kysyä onko tällä huoneella jokin erityinen tarina takanaan… 🙂 No, täytyy koittaa muistaa seuraavalla kerralla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Siirtykäämme seuraavaksi takaisin ulos ja niihin karvaisempiin olentoihin! Aaseista kaikki kolme olivat paikalla meidän sinne mennessä, ja uteliaat korva- sekä silmäparit seurasivat tarkkaan jokaista tulijaa.  😀 Lystikkäitä tapauksia!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Samasta paikasta löytyivät myös kanat (ja kaiketi siellä kukkokin oli), joiden ulkotarha oli toteutettu häkki häkin sisässä -periaatteella, joka on hyvä sekä turvallinenkin ratkaisu.

Liutun maalaistalo Teisko

Alunperin sain ahaa-elämyksen tähän käyntiin Sannilta Kesärannan tölli -blogista, johon hän teki postauksen samaisesta aiheesta. Sen rohkaisemana huikkasin Jussille, että ”Seuraavana viikonloppuna lähdetään kyllä käymään siellä Liutun maalaistalossa.” Sitä olemme monesti ohi ajaessa vilkuilleet, muttemme koskaan käyneet. Kiitokset siis Sannille! Ja mikäli omavaraisempi maalaiselämä kiinnostaa eikä Kesärannan tölli vielä ole omalla lukulistallasi, kannattaa se sinne laittaa! 🙂

Ja itseasiassa nämä seuraavaksi nähtävät, Liutulla kesän ajan maisemointitöissä olevat lampaat ovat juuri Sannilta eli Kesärannan tölliltä kotoisin, ja ne tulivatkin kipin kapin katsomaan keitä aidan vierelle oli tullut.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

”Ei tä-ä-ä-äällä mitään rapsutushommia olisi?”

Liutun maalaistalo Teisko

Nuunuksi nimetty lammas sai rutkasti rapsutuksia osakseen! ❤ Niin suloinen!

Liutun maalaistalo Teisko

Muita taisi kiinnostaa enemmän ruoho, joka oli mukamas vihreämpää juuri sillä aidan toisella puolella. 😀

Liutun maalaistalo Teisko

Voi hellanlettas! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

…Ja sitten takaisin töihin!

Liutun maalaistalo Teisko

Niin on Liutun kierros tullut päätökseensä. Tuliko kuvaähky? 😀 Pahoittelut näin pitkästä postauksesta, mutten halunnut jakaa tätä kahtia sillä kokonaisuus on niin kiva.

Juuri kun olimme lähdössä, näin tutut toimittajan kasvot (hän teki alkuvuodesta minusta jutun Teisko-Aitolahti -lehteen) iloisen moikkauksen kera, ja sen jälkeen vielä iloisemman! 🙂 Nimittäin blogiystäväni Blyygi Blumsteri oli toimittajasiskonsa kanssa käymässä samaisessa kohteessa! Hänkin teki vierailusta postauksen blogiinsa, jossa muuten pääsee vierailemaan mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa! Kulttuurinystävän ehdoton valinta lukulistalle. 🙂 Rupattelimme hetken pihalla, jonka jälkeen lähdimme sitten omille teillemme. Tällaiset yllättävät kohtaamiset tuovat hymyn huulille koko loppupäiväksi! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Tänne tosiaan kannattaa ajella jo Tampereen keskustastakin jos aikaa vaan on! Tai mikäli matka käy vaikka Ruovedelle tai Oriveden kautta Jyväskylään päin (tai vastakkaiseen suuntaan) on tämä minusta mukavampi levähdyspaikka kuin huoltoasema, joskin joutuu ajelemaan vähän pidempää reittiä, sekä ”hieman” pienempiä ja mutkaisempia maalaisteitä. 🙂 Mutta minusta olisi sen arvoista, niin kiva paikka oli Liutun Maalaistalo. ❤

Mehän teimme siis visiittimme jo tuossa heinäkuun puolella, mutta sain muokattua kuvat ja tehtyä postauksen vasta nyt. Täytyy ehdottomasti piipahtaa tuolla kahvilla vielä tässä elokuun aikana (kesäviikonloppuisin paikka on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16). Ehkäpä silloin suorastaan sekopäisen valokuvaamisen sijasta maltan keskittyä paremmin myös siihen kauniissa kupissa tarjoiltuun kahviin… 😉

P.s. Ei ole tämäkään mikään maksettu mainos, vaan puhtaasti ilosta, hyvästä tahdosta ja tyytyväisyydestä tehty postaus paikallisen yrittäjäpariskunnan hyväksi. 🙂

rakkaudella

Mainokset

Kuistiunelmia

Vanhan talon kuisti eteVanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustusinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat

Kuvat ovat kesäiseltä ”sisäänkäyntikuistilta”

Vessarempasta taisi lähteä niin kutsuttu lumipalloefekti… Hups! Talossa nimittäin hyörii parhaillaan eräänlainen pyörremyrsky, tai siltä täällä tällä hetkellä ainakin näyttää. 😀 Eilen ollaan saatu hyvin roudattua makkarista ylimääräisiä kalusteita pois ja tänään vielä lisää, sekä raivattu yhtä keskeistä huonetta hiukan tyhjemmäksi. Me emme sitä käytä muuhun kuin läpikulkuun, sillä siinä on isäni ja setäni yhteinen toimisto/työhuone, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta se kaipaa vielä hiukan lisää toimenpiteitä. Vessassa katto on valmis ja seinistä puolet on pohjamaalattu. Se olisi jo valmis jos ei maali olisi loppunut kesken, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi lähteä kaupunkiin asti sitä hakemaan. En muistanutkaan miten paljon kertaalleen maalattukin lastulevyseinä imee sitä maalia itseensä!

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

No, asiaan! Sain eräänä päivänä idean liittyen toiseen kuistiimme. Kuisteja on siis talossa kaksi, joista toista käytämme jatkuvasti kun kuljemme sisälle ja ulos, mutta toinen on jäänyt pelkäksi varastoksi. Alunperin tässä talossa on ollut kauan sitten keskellä yksi yhtenäinen lasikuisti (voi kunpa se olisi vielä tallella), mutta kun tänne on tehty laajennukset keittiöön ja ”toimistoon”, on myös lasinen unelma saanut väistyä. Eli molemmat pienemmät kuistit ovat ilmeisesti tästä yhdestä isommasta muokattuja tai jopa kokonaan uudelleen tehtyjä, en ole ihan varma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Huom! Nämä kuvat on otettu viime kesänä, enkä kyllä tiedä mitä olen ajatellut kameran takana hääräillessä… Tuskin mitään! Häärännyt vaan. Yritin pelastaa niitä kuvankäsittelyllä ja pakko pienentääkin osaa tähän postaukseen epätarkkuuden vuoksi. Aika kamalaa jälkeä ainakin omaan silmään. Toivottavasti te muut kestätte, minä en välttämättä… 😀

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Ykköskuisti on aiemmin maalattu sinertävän harmaaksi valkoisilla yksityiskohdilla talon muihin väreihin sopivaksi. Sellaiseksi saa jäädäkin, minä ainakin tykkään! ❤

Viime kesänä siivosin tämän sisäänkäynnin romuista ja yritin tehdä siitä hiukan viihtyisämmän. Sen kautta on niin paljon kulkua koko ajan, ettei siihen mahdu minkäänlaista istuskeluryhmää tuon 120cm leveän jättioven takia (josta ei yllä olevassa kuvassa näy kuin puolet). Lisäksi tuo seinänvierustan penkki on äärettömän epäkäytännöllinen ja mahdoton istua, sitä ei selkeästikään ole tehty pitkille ihmisille, tai ehkä ei ihmisille ollenkaan. 😀 Laskutilana toimii tavarasta riippuen, mutta yleensä kaikki tippuu lattialle kun se on vaan niin vino. Tähän voisin sanoa, ettei kannata rakentaa penkkejä ollenkaan ellei niistä osaa tehdä suoria. Tulee vaan paha mieli kaikille…

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

img_4221

Toinen, hämähäkinseittien peittämä kuisti (josta ei nyt ole sattuneesta syystä muita kuvia kuin tämä syksyllä ulkoapäin otettu) on sisältä punertavan ruskeaksi petsattu ja siinä mielessä kai alkuperäisessä asussaan. Se on peilikuva tuosta ykköskuistista, mutta pimeämpi. Haluaisin tehdä siitä vaalean, tuollaisenaan se on niin kovin tumma ja tunkkaisen oloinen. Sinne saisi pienen istuskeluryhmänkin mahtumaan. Kakkoskuistille sisältä päin kuljettaessa on nimittäin pariovet toisinkuin ykköskuistissa, joten tilaa jää enemmän käyttöön. Sieltä myös hävitetään se himskatin penkki, tuo epäkäytännöllisyyden multihuipentuma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Tarkoitukseni olisi tehdä toisesta kuistista mukava ja inspiroiva oleskelutila etenkin kesäpäiviä sekä myös talvehtivia kasveja ajatellen. En ole onnistunut esim. yrttienkään talvettamisessa, kun ei ole tuntunut olevan sopivaa paikkaa niille. Sisällä on liian lämmintä ja kuivaa, ykköskuistilla taas ihan liian kylmä. Tälle toiselle kuistille voisi kyhätä pienimuotoisen lämmityksen, jotta se olisi talvellakin hyvin plussan puolella. Lisäksi siitä voisi tulla mukava paikka aamu- ja iltapäiväkahvien hörppimiseen. Täytyypä tässä joku päivä ängetä itsensä sinne ja ottaa mittoja, että pääsee toden teolla suunnittelemaan ja laskemaan maalimenekkiä sun muuta.

Niin, ja kai sitä uutta kasvihuonettakin pitäisi pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan jos sen joskus meinaa saada toimintakuntoon… Sitten olisi vielä huvimajaa, kesäkeittiötä, patiota ja sen sellaista pientä hommaa mietittävänä. Idätyksiäkin täytyisi jo suunnitella kovaa vauhtia! …On vissiin niin kiire ettei ehdi tekemään mitään. 😀 😀 Niin sen täytyy olla… Koko syksy ja talvi aikaa tehdä suunnitelmia valmiiksi, kunnes keväällä jälleen huomaat ettei mikään ole edennyt ajatuksen tasoa pidemmälle. Aina sama juttu! Käykö muille näin? 😀

Rakkaudella, Anna

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Sisustusmietteitä & vessaremonttia

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-3

Olen jo jonkin aikaa (lue: koko tässä talossa asumisemme ajan) painiskellut sisustukseen liittyvien ongelmien kanssa. Jotenkin en ole saanut aikaiseksi yhtään niin paljoa sillä saralla kuin olisin halunnut. Tavaraa pursuaa joka paikasta, mutta kun niistä suurin osa (eli melkein kaikki) ei ole edes omia niin ei niitä oikein voi konmarittaa poiskaan tuosta vaan. 😀 Joukossa on suvun esineitä, turhaa ja tarpeellista sekä suoraan sanottuna roskaksikin luokiteltavaa (jopa minun mittapuullani). Omaksi ihanne-elinympäristökseni täällä ei ole riittävän viihtyisää tai kaunista harmoniasta puhumattakaan, ja siksi en juurikaan ole jakanut kodistamme kuvia blogissa muutamaa harkitumpaa kuvakulmaa lukuunottamatta.

Jostain on kuitenkin aloitettava, jos meinaa joskus valmista saada. Vessan pintaremontti on vihdoin alkanut! Olen eilen tyhjentänyt tilan, hionut, imuroinut ja pessyt seinät ja katon. Kaikki seiniin kiinnitetyt tavarat on irrotettu (paitsi siis termostaatti ja patteri). Seuraavaksi vuorossa on kittaus sekä pohjamaalaus.

Lisäksi talossa ensimmäisten muutostoimenpiteiden joukossa ovat makuuhuoneen kalusteiden uudelleenjärjestely sekä katon maalaus. Nämähän eivät ole mitään niin radikaaleja toimenpiteitä jotka vaatisivat erityisen paljon pohtimista, koska:

  • Vessa on tehty jälkeenpäin 80-luvulla joten sen muokkaaminen on pikemminkin velvollisuus
  • Katto on aikoinaan ollut valkoinen, kattolevyt vaan ovat ajan saatossa tummuneet beigen värisiksi
  • Mööpeleitä nyt voi siirrellä tekemättä mitään peruuttamatonta vanhinkoa 🙂

On toki hyvä, ettei ole tullut rempattua mitään aiemmin. Tämä talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, joten vanhempien saati sitten alkuperäisten osien kanssa haluan edetä todella varovasti, jos ollenkaan. Siksi vessasta onkin hyvä aloittaa, kun tila on niin paljon uudempi ja kaipaa pikaisesti lisää toimivuutta sekä säilytystilaa.

Löydät aiemman vessaremppapostaukseni, kuvat alkuperäisestä tilanteesta sekä neljän kuukauden takaisesta suunnitelmasta täältä. Muutaman pikkujutun olen muuttanut tähän uuteen suunnitelmaan:

  • Seinistä ei tule valkoisia vaan raikkaan vaaleanvihreät
  • Altaan alle tuleva taso jatkuu koko seinän mitalta, ovensuuhun jäävä kulma luultavasti pyöristetään tai sahataan vinoksi
  • Hyllyjä tulee vain yksi
  • Peiliksi pyöreä malli ja mieluiten vanha
  • Kalusteiden tasot jäävät puunvärisiksi
  • Laattojen saumoista tulee mustat
  • Vanha muovimatto todennäköisesti jää tilaan

 

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-1

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-2

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-pohjapiirustus-3

Tämmöistä tällä kertaa! Välillä jotain muutakin kuin niitä valokuvausjuttuja. 🙂 En nimittäin ole nyt ehtinyt/jaksanut käsitellä uusia kuvia, joten tämä sisustuksen miettiminen ja pähkäileminen on välillä ihan mukavaa vaihtelua!

Mukavaa viikonloppua jokaiselle tutulle ja tuntemattomalle! ❤

Rakkaudella, Anna

 

Paikallislehdessä

Kääk, paikallislehden (eli Teisko-Aitolahti -lehden) toimittaja halusi tehdä minusta jutun tämän viikon numeroon! ”Pikkulintu” oli laulanut blogistani eteenpäin (kiitoksia vaan 🙂 ) ja sitä kautta toimittajakin kiinnostui.

img_1719

Jutussa kerrotaan paitsi minusta, niin myös tästä vanhasta talosta jossa asumme sekä tottakai valokuvausharrastuksestani, koska lehden numero oli harrasteteemainen.

img_1727

Yhtään lehtijuttua tai haastattelua minusta ei ole koskaan tehty, joten ensimmäinen kerta toki jännitti. Ilokseni toimittaja oli oikein mukava ja lämmin ihminen! Reilun tunnin pituinen juttutuokiomme pirtin pöydän ääressä kului äkkiä ja puhuttavaa riitti. Lopuksi otettiin vielä kuvia sisällä ja ulkona.

Pahoittelut muuten näiden minun kuvieni laadusta! Ne on hätäisesti otettu ja sanomalehti on haastava materiaali kuvata. Tai siis sanomalehtikuvien kuvaaminen on haastavaa. Oletteko ikinä koittaneet? Sanomalehtipaperihan on niin huokoista että kuvissa se näyttää vähän kummalta, mutta koittakaa kestää! 🙂

img_1747

img_1735

Ruoveden Sanomalehti Oy toimittaa Ruovesi -lehden lisäksi myös Teisko-Aitolahti -lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 1926 jakelulevikin ollessa tällä hetkellä reilu 1600. Lehti on ohut ja sympaattinen, ja kaikki alueen tarvittava uutiset mahtuvat siihen hyvin. Ilmaista nettiversiota siitä ei ole, mutta näköislehden voi tilata.

Olen juttuun oikein tyytyväinen, joten suuri kiitos vielä toimittaja Terhi Kääriäiselle sekä ”ilmiantajalle” jos tätä luette! 🙂 Nyt ainakin hieman useampi paikallinen tuntee minut ja naamani näillä nurkilla!

Edit: Lukijan pyynnöstä kuvat jutun tekstistä alla, klikkaamalla saat ne isommiksi! 

Rakkaudella, Anna

Halloween-brunssi

Huhhuh, olipahan viikko! Nyt on halloweenit juhlittu meidän osalta, kerta se on ensimmäinenkin! Blogissa on eletty viikon verran hiljaiseloa, kun ei ole vaan ehtinyt keskittyä tähän oikeastaan ollenkaan. Se tuntui vähän oudolta, kun tästä on tullut niin olennainen osa arkea jo tässä muutaman kuukauden sisällä. (Hetkinen, tässähän on kuukausipäivä käsillä: blogini täyttää tänään huimat 2 kuukautta! :D)

img_5272

Viikko sitten sunnuntaina tuli idea ja siitä se ajatus halloween-brunssista sitten lähti. Haeskelin koristelu- ja tarjoiluideoita netistä ja osa tuli ihan omasta päästä soveltamalla. En ole aiemmin järjestänyt itse mitään teemajuhlia (joitakin ”tavallisia” juhlia kyllä) mutta hyvin meni silti! Edellisistä kekkereistä tässä talossa on kulunut jo useampi vuosi ja nämä olivat myös ikään kuin meidän tuparit, vaikka valmista ei vielä olekaan.

Paikalle kutsuin lähisukuani, yhteensä meitä oli 14 henkeä + vauva. Somisteet ja tarjottavat olivat kuin lastenkutsuilla konsanaan, vaikka oli vain yksi lapsivieras vauvan lisäksi. 😀 Olin uurastanut näiden kekkereiden eteen todella paljon, ja koristeista kaikki muu on itse tehtyä paitsi kurpitsailmapallot. Oli lepakoita, kurpitsa-pompomeja, lippusiimaa, kummituksia, hämähäkkejä ja seittejä. Ensireaktiot olivat hiukan hämmästyneitä ja huvittuneita, ihan niin kuin toivoinkin! Tarkoitukseni oli alunperinkin herättää ihmisissä iloa ja siinä kyllä onnistuin. 🙂

img_5201img_5197img_5228img_5231img_5234img_5227img_5221

Suolaisista tarjoiluista sen verran, että alkuun tuli lautasella suoraan keittiöstä bataatti-kurpitsakeitto, jonka päällä oli salvialla ja hunajalla maustettu maitovaahto sekä paahdettuja kurpitsansiemeniä (tästä en valitettavasti muistanut/ehtinyt ottaa kuvaa). Siitä tykättiin ja olin siitä tosi mielissäni, koska resepti oli itse kehitelty ja olin aiemmin hauduttanut sitä varten lihaliemenkin luiden kera. Sitten oli suolaisena syötävänä rukiinen hirvi-kanttarellipiiras (lähimetsän antimia), joka myös oli itse kehittelemäni, pohjaa lukuunottamatta (se oli tylysti valmis pakastepohja :D). Oli lisäksi nakkimuumioita, vihreää salaattia, poppareita, cocktail-piirakoita munavoilla sekä patonkia.

img_5214img_5220

Makeina oli mm. haamumarenkikakku, jonka ulkonäköön idea tuli netistä mutta toteutus oli omaa käsialaa. Tein alkuviikosta melkein viiden tunnin marenkeja tätä kakkua varten (ohje täältä), vaikka osa taisi olla vähän liian kauan kuivattavana kokoonsa nähden ja menivät hiukan kuiviksi. Hyviä niistä silti tuli, etenkin kun vähän pehmenivät kakun koristeina. 🙂 Välissä on siis paksua kurpitsakiisseliä, mascarpone-valkosuklaavaahtoa ja sitä marenkia. Mainittavan arvoinen jälkkäri oli myös panna cotta, jonka päälle lusikoin samaista kurpitsakiisseliä mutta ohuempana versiona. Panna cotta on yksi suosikkijälkiruoistani ja se onnistuu aina (on sitä tullut kokkina väännettyä ihan vaan ”jokunen” kerta…) Limellä tehostettu kurpitsakiisseli toimi tosi hyvin makean ja kermaisen vanukkaan kanssa. Sitten oli vaahtokarkeilla koristellut suklaabrowniet tehtynä kuppikakkuvuokiin, (ohje täältä) tosin ilman valkosuklaakuorrutusta, koska löysin jo valmiiksi halloween-aiheisia vaahtokarkkeja kaupasta. Ei myöskään pidä unohtaa valkosuklaalla muumioituja suklaakeksejä! Äklömakeita niistä kyllä tuli, mutta näyttivät hauskoilta!

img_5212img_5217img_5215img_5224

Lisäksi sain tutustua sokerimassaan, jota ostettiin mustana ja valkoisena versiona kaupasta. Niistä muotoutui hämähäkkejä ja silmiä. Mitähän tuosta lopusta massasta keksisi, kun sitä jäi aika paljon..?

img_5204img_5208img_5207img_5209

Ylipäätään tuo somistaminen on mielestäni ihan mahtavaa puuhaa. Kunpa olisin ehtinyt panostaa vielä enemmän itse pöytien kattamiseen ja kuvien ottamiseen.. Valokuvat on siis otettu tosi hätäisesti, mutta aika meinasi loppua kesken (ehdin kuitenkin minuutilleen, kyllä tuo aikataulutus ja työjärjestys tulee vielä jostain takaraivosta puoliautomaatilla).

Tässä selostan vieraille mitä ruokapöydästä löytyy, ”assistenttina” serkun poika. 🙂 (Kiitos Johannalle kuvasta!<3)

img_4186

Erityisen ylpeä olen ensimmäisestä koskaan kaivertamastani kurpitsalyhdystä! Siitä tykkäsivät vieraatkin. 😀 Tosi ”hurja” veijari! Sisällä on led-kynttilä. Tästä kurpitsasta sain ainekset soseeseen, jota käytin pohjana kaikissa kurpitsa-alkuisissa lisukkeissa.

img_5251

Tässä vielä muutama kuva, jotka on otettu juhlien jälkeen illan hämärässä:

img_5304img_5262img_5252img_5257

Suuri kiitos kaikille vieraille, ilman teitä ei olisi ollut koko kekkereitä ja uurastus olisi mennyt hukkaan! ❤ Hyvää halloweenia kaikille!

Rakkaudella, Anna

/ I arranged for the first time a halloween-brunch for my nearest relatives! 14 guests (+ one baby). There was so much work to do for the whole week, but it doesn’t matter when you do what you really like. Happy halloween everybody!

With love, Anna