(Voittoisa) Jouluasetelma: 2/3

img_6641

Kimaltava glögihetki

Niinhän siinä sitten kävi, että voitto tuli Styleroomissa järjestetystä jouluasetelmakisasta 9 muun joukossa, eli joku näistä kuvistani nähdään joulukuun Unelmien Talo&Koti -lehdessä! Lisäksi jokin palkinto tulee postissa. Olen niin iloinen! Koskaan aiemmin ei ole tullut osallistuttua mihinkään vastaaviin kilpailuihin, mutta nyt selvästi kannatti. Tämä tuli juuri oikeaan kohtaan ja vaikka kisa itsessään ei mikään suuren suuri ole, niin minulle se merkitsee silti todella paljon! Näin vaivaa ja aikaa asetelmien tekoon ja kuvaamiseen, joten tällainen pieni tunnustus tuntuu mielettömän hyvältä!

img_6614img_6689img_6648img_6721

Erityisen ylpeä olen tästä viimeisestä kuvasta jonka nimi voisi olla vaikkapa ’Illan viimeinen henkäys’. Kerta se on ensimmäinenkin ja onnistui kun jaksoi vaan yrittää! Aika monta kuvaa sai nimittäin 10s itselaukaisimella ottaa että savu sattui nousemaan asetelmaan nähden täydellisesti! Eikä yksikään tämän jälkeen enää onnistunut yhtä hyvin. Helposti ikkunasta tuleva veto lähti viemään savua vasemmalle ja se ei tässä asetelmassa toiminut.

Lunta on luvattu lisää joka päivälle, mutta ei se täällä ainakaan haittaa. Oli hienoa käydä eilen illalla pienellä kävelylenkilläkin, kun muuten olisi ollut aivan pilkkopimeää (ei ole edes katuvaloja), mutta jo ihan kohtuullinen lumikerros valaisee yllättävän paljon. Niin mahtavaa, että ensilumi pysyy kerrankin maassa kauemmin kuin sen yhden päivän! ❤

Tästä pääset kolmanteen eli viimeiseen osaan: Jouluasetelma 3/3

Rakkaudella, Anna

Follow my blog with Bloglovin

Jouluasetelmat: 1/3

Huh, meinasipa tulla kiire! Tänään vasta huomasin, että Styleroomissa on jouluaiheinen teemakuvakilpailu, ”Ihanin jouluasetelmani”.  Kuten arvata saattaa, tällaisella asetelmamonsterilla alkoi heti hyrrät pyörimään ja otinkin aika liudan uusia kuvia tätä kilpailua varten. Aikaa ja vaivaa nähtiin taas, saa nähdä miten käy. En aseta mitään odotuksia, kuvaan kuvaamisen ilosta ja rakastan asetelmien tekemistä! (Ja kärsii kyllä pelkästään JPEG-muotoon muuntamisestakin kun tänne blogiin niitä lisäilee, mutta ei voi mitään.)

Taas kaiveltiin kaikki kaapit ja nurkat kun etsiskelin sopivia tavaroita asetelmiin. Nyt pirtissä vallitsee (hallittu) sekasorto…

Minulta meni myös RAW-neitsyys, nimittäin otin tänään ensimmäiset raakakuvani! Olen ollut tietoinen tästä kuvaformaatista, muttei ole koskaan tullut kokeiltua. Ajattelin, että sitten kun saan uuden ulkoisen kovalevyn hommattua niin kokeilen sitten, kun ne vievät aika paljon tilaa. Pyh ja pah, meni jo ja tykästyin kyllä! Nyt vaan äkkiä kovalevykauppaan, koneeni muuten ”poksahtaa” kohta silkasta yltäkylläisyydestä…

Loin kolme erilaista teemaa/asetelmaa, tässä niistä ensimmäinen:

img_6471img_6500img_6585img_6501img_6529img_6584img_6518img_6508

Styleroom on sinänsä ihan uusi juttu minulle, olen kyllä kuullut siitä mutta profiilia ei ole koskaan tullut tehtyä. Nyt asia on korjattu!

Loput kaksi asetelmaa esittelen myöhemmin erillisissä postauksissa, ettei tule mitään kovin pahaa jouluähkyä kenellekään. 😉

Seuraava: (Voittoisa) Jouluasetelma: 2/3

Rakkaudella, Anna


Profiilini Styleroomissa löydät täältä!

Follow my blog with Bloglovin

Neilikoiden pauloissa

En ole koskaan ollut mikään leikkokukkien suurkuluttaja, mutta nyt täytyy sanoa että siihen saattaa tulla muutos. Kaupasta tarttui viime viikolla halloween-juhlien somisteeksi kimppu oranssin värisiä neilikoita ja se oli menoa! Neilikasta tuli heittämällä yksi suosikkikukistani.

Otin kimpun joka oli vielä kokonaan nupussa, koska arvelin niiden aukeavan sopivasti viikonloppuun mennessä ja niinhän ne tekivätkin! Edelleen kukkivat täydessä loistossaan, saa nähdä kuinka pitkään vielä jaksavat. Olen ajatellut leikkokukkia jotenkin vaivalloisiksi siinä mielessä että ne lakastuvat äkkiä, mutta kannattaa vaan suosiolla napata kimppu jossa nuppuja on mahdollisimman paljon, niin kukkaloistoakin riittää pidempään.

img_5129img_5134img_5167img_5107img_5172img_5080img_5051img_5068img_5061img_5044

Vanhan talon ei niin hyviin puoliin voisi lukea sen, että täällä on aika viileää tähän aikaan vuodesta, kun ei olla vielä tiivistetty ikkunoita. Mitä pikemmin sen parempi, mutta niitä tiivistettäviä ikkunoita vaan tuppaa olemaan aika paljon… Huoh. Ensiapuna kynttilät palamaan, lasi täyteen lämmittävää glögiä ja peiton alle piiloon kylmää. Ihanaa viikon jatkoa ja marraskuun alkua! ❤

Rakkaudella, Anna

Mansikkatilan mailla: Kukkailottelua -haaste

 

 Follow my blog with Bloglovin

Halloween-brunssi

Huhhuh, olipahan viikko! Nyt on halloweenit juhlittu meidän osalta, kerta se on ensimmäinenkin! Blogissa on eletty viikon verran hiljaiseloa, kun ei ole vaan ehtinyt keskittyä tähän oikeastaan ollenkaan. Se tuntui vähän oudolta, kun tästä on tullut niin olennainen osa arkea jo tässä muutaman kuukauden sisällä. (Hetkinen, tässähän on kuukausipäivä käsillä: blogini täyttää tänään huimat 2 kuukautta! :D)

img_5272

Viikko sitten sunnuntaina tuli idea ja siitä se ajatus halloween-brunssista sitten lähti. Haeskelin koristelu- ja tarjoiluideoita netistä ja osa tuli ihan omasta päästä soveltamalla. En ole aiemmin järjestänyt itse mitään teemajuhlia (joitakin ”tavallisia” juhlia kyllä) mutta hyvin meni silti! Edellisistä kekkereistä tässä talossa on kulunut jo useampi vuosi ja nämä olivat myös ikään kuin meidän tuparit, vaikka valmista ei vielä olekaan.

Paikalle kutsuin lähisukuani, yhteensä meitä oli 14 henkeä + vauva. Somisteet ja tarjottavat olivat kuin lastenkutsuilla konsanaan, vaikka oli vain yksi lapsivieras vauvan lisäksi. 😀 Olin uurastanut näiden kekkereiden eteen todella paljon, ja koristeista kaikki muu on itse tehtyä paitsi kurpitsailmapallot. Oli lepakoita, kurpitsa-pompomeja, lippusiimaa, kummituksia, hämähäkkejä ja seittejä. Ensireaktiot olivat hiukan hämmästyneitä ja huvittuneita, ihan niin kuin toivoinkin! Tarkoitukseni oli alunperinkin herättää ihmisissä iloa ja siinä kyllä onnistuin. 🙂

img_5201img_5197img_5228img_5231img_5234img_5227img_5221

Suolaisista tarjoiluista sen verran, että alkuun tuli lautasella suoraan keittiöstä bataatti-kurpitsakeitto, jonka päällä oli salvialla ja hunajalla maustettu maitovaahto sekä paahdettuja kurpitsansiemeniä (tästä en valitettavasti muistanut/ehtinyt ottaa kuvaa). Siitä tykättiin ja olin siitä tosi mielissäni, koska resepti oli itse kehitelty ja olin aiemmin hauduttanut sitä varten lihaliemenkin luiden kera. Sitten oli suolaisena syötävänä rukiinen hirvi-kanttarellipiiras (lähimetsän antimia), joka myös oli itse kehittelemäni, pohjaa lukuunottamatta (se oli tylysti valmis pakastepohja :D). Oli lisäksi nakkimuumioita, vihreää salaattia, poppareita, cocktail-piirakoita munavoilla sekä patonkia.

img_5214img_5220

Makeina oli mm. haamumarenkikakku, jonka ulkonäköön idea tuli netistä mutta toteutus oli omaa käsialaa. Tein alkuviikosta melkein viiden tunnin marenkeja tätä kakkua varten (ohje täältä), vaikka osa taisi olla vähän liian kauan kuivattavana kokoonsa nähden ja menivät hiukan kuiviksi. Hyviä niistä silti tuli, etenkin kun vähän pehmenivät kakun koristeina. 🙂 Välissä on siis paksua kurpitsakiisseliä, mascarpone-valkosuklaavaahtoa ja sitä marenkia. Mainittavan arvoinen jälkkäri oli myös panna cotta, jonka päälle lusikoin samaista kurpitsakiisseliä mutta ohuempana versiona. Panna cotta on yksi suosikkijälkiruoistani ja se onnistuu aina (on sitä tullut kokkina väännettyä ihan vaan ”jokunen” kerta…) Limellä tehostettu kurpitsakiisseli toimi tosi hyvin makean ja kermaisen vanukkaan kanssa. Sitten oli vaahtokarkeilla koristellut suklaabrowniet tehtynä kuppikakkuvuokiin, (ohje täältä) tosin ilman valkosuklaakuorrutusta, koska löysin jo valmiiksi halloween-aiheisia vaahtokarkkeja kaupasta. Ei myöskään pidä unohtaa valkosuklaalla muumioituja suklaakeksejä! Äklömakeita niistä kyllä tuli, mutta näyttivät hauskoilta!

img_5212img_5217img_5215img_5224

Lisäksi sain tutustua sokerimassaan, jota ostettiin mustana ja valkoisena versiona kaupasta. Niistä muotoutui hämähäkkejä ja silmiä. Mitähän tuosta lopusta massasta keksisi, kun sitä jäi aika paljon..?

img_5204img_5208img_5207img_5209

Ylipäätään tuo somistaminen on mielestäni ihan mahtavaa puuhaa. Kunpa olisin ehtinyt panostaa vielä enemmän itse pöytien kattamiseen ja kuvien ottamiseen.. Valokuvat on siis otettu tosi hätäisesti, mutta aika meinasi loppua kesken (ehdin kuitenkin minuutilleen, kyllä tuo aikataulutus ja työjärjestys tulee vielä jostain takaraivosta puoliautomaatilla).

Tässä selostan vieraille mitä ruokapöydästä löytyy, ”assistenttina” serkun poika. 🙂 (Kiitos Johannalle kuvasta!<3)

img_4186

Erityisen ylpeä olen ensimmäisestä koskaan kaivertamastani kurpitsalyhdystä! Siitä tykkäsivät vieraatkin. 😀 Tosi ”hurja” veijari! Sisällä on led-kynttilä. Tästä kurpitsasta sain ainekset soseeseen, jota käytin pohjana kaikissa kurpitsa-alkuisissa lisukkeissa.

img_5251

Tässä vielä muutama kuva, jotka on otettu juhlien jälkeen illan hämärässä:

img_5304img_5262img_5252img_5257

Suuri kiitos kaikille vieraille, ilman teitä ei olisi ollut koko kekkereitä ja uurastus olisi mennyt hukkaan! ❤ Hyvää halloweenia kaikille!

Rakkaudella, Anna

/ I arranged for the first time a halloween-brunch for my nearest relatives! 14 guests (+ one baby). There was so much work to do for the whole week, but it doesn’t matter when you do what you really like. Happy halloween everybody!

With love, Anna

Kimaltava kuvauskeikka

img_4632

Eilen sain käydä valokuvaamassa Hannalla Studio Kimalluksessa uutta materiaalia mm. nettisivuille ja Facebookiin. Yleensä olen kuvannut Hannan tekemiä kynsiä, mutta kerran otin kuvia hänen aiemmassa työpaikassaan myöskin nettisivuja varten. Ne silloiset kuvat eivät kyllä olleet omasta mielestäni kovinkaan hyviä… Aikaa siitä on pari vuotta, joten kehitystä on selvästi tapahtunut ja toki tietoisuus kameran käsittelystä siinä samalla lisääntynyt.

Onneksi sattui aurinkoinen päivä! Iltapäivällä aurinko ei enää paista suoraan ikkunoista sisään vaan antaa mukavasti valoa kuitenkaan häikäisemättä. Tila on todella valoisa ja siellä oli hyvä kuvata. Minulla oli kassillinen rekvisiittaa mukana, koska halusin katsoa miten mikäkin toimii keskenään ja on aina hyvä olla vähän ekstraa mukana kaiken varalta. Ihan kaikkea en vielä kokeillut, mutta jääpähän hautumaan seuraavaankin kertaan jotain! Hannalla itsellään oli myös ihania tavaroita hoitolassa.

Kävin ennen keikkaa äitiä katsomassa ja otin sieltä pihasta mukaan muutamia syksyisiä oksia/lehtiä. Ne toimivat todella hyvin ja toivat mukavaa kontrastia sekä eloa kuviin. Jätin muutamia pieniä juttuja ja asetelmia sinne koristukseksi kun Hanna niistä piti. 🙂

img_4661img_4619img_4828img_4771img_4833img_4625img_4731img_4779img_4812img_4598img_4640img_4620img_4856img_4802img_4754img_4687img_4703img_4808

Tämä oli ensimmäinen osa, toinen setti kuvataan myöhemmin tänä vuonna. Silloin olisi tarkoitus ottaa kuvia erilaisten hoitojen aikana, laajempia kuvia tilasta, uusista tuotteista sekä Hannasta itsestään. Seuraavalla kerralla myös tietää vähän mikä toimii ja mikä ei. Kehittymisen varaa on, mutta ero edelliseen vastaavaan keikkaan on todella iso. Nyt uskallan olla paljon oma-aloitteisempi ja rohkeampi kuvatessa, koska itsevarmuus on lisääntynyt. Tästä on hyvä jatkaa, hyvää viikonloppua! ❤

Rakkaudella, Anna

/ Yesterday I took photos of Hanna’s beauty salon (Studio Kimallus) for her website & Facebook site. I really enjoyed this photoshoot, and I can see the development that I’ve made from the last time. I have more self confident and boldness when I shoot. 

Have a great weekend! With love, Anna

Pieni siivu pirtistä & ajatuksista

img_4322

Pikkuhiljaa alkaa tästä pirtistäkin kuoriutua sen parhaat puolet esille. Pienillä muutoksilla ja teoilla saadaan paljon aikaan. Olen nyt viime aikoina tuonut tai vaihtanut jonkun esineen paikkaa yksi kerrallaan ja pala palalta kokonaisuus alkaa hahmottua. Mutta tätä teen vain silloin kun itse jaksan. Ja aina ei vaan jaksa. Tämä kodin laittaminen on muutenkin kestänyt nyt jo puoli vuotta emmekä ole edes remontoineet mitään. Silti mikään huone ei ole valmis. Ikuisuusprojekti siis, ei kai mikään sisustus olekaan koskaan valmis. Vanhat talot yleensä kuuluvat tähän ikuisuusprojekti -kategoriaan, mutta samalla ne ovat mitä parhaimpia maltin ja kärsivällisyyden opettajia. Ne opettavat elämään ja nauttimaan siitä hetkestä mikä milloinkin on meneillään, koska kiireelle ei useinkaan löydy sijaa.

On ollut pakko opetella olemaan armollisempi itseään kohtaan. On ollut pakko jättää suosiolla moni asia tekeytymään ihan rauhassa oman mielen syövereihin. On ollut pakko antaa vaan olla, päästää irti ja vapautua turhista rasitteista pala kerrallaan. Päässäni pyörii päivittäin niin paljon ideoita, suunnitelmia ja projekteja että joskus väsyn siihen itsekin ihan täysin. Silloin makaan helposti pari päivää sängyssä enkä tee juuri mitään, korkeintaan katson koneelta jotain sarjoja tai muuta vastaavaa johon ei juuri aivotoimintaa vaadita.

img_4312

On hyvä, että asiat ovat menneet juuri näin eikä meillä ollut taloon tullessa tarvittavia resursseja tehdä remonttia tai paljon muutakaan. Onneksi. Hyvin pian muuton jälkeen oivalsin, miksi vanhassa talossa olisi hyvä asua ainakin vuosi ennen kuin remontoi mitään. Alkuun se tuntuu turhauttavalta, mutta pikkuhiljaa kun oppii rakastamaan taloa juuri sellaisena kuin se on, alkaakin miettiä mitä oikeasti on tarpeellista tehdä, vai onko mitään. Lopulta ei ehkä kaipaakaan enää sen suurempia muutoksia. Toki on eri juttu jos talo on aivan pommi, silloin hiusten päässä pysymiseksi on ehkä hyvä tehdä asialle jotain. Mutta silloinkin olisi tärkeää miettiä mitä talosta ja sen ajan hengestä voisi säästää.

Olen sisustajana aika rento, eivätkä pikku virheet haittaa minua. Fiilis on tärkein. Tykkään myös sisustaa ja järjestää olemassa olevia tavaroita eri tavalla. En enää juuri koskaan hae kaupasta uutta, vaan uudella ajattelutavalla ja pienellä järjestelyllä vanha, ehkä rähjäinenkin esine saa uuden elämän. Tänne en ole tainnut ostaa mitään sisustusesineitä tai huonekaluja, vaan kaikki on ollut joko minulla tai täällä talossa valmiina. Eri järjestyksessä vain (lue: vaihtoehtoisesti ei missään järjestyksessä) tai sitten piilossa jossain kaapin perukoilla.

En ole myöskään mikään siivoushullu (joskus toivoisin että olisin), kestän keskeneräisyyttä ja rumia tavarakasoja tiettyyn pisteeseen asti. Sitten laitan taas jonkun nurkan kuntoon, ja siitä tulleella hyvällä mielellä mennään jälleen vähän aikaa. Jonkun mielestä tämä voi olla täysin järjetöntä, ja niinhän se onkin. Mutta tilanne on nyt mikä on, hyväksyn sen ja katson mitä päivät tuovat tullessaan. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa ja vielä minullakin riittää virtaa touhuta koko kylän edestä.

img_4382

On hassua, kuinka alunperin minun piti vain pintapuolisesti kertoa vanhan arkun siirtymisestä pirttiin sohvapöydäksi ja laittaa muutama kuva koristeeksi. Haha, toisin kävi ja lörpöttelin taas kaikkea muuta! 🙂 Koskaan ei voi varmaksi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja siinä on elämän suola.

Mennäänpäs vielä hetkeksi siihen alkuperäiseen asiaan! Kokosin talosta löytyneitä pitsiliinoja arkun kannelle kollaasiksi ja vanha peräkamarista löytynyt peilikin löysi paikkansa kynttilöiden alustana. Siihen on pinttynyt muutamia raitoja, joten asettelin kuivuneita syksyn lehtiä häivyttämään niitä. Puusohva siirtyi viime viikolla pimeästä nurkasta paraatipaikalle muurin eteen. Nyt se tulee esiin ihan eri tavalla ja siinä tulee istuttuakin paljon enemmän.

Arkku tosiaan löysi paikkansa puusohvan edestä. Ne ovat ihan saman värisiä ja mittasuhteiltaan toisiinsa sopivia. Toimii hyvin omasta mielestäni, vaikka takana oleva muuri onkin aika tumma tausta tummille huonekaluille. Hain myös ulkoa muutaman katajanoksan isoon lasipulloon ja purkkiin tuomaan lisää syksyfiilistä sisälle.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! 🙂

Rakkaudella, Anna

img_4348img_4376img_4328