Liutun Maalaistalo

No niin, nyt vien teidät kuulkaas kuvamatkalle niin ihanaan paikkaan ettei ole tosikaan! ❤ Nimittäin Liutun maalaistaloon täällä Tampereen Teiskossa. Ihastuin siihen välittömästi kun ajoimme pihaan, eikä se hellittänyt otettaan missään vaiheessa. Vietimme siellä itseasiassa aika monta tuntia, koska visuaaliselle silmälle katseltavaa sekä kuvattavaa riitti, noh, kaikkialla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo sijaitsee siis Teiskossa osoitteessa Viitapohjantie 521, joka on noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka!

Liutulla kaikki on kaunista niin sisällä kuin ulkonakin. Siellä kirjaimellisesti on jokaiselle jotakin; upea pihapiiri puutarhaihmisille, viehättävää perinnerakentamista vanhoine esineineen historiannälkäisille, kotieläimiä lapsille ja lapsenmielisille, sekä kahvilan sisätiloissa uskomattoman kauniita huoneita lukuisine yksityiskohtineen vaikkapa sisustuksesta kiinnostuneille. Esteetikon paratiisi, etten sanoisi!

Kurkistellaan ensiksi mitä kaikkea ihanaa pihapiiristä löytyy:

(”Varoitus”: Kuvia on PALJON ja postaus on näin ollen PITKÄ! 😀 Minä ja kuvien karsiminen ei oikein tulla toimeen keskenämme, koska kun ympärillä on näin paljon kaikkea ihanaa, ei vaan voi olla kuvaamatta… <3)

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Heti vastassa oli ehkäpä upeimpia pioneja joita muistan koskaan nähneeni! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ulkoa voimmekin siirtyä kutsuvan kuistin kautta sisälle:

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Talossa yrittäjäpariskunta pitää maatilan ohella kesäkahvilaa, joka on auki viikonloppuisin. Kahvilarakennuksessa toimii myös puoti, jossa myydään mm. paikallisten käsityöläisten tuotteita, sisustusesineitä, käyttötavaraa, tuliaisia… Vähän kaikkea!

Siellä on lisäksi kokonaiset kolme huonetta varattuna vintage-kirpputorille, jossa ihanat vanhat aarteet emännän omista kokoelmista etsivät uutta kotia. Sieltä olisin mielelläni ostanut vaikka mitä, jos lompakko tai oman kodin nurkat joustaisivat yhtään enempää!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kattojen koristelut olivat huikaisevan kauniita! Kiva kun myös kattoihin kiinnitetään huomiota muutoinkin kun vaan maalaamalla kaikki valkoisella. Niin taitavasti suunniteltu ja tehty, liekö sitten talon alkuperäisiä taideteoksia vai uudempia? No oli niin tai näin, sopi hyvin tyyliin, minä tykkään! ❤ Ihanan rohkeita ratkaisuja.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvilan tiskiltä löydät herkulliset talossa leivotut herkut niin makeina kuin suolaisinakin vaihtoehtoina erittäin ystävällisen palvelun siivittämänä. 🙂 Herkuista on liki mahdotonta kieltäytyä ja hyvä niin, sillä ne vievät kielen mennessään!

Muutama sananen vaihdettiin talon emännän Hennan kanssa ostosten yhteydessä, mutta koska vierailijoita oli muitakin ja hänellä selvästi riitti puuhaa siellä sun täällä, niin en parkkeerannut kahvikuppiani tiskin nurkalle. 😀 Ehkä joskus toiste sitten, paremmalla ajalla. Juttua olisi varmaankin riittänyt puolin ja toisin. 🙂

Täällä voi muuten järjestää myös juhlatilaisuuksia, ja talo avaa ovensa niin pienemmille kuin suuremmillekin ryhmille ympäri vuoden! Tämä onkin kiva vaihtoehto retkikohteiden joukkoon Tampereen seudulla matkaillessa, ja miksei paikallisillekin ryhmille!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvia voi juoda joko kuistilla, sään salliessa pihalla suloisissa pöytäryhmissä tai tässä ihastuttavassa vanhassa pirtissä josta seuraavat kuvat ovat. ❤

Tuli kotoisa olo, sillä se muistuttaa jonkin verran omaa pirttiämme (vaikkakaan ei meidän ole näin nätti!). Ihana vanha miljöö tämäkin, jossa riittää katseltavaa pidemmäksikin toviksi. 1800-luvun henki on hienosti säilytetty!

Liutun maalaistalo Teisko

Valokuvausaiheinen välihuomio: Yllättävän hyvältä muuten näyttää nämä kaikki sisäkuvat, vaikka kamerasta piti ISO-arvoa vääntää 1000 asti ja kuviin tuli kroppikennon ”ansiosta” aika paljon kohinaa. Jonkun verran piti vielä jälkikäteen varjoja avata sun muuta, jotta sai pirtistä nurkatkin näkyviin.

Yleisesti ottaen sisätilojen kuvaaminen on aika vaikeaa ilman salamaa ja/tai jalustaa, ellei sitten ole ihan älyttömän isoja ikkunoita tai muuten riittävästi valaistusta. Nähtävästi kuitenkin onnistuu ilmankin ja sopiva tunnelmallisuus säilyy. 🙂 Mikään pimeähän tämä pirtti ei ollut, vaan mukavan valoisa. 🙂 Kuvat on otettu Sigman 17-50mm f/2.8 -objektiivilla.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ja sitten on vuorossa korttipakan Jokeri; täytenä yllätyksenä löytyi talosta myös tällainen kirpputorihuone, jossa on minusta ihan mieletön tunnelma! 🙂 Todella rohkea ja uniikki ratkaisu, jollaista en olisi itse keksinyt, mutta joka kuitenkin täydentää hyvällä tavalla kaikkea muuta talossa olevaa.

Itämainen teema näkyy niin selkeästi, että nyt harmittaa etten huomannut kysyä onko tällä huoneella jokin erityinen tarina takanaan… 🙂 No, täytyy koittaa muistaa seuraavalla kerralla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Siirtykäämme seuraavaksi takaisin ulos ja niihin karvaisempiin olentoihin! Aaseista kaikki kolme olivat paikalla meidän sinne mennessä, ja uteliaat korva- sekä silmäparit seurasivat tarkkaan jokaista tulijaa.  😀 Lystikkäitä tapauksia!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Samasta paikasta löytyivät myös kanat (ja kaiketi siellä kukkokin oli), joiden ulkotarha oli toteutettu häkki häkin sisässä -periaatteella, joka on hyvä sekä turvallinenkin ratkaisu.

Liutun maalaistalo Teisko

Alunperin sain ahaa-elämyksen tähän käyntiin Sannilta Kesärannan tölli -blogista, johon hän teki postauksen samaisesta aiheesta. Sen rohkaisemana huikkasin Jussille, että ”Seuraavana viikonloppuna lähdetään kyllä käymään siellä Liutun maalaistalossa.” Sitä olemme monesti ohi ajaessa vilkuilleet, muttemme koskaan käyneet. Kiitokset siis Sannille! Ja mikäli omavaraisempi maalaiselämä kiinnostaa eikä Kesärannan tölli vielä ole omalla lukulistallasi, kannattaa se sinne laittaa! 🙂

Ja itseasiassa nämä seuraavaksi nähtävät, Liutulla kesän ajan maisemointitöissä olevat lampaat ovat juuri Sannilta eli Kesärannan tölliltä kotoisin, ja ne tulivatkin kipin kapin katsomaan keitä aidan vierelle oli tullut.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

”Ei tä-ä-ä-äällä mitään rapsutushommia olisi?”

Liutun maalaistalo Teisko

Nuunuksi nimetty lammas sai rutkasti rapsutuksia osakseen! ❤ Niin suloinen!

Liutun maalaistalo Teisko

Muita taisi kiinnostaa enemmän ruoho, joka oli mukamas vihreämpää juuri sillä aidan toisella puolella. 😀

Liutun maalaistalo Teisko

Voi hellanlettas! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

…Ja sitten takaisin töihin!

Liutun maalaistalo Teisko

Niin on Liutun kierros tullut päätökseensä. Tuliko kuvaähky? 😀 Pahoittelut näin pitkästä postauksesta, mutten halunnut jakaa tätä kahtia sillä kokonaisuus on niin kiva.

Juuri kun olimme lähdössä, näin tutut toimittajan kasvot (hän teki alkuvuodesta minusta jutun Teisko-Aitolahti -lehteen) iloisen moikkauksen kera, ja sen jälkeen vielä iloisemman! 🙂 Nimittäin blogiystäväni Blyygi Blumsteri oli toimittajasiskonsa kanssa käymässä samaisessa kohteessa! Hänkin teki vierailusta postauksen blogiinsa, jossa muuten pääsee vierailemaan mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa! Kulttuurinystävän ehdoton valinta lukulistalle. 🙂 Rupattelimme hetken pihalla, jonka jälkeen lähdimme sitten omille teillemme. Tällaiset yllättävät kohtaamiset tuovat hymyn huulille koko loppupäiväksi! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Tänne tosiaan kannattaa ajella jo Tampereen keskustastakin jos aikaa vaan on! Tai mikäli matka käy vaikka Ruovedelle tai Oriveden kautta Jyväskylään päin (tai vastakkaiseen suuntaan) on tämä minusta mukavampi levähdyspaikka kuin huoltoasema, joskin joutuu ajelemaan vähän pidempää reittiä, sekä ”hieman” pienempiä ja mutkaisempia maalaisteitä. 🙂 Mutta minusta olisi sen arvoista, niin kiva paikka oli Liutun Maalaistalo. ❤

Mehän teimme siis visiittimme jo tuossa heinäkuun puolella, mutta sain muokattua kuvat ja tehtyä postauksen vasta nyt. Täytyy ehdottomasti piipahtaa tuolla kahvilla vielä tässä elokuun aikana (kesäviikonloppuisin paikka on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16). Ehkäpä silloin suorastaan sekopäisen valokuvaamisen sijasta maltan keskittyä paremmin myös siihen kauniissa kupissa tarjoiltuun kahviin… 😉

P.s. Ei ole tämäkään mikään maksettu mainos, vaan puhtaasti ilosta, hyvästä tahdosta ja tyytyväisyydestä tehty postaus paikallisen yrittäjäpariskunnan hyväksi. 🙂

rakkaudella

Kasvihuoneen suojissa

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Nyt vien teidät viimeinkin vierailulle kasvihuoneeseeni! Olen eräänä heinäkuisena päivänä ottanut kuvia sekä tehnyt muistiinpanoja kasvarissa, ja postaus on kirjoitettu niiden pohjalta. Vahvistetut tekstit ovat lainauksia vihostani.

Tervetuloa siis, täällä allekirjoittanut kuluttaa ison osan vapaa-ajastaan!

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kello on noin yksitoista. Aamupäivän lämmin ulkoilma hellii mieltä ja kehoa. Otan mukaani kameran, muistiinpanovälineet, puhelimen musiikin kuuntelua varten sekä vesipullon.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kädessäni on myös kahvikuppi, jonka sisältöä en kuitenkaan muista juoda. Se haiseekin jo vähän palaneelle, joten ei ihme ettei houkuttele (siitä huolimatta kahvikuppi on uskollisesti mukana).

Ylläni on sinivalkoinen mekko ja sidoin päähäni hetken mielijohteesta värikkään, itämaisen huivin. Näytän erehdyttävästi jonkinlaiselta hipiltä, ja ehkä vähän olenkin sellainen.

Hymyilen.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Avaan kasvihuoneen oven ja vastassa on likimain trooppinen ilmasto ja tuttu, ihana tuoksu. Pysähdyn tapani mukaisesti ovelle ja jätän sen auki. Käyn nopealla vilkaisulla läpi kasvit, joilla on isoin jano.

Kastelen ne ja kastelen vielä noppakivilattiankin. Kuumana päivänä kosteus haihtuu nopeasti, ja näyttäähän se kuvissakin sitten paremmalta hieman puhtaampana. 😉

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kahvi jäähtyy jäähtymistään, kun istun kasvihuoneen värikkäälle tuolille ja seuraan sieltä käsin punarintaperhettä valopylvään nokassa. Niillä on pesä asuintalomme kulmalla.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneesta on tullut ehdottomasti yksi lempipaikoistani, oikein rauhan tyyssija.

Se on vielä sisustukseltaan kesken, mutta on jo minun näköiseni, leikkisä, eikä kaikki ole ”ihan niin justiinsa”.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Taustalla soi rentoutusmusiikki, sellainen jota kuulee esimerkiksi kauneushoitoloissa ja hemmotteluhoidoissa, tiedättehän? Tunnelma on seesteinen. Myös linnut säestävät ulkona ja kärpänen surisee jossakin päin kasvaria.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Vaikka kaikki on keskeneräistä, on muutos neljän kuukauden takaiseen tilanteeseen nähden aivan valtava. Silloin melkein koko nykyisen puutarhan alue oli joutomaata, heinää ja villivadelmaa täynnä. Vadelmia on vielä tontilla muutamissa paikoissa, joten niistä ei ole pulaa. Suurin osa pöheiköstä ei edes tehnyt kunnolla marjoja, joten menetys ei ole kovinkaan kummoinen. Enemmän hyötyä saa nimensä mukaisesta hyötypuutarhasta kasvihuoneineen päivineen. ❤

Näytän teille myöhemmin kuvia muualta keittiöpuutarhasta, kunhan saadaan sitä vielä hiukan nätimpään kuntoon.  Lisäksi on luvassa vielä yksityiskohtaisempia otoksia kasvihuoneesta!

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Haen uudet luonnonkukat pieniin maljakoihin puulaatikosta tehdylle pöydälle. Vuohenhernettä, peltosauramoa ja metsäkurjenpolvea. Violettia sekä valkoista. Enolta joululahjaksi saatu valkoinen lasilintu löysi myös paikkansa pöydältä kasvihuoneen vahtina.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Ampiainen keskeyttää puuhasteluni. En tiedä etsiikö se pesäpaikkaa vai mitä, mutta kun se aikansa pyörittyään vihdoin lähtee vedän oven nopeasti kiinni. Tänne sillä ei ole asiaa, inhoan ja pelkään ampiaisia.

Amppari pyrkii hanakasti takaisin, joten pesäpaikka oli nähtävästi hakusessa. Ei ole ensimmäinen tänä kesänä, eikä välttämättä viimeinenkään. Lämmin ja suojainen kasvihuonehan olisi mitä ihanteellisin paikka pesälle, mutta vuokrasopimus jätetään nyt tällä kertaa kirjoittamatta. 😉

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kuvaan hetken aikaa pieniä yksityiskohtia siellä täällä. Vaikka aurinko meni pilveen, on silti lämmin. Pitäisi kai saada aikaiseksi jotakin, mutta toisaalta, on vapaapäiväni joten nautin tekemättä jättämisestäkin täysin siemauksin!

Kasvihuoneessa / In my greenhouseKasvihuoneessa / In my greenhouse

Rikkaruohot odottavan kitkijäänsä, ja minä puolestani odotan sopivampaa olotilaa siihen puuhaan. Se tulee kyllä. Joskus.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Nappaan yhden kypsän mansikan amppelista ja istuudun taas värikkäälle tuolille. Taidan sittenkin jäädä vain tähän. Kasvien hyvää tekevä voima on kiistaton.

Tässä on hyvä olla kaikessa rauhassa, ihan omassa kasvihuoneessa.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Ilta-aurinko on suorastaan hurmaava, se saa kaiken näyttämään niin kauniilta. ❤

Heräsikö mieleen kysymyksiä tai ajatuksia, postaustoiveita? Haluaisitko tietää jotakin erityistä kasvihuoneesta?

rakkaudella

 

Kuistiunelmia

Vanhan talon kuisti eteVanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustusinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat

Kuvat ovat kesäiseltä ”sisäänkäyntikuistilta”

Vessarempasta taisi lähteä niin kutsuttu lumipalloefekti… Hups! Talossa nimittäin hyörii parhaillaan eräänlainen pyörremyrsky, tai siltä täällä tällä hetkellä ainakin näyttää. 😀 Eilen ollaan saatu hyvin roudattua makkarista ylimääräisiä kalusteita pois ja tänään vielä lisää, sekä raivattu yhtä keskeistä huonetta hiukan tyhjemmäksi. Me emme sitä käytä muuhun kuin läpikulkuun, sillä siinä on isäni ja setäni yhteinen toimisto/työhuone, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta se kaipaa vielä hiukan lisää toimenpiteitä. Vessassa katto on valmis ja seinistä puolet on pohjamaalattu. Se olisi jo valmis jos ei maali olisi loppunut kesken, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi lähteä kaupunkiin asti sitä hakemaan. En muistanutkaan miten paljon kertaalleen maalattukin lastulevyseinä imee sitä maalia itseensä!

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

No, asiaan! Sain eräänä päivänä idean liittyen toiseen kuistiimme. Kuisteja on siis talossa kaksi, joista toista käytämme jatkuvasti kun kuljemme sisälle ja ulos, mutta toinen on jäänyt pelkäksi varastoksi. Alunperin tässä talossa on ollut kauan sitten keskellä yksi yhtenäinen lasikuisti (voi kunpa se olisi vielä tallella), mutta kun tänne on tehty laajennukset keittiöön ja ”toimistoon”, on myös lasinen unelma saanut väistyä. Eli molemmat pienemmät kuistit ovat ilmeisesti tästä yhdestä isommasta muokattuja tai jopa kokonaan uudelleen tehtyjä, en ole ihan varma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Huom! Nämä kuvat on otettu viime kesänä, enkä kyllä tiedä mitä olen ajatellut kameran takana hääräillessä… Tuskin mitään! Häärännyt vaan. Yritin pelastaa niitä kuvankäsittelyllä ja pakko pienentääkin osaa tähän postaukseen epätarkkuuden vuoksi. Aika kamalaa jälkeä ainakin omaan silmään. Toivottavasti te muut kestätte, minä en välttämättä… 😀

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Ykköskuisti on aiemmin maalattu sinertävän harmaaksi valkoisilla yksityiskohdilla talon muihin väreihin sopivaksi. Sellaiseksi saa jäädäkin, minä ainakin tykkään! ❤

Viime kesänä siivosin tämän sisäänkäynnin romuista ja yritin tehdä siitä hiukan viihtyisämmän. Sen kautta on niin paljon kulkua koko ajan, ettei siihen mahdu minkäänlaista istuskeluryhmää tuon 120cm leveän jättioven takia (josta ei yllä olevassa kuvassa näy kuin puolet). Lisäksi tuo seinänvierustan penkki on äärettömän epäkäytännöllinen ja mahdoton istua, sitä ei selkeästikään ole tehty pitkille ihmisille, tai ehkä ei ihmisille ollenkaan. 😀 Laskutilana toimii tavarasta riippuen, mutta yleensä kaikki tippuu lattialle kun se on vaan niin vino. Tähän voisin sanoa, ettei kannata rakentaa penkkejä ollenkaan ellei niistä osaa tehdä suoria. Tulee vaan paha mieli kaikille…

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

img_4221

Toinen, hämähäkinseittien peittämä kuisti (josta ei nyt ole sattuneesta syystä muita kuvia kuin tämä syksyllä ulkoapäin otettu) on sisältä punertavan ruskeaksi petsattu ja siinä mielessä kai alkuperäisessä asussaan. Se on peilikuva tuosta ykköskuistista, mutta pimeämpi. Haluaisin tehdä siitä vaalean, tuollaisenaan se on niin kovin tumma ja tunkkaisen oloinen. Sinne saisi pienen istuskeluryhmänkin mahtumaan. Kakkoskuistille sisältä päin kuljettaessa on nimittäin pariovet toisinkuin ykköskuistissa, joten tilaa jää enemmän käyttöön. Sieltä myös hävitetään se himskatin penkki, tuo epäkäytännöllisyyden multihuipentuma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Tarkoitukseni olisi tehdä toisesta kuistista mukava ja inspiroiva oleskelutila etenkin kesäpäiviä sekä myös talvehtivia kasveja ajatellen. En ole onnistunut esim. yrttienkään talvettamisessa, kun ei ole tuntunut olevan sopivaa paikkaa niille. Sisällä on liian lämmintä ja kuivaa, ykköskuistilla taas ihan liian kylmä. Tälle toiselle kuistille voisi kyhätä pienimuotoisen lämmityksen, jotta se olisi talvellakin hyvin plussan puolella. Lisäksi siitä voisi tulla mukava paikka aamu- ja iltapäiväkahvien hörppimiseen. Täytyypä tässä joku päivä ängetä itsensä sinne ja ottaa mittoja, että pääsee toden teolla suunnittelemaan ja laskemaan maalimenekkiä sun muuta.

Niin, ja kai sitä uutta kasvihuonettakin pitäisi pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan jos sen joskus meinaa saada toimintakuntoon… Sitten olisi vielä huvimajaa, kesäkeittiötä, patiota ja sen sellaista pientä hommaa mietittävänä. Idätyksiäkin täytyisi jo suunnitella kovaa vauhtia! …On vissiin niin kiire ettei ehdi tekemään mitään. 😀 😀 Niin sen täytyy olla… Koko syksy ja talvi aikaa tehdä suunnitelmia valmiiksi, kunnes keväällä jälleen huomaat ettei mikään ole edennyt ajatuksen tasoa pidemmälle. Aina sama juttu! Käykö muille näin? 😀

Rakkaudella, Anna

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Kaappikelloja

Kaappikello 10

Taas on Pienen Linnun MakroTex-challengen aika, aihe tälle viikolle on Ikkunan läpi. Tähän aiheeseen keksin toteutustavan oikeastaan vahingossa, kun kuljin talossa eilen ja mietin miten aiheen voisi kuvata ilman, että kuvaisi ihan oikeista ikkunoista ulos (lue: koska ikkunat ovat älyttömän likaiset, hyvä kun läpi näkee 😀 ). En myöskään ollut lähdössä kotoa enää minnekään, laiskotti! Piti siis saada kuvattavaa sisätiloista. Sitten keksin sen: ikkunat ne on kaappikelloissakin ja niitähän täällä riittää!

Näin siksi, että isäni ja setäni ovat tehneet kelloja alusta asti itse monen monta kappaletta 2000-luvun alkupuolella. He vasta ovatkin todellisia kädentaitajia, puuverstaalla on vietetty paljon aikaa tuolloin. Isäni jopa osallistui kaappikellojen teon SM-kilpailuihin ja tuli siinä toiseksi yhdellä näistä. Tässä näette joidenkin kellojen yksityiskohtia, ja jokaisessa kuvassa näkyy ikkunan läpi jotakin.

Kaappikello 02

Kaappikello 11

Kaappikello 01

Kaappikello 03

Kaappikello 04

Kaappikello 08

Morsiuskello, tämä tuli SM-kisoissa toiselle sijalle

Kaappikello 06

Tämän toisen morsiuskellon isäni on ootrannut tammen näköiseksi, oikeasti se on koivua. Tykkään noista väreistä!

Kaappikello 07

Kaappikello 12

Kaappikello 14

Täältä voit käydä katsomassa, mitä kaikkea muut haasteen osallistujat ovat keksineet ikkunan läpi kuvata! Mukavaa viikkoa. ❤

Rakkaudella, Anna

Sisustusmietteitä & vessaremonttia

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-3

Olen jo jonkin aikaa (lue: koko tässä talossa asumisemme ajan) painiskellut sisustukseen liittyvien ongelmien kanssa. Jotenkin en ole saanut aikaiseksi yhtään niin paljoa sillä saralla kuin olisin halunnut. Tavaraa pursuaa joka paikasta, mutta kun niistä suurin osa (eli melkein kaikki) ei ole edes omia niin ei niitä oikein voi konmarittaa poiskaan tuosta vaan. 😀 Joukossa on suvun esineitä, turhaa ja tarpeellista sekä suoraan sanottuna roskaksikin luokiteltavaa (jopa minun mittapuullani). Omaksi ihanne-elinympäristökseni täällä ei ole riittävän viihtyisää tai kaunista harmoniasta puhumattakaan, ja siksi en juurikaan ole jakanut kodistamme kuvia blogissa muutamaa harkitumpaa kuvakulmaa lukuunottamatta.

Jostain on kuitenkin aloitettava, jos meinaa joskus valmista saada. Vessan pintaremontti on vihdoin alkanut! Olen eilen tyhjentänyt tilan, hionut, imuroinut ja pessyt seinät ja katon. Kaikki seiniin kiinnitetyt tavarat on irrotettu (paitsi siis termostaatti ja patteri). Seuraavaksi vuorossa on kittaus sekä pohjamaalaus.

Lisäksi talossa ensimmäisten muutostoimenpiteiden joukossa ovat makuuhuoneen kalusteiden uudelleenjärjestely sekä katon maalaus. Nämähän eivät ole mitään niin radikaaleja toimenpiteitä jotka vaatisivat erityisen paljon pohtimista, koska:

  • Vessa on tehty jälkeenpäin 80-luvulla joten sen muokkaaminen on pikemminkin velvollisuus
  • Katto on aikoinaan ollut valkoinen, kattolevyt vaan ovat ajan saatossa tummuneet beigen värisiksi
  • Mööpeleitä nyt voi siirrellä tekemättä mitään peruuttamatonta vanhinkoa 🙂

On toki hyvä, ettei ole tullut rempattua mitään aiemmin. Tämä talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, joten vanhempien saati sitten alkuperäisten osien kanssa haluan edetä todella varovasti, jos ollenkaan. Siksi vessasta onkin hyvä aloittaa, kun tila on niin paljon uudempi ja kaipaa pikaisesti lisää toimivuutta sekä säilytystilaa.

Löydät aiemman vessaremppapostaukseni, kuvat alkuperäisestä tilanteesta sekä neljän kuukauden takaisesta suunnitelmasta täältä. Muutaman pikkujutun olen muuttanut tähän uuteen suunnitelmaan:

  • Seinistä ei tule valkoisia vaan raikkaan vaaleanvihreät
  • Altaan alle tuleva taso jatkuu koko seinän mitalta, ovensuuhun jäävä kulma luultavasti pyöristetään tai sahataan vinoksi
  • Hyllyjä tulee vain yksi
  • Peiliksi pyöreä malli ja mieluiten vanha
  • Kalusteiden tasot jäävät puunvärisiksi
  • Laattojen saumoista tulee mustat
  • Vanha muovimatto todennäköisesti jää tilaan

 

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-1

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-2

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-pohjapiirustus-3

Tämmöistä tällä kertaa! Välillä jotain muutakin kuin niitä valokuvausjuttuja. 🙂 En nimittäin ole nyt ehtinyt/jaksanut käsitellä uusia kuvia, joten tämä sisustuksen miettiminen ja pähkäileminen on välillä ihan mukavaa vaihtelua!

Mukavaa viikonloppua jokaiselle tutulle ja tuntemattomalle! ❤

Rakkaudella, Anna

 

Pieni siivu pirtistä & ajatuksista

img_4322

Pikkuhiljaa alkaa tästä pirtistäkin kuoriutua sen parhaat puolet esille. Pienillä muutoksilla ja teoilla saadaan paljon aikaan. Olen nyt viime aikoina tuonut tai vaihtanut jonkun esineen paikkaa yksi kerrallaan ja pala palalta kokonaisuus alkaa hahmottua. Mutta tätä teen vain silloin kun itse jaksan. Ja aina ei vaan jaksa. Tämä kodin laittaminen on muutenkin kestänyt nyt jo puoli vuotta emmekä ole edes remontoineet mitään. Silti mikään huone ei ole valmis. Ikuisuusprojekti siis, ei kai mikään sisustus olekaan koskaan valmis. Vanhat talot yleensä kuuluvat tähän ikuisuusprojekti -kategoriaan, mutta samalla ne ovat mitä parhaimpia maltin ja kärsivällisyyden opettajia. Ne opettavat elämään ja nauttimaan siitä hetkestä mikä milloinkin on meneillään, koska kiireelle ei useinkaan löydy sijaa.

On ollut pakko opetella olemaan armollisempi itseään kohtaan. On ollut pakko jättää suosiolla moni asia tekeytymään ihan rauhassa oman mielen syövereihin. On ollut pakko antaa vaan olla, päästää irti ja vapautua turhista rasitteista pala kerrallaan. Päässäni pyörii päivittäin niin paljon ideoita, suunnitelmia ja projekteja että joskus väsyn siihen itsekin ihan täysin. Silloin makaan helposti pari päivää sängyssä enkä tee juuri mitään, korkeintaan katson koneelta jotain sarjoja tai muuta vastaavaa johon ei juuri aivotoimintaa vaadita.

img_4312

On hyvä, että asiat ovat menneet juuri näin eikä meillä ollut taloon tullessa tarvittavia resursseja tehdä remonttia tai paljon muutakaan. Onneksi. Hyvin pian muuton jälkeen oivalsin, miksi vanhassa talossa olisi hyvä asua ainakin vuosi ennen kuin remontoi mitään. Alkuun se tuntuu turhauttavalta, mutta pikkuhiljaa kun oppii rakastamaan taloa juuri sellaisena kuin se on, alkaakin miettiä mitä oikeasti on tarpeellista tehdä, vai onko mitään. Lopulta ei ehkä kaipaakaan enää sen suurempia muutoksia. Toki on eri juttu jos talo on aivan pommi, silloin hiusten päässä pysymiseksi on ehkä hyvä tehdä asialle jotain. Mutta silloinkin olisi tärkeää miettiä mitä talosta ja sen ajan hengestä voisi säästää.

Olen sisustajana aika rento, eivätkä pikku virheet haittaa minua. Fiilis on tärkein. Tykkään myös sisustaa ja järjestää olemassa olevia tavaroita eri tavalla. En enää juuri koskaan hae kaupasta uutta, vaan uudella ajattelutavalla ja pienellä järjestelyllä vanha, ehkä rähjäinenkin esine saa uuden elämän. Tänne en ole tainnut ostaa mitään sisustusesineitä tai huonekaluja, vaan kaikki on ollut joko minulla tai täällä talossa valmiina. Eri järjestyksessä vain (lue: vaihtoehtoisesti ei missään järjestyksessä) tai sitten piilossa jossain kaapin perukoilla.

En ole myöskään mikään siivoushullu (joskus toivoisin että olisin), kestän keskeneräisyyttä ja rumia tavarakasoja tiettyyn pisteeseen asti. Sitten laitan taas jonkun nurkan kuntoon, ja siitä tulleella hyvällä mielellä mennään jälleen vähän aikaa. Jonkun mielestä tämä voi olla täysin järjetöntä, ja niinhän se onkin. Mutta tilanne on nyt mikä on, hyväksyn sen ja katson mitä päivät tuovat tullessaan. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa ja vielä minullakin riittää virtaa touhuta koko kylän edestä.

img_4382

On hassua, kuinka alunperin minun piti vain pintapuolisesti kertoa vanhan arkun siirtymisestä pirttiin sohvapöydäksi ja laittaa muutama kuva koristeeksi. Haha, toisin kävi ja lörpöttelin taas kaikkea muuta! 🙂 Koskaan ei voi varmaksi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja siinä on elämän suola.

Mennäänpäs vielä hetkeksi siihen alkuperäiseen asiaan! Kokosin talosta löytyneitä pitsiliinoja arkun kannelle kollaasiksi ja vanha peräkamarista löytynyt peilikin löysi paikkansa kynttilöiden alustana. Siihen on pinttynyt muutamia raitoja, joten asettelin kuivuneita syksyn lehtiä häivyttämään niitä. Puusohva siirtyi viime viikolla pimeästä nurkasta paraatipaikalle muurin eteen. Nyt se tulee esiin ihan eri tavalla ja siinä tulee istuttuakin paljon enemmän.

Arkku tosiaan löysi paikkansa puusohvan edestä. Ne ovat ihan saman värisiä ja mittasuhteiltaan toisiinsa sopivia. Toimii hyvin omasta mielestäni, vaikka takana oleva muuri onkin aika tumma tausta tummille huonekaluille. Hain myös ulkoa muutaman katajanoksan isoon lasipulloon ja purkkiin tuomaan lisää syksyfiilistä sisälle.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! 🙂

Rakkaudella, Anna

img_4348img_4376img_4328