Kuistiunelmia

Vanhan talon kuisti eteVanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustusinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat

Kuvat ovat kesäiseltä ”sisäänkäyntikuistilta”

Vessarempasta taisi lähteä niin kutsuttu lumipalloefekti… Hups! Talossa nimittäin hyörii parhaillaan eräänlainen pyörremyrsky, tai siltä täällä tällä hetkellä ainakin näyttää. 😀 Eilen ollaan saatu hyvin roudattua makkarista ylimääräisiä kalusteita pois ja tänään vielä lisää, sekä raivattu yhtä keskeistä huonetta hiukan tyhjemmäksi. Me emme sitä käytä muuhun kuin läpikulkuun, sillä siinä on isäni ja setäni yhteinen toimisto/työhuone, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta se kaipaa vielä hiukan lisää toimenpiteitä. Vessassa katto on valmis ja seinistä puolet on pohjamaalattu. Se olisi jo valmis jos ei maali olisi loppunut kesken, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi lähteä kaupunkiin asti sitä hakemaan. En muistanutkaan miten paljon kertaalleen maalattukin lastulevyseinä imee sitä maalia itseensä!

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

No, asiaan! Sain eräänä päivänä idean liittyen toiseen kuistiimme. Kuisteja on siis talossa kaksi, joista toista käytämme jatkuvasti kun kuljemme sisälle ja ulos, mutta toinen on jäänyt pelkäksi varastoksi. Alunperin tässä talossa on ollut kauan sitten keskellä yksi yhtenäinen lasikuisti (voi kunpa se olisi vielä tallella), mutta kun tänne on tehty laajennukset keittiöön ja ”toimistoon”, on myös lasinen unelma saanut väistyä. Eli molemmat pienemmät kuistit ovat ilmeisesti tästä yhdestä isommasta muokattuja tai jopa kokonaan uudelleen tehtyjä, en ole ihan varma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Huom! Nämä kuvat on otettu viime kesänä, enkä kyllä tiedä mitä olen ajatellut kameran takana hääräillessä… Tuskin mitään! Häärännyt vaan. Yritin pelastaa niitä kuvankäsittelyllä ja pakko pienentääkin osaa tähän postaukseen epätarkkuuden vuoksi. Aika kamalaa jälkeä ainakin omaan silmään. Toivottavasti te muut kestätte, minä en välttämättä… 😀

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Ykköskuisti on aiemmin maalattu sinertävän harmaaksi valkoisilla yksityiskohdilla talon muihin väreihin sopivaksi. Sellaiseksi saa jäädäkin, minä ainakin tykkään! ❤

Viime kesänä siivosin tämän sisäänkäynnin romuista ja yritin tehdä siitä hiukan viihtyisämmän. Sen kautta on niin paljon kulkua koko ajan, ettei siihen mahdu minkäänlaista istuskeluryhmää tuon 120cm leveän jättioven takia (josta ei yllä olevassa kuvassa näy kuin puolet). Lisäksi tuo seinänvierustan penkki on äärettömän epäkäytännöllinen ja mahdoton istua, sitä ei selkeästikään ole tehty pitkille ihmisille, tai ehkä ei ihmisille ollenkaan. 😀 Laskutilana toimii tavarasta riippuen, mutta yleensä kaikki tippuu lattialle kun se on vaan niin vino. Tähän voisin sanoa, ettei kannata rakentaa penkkejä ollenkaan ellei niistä osaa tehdä suoria. Tulee vaan paha mieli kaikille…

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

img_4221

Toinen, hämähäkinseittien peittämä kuisti (josta ei nyt ole sattuneesta syystä muita kuvia kuin tämä syksyllä ulkoapäin otettu) on sisältä punertavan ruskeaksi petsattu ja siinä mielessä kai alkuperäisessä asussaan. Se on peilikuva tuosta ykköskuistista, mutta pimeämpi. Haluaisin tehdä siitä vaalean, tuollaisenaan se on niin kovin tumma ja tunkkaisen oloinen. Sinne saisi pienen istuskeluryhmänkin mahtumaan. Kakkoskuistille sisältä päin kuljettaessa on nimittäin pariovet toisinkuin ykköskuistissa, joten tilaa jää enemmän käyttöön. Sieltä myös hävitetään se himskatin penkki, tuo epäkäytännöllisyyden multihuipentuma.

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Tarkoitukseni olisi tehdä toisesta kuistista mukava ja inspiroiva oleskelutila etenkin kesäpäiviä sekä myös talvehtivia kasveja ajatellen. En ole onnistunut esim. yrttienkään talvettamisessa, kun ei ole tuntunut olevan sopivaa paikkaa niille. Sisällä on liian lämmintä ja kuivaa, ykköskuistilla taas ihan liian kylmä. Tälle toiselle kuistille voisi kyhätä pienimuotoisen lämmityksen, jotta se olisi talvellakin hyvin plussan puolella. Lisäksi siitä voisi tulla mukava paikka aamu- ja iltapäiväkahvien hörppimiseen. Täytyypä tässä joku päivä ängetä itsensä sinne ja ottaa mittoja, että pääsee toden teolla suunnittelemaan ja laskemaan maalimenekkiä sun muuta.

Niin, ja kai sitä uutta kasvihuonettakin pitäisi pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan jos sen joskus meinaa saada toimintakuntoon… Sitten olisi vielä huvimajaa, kesäkeittiötä, patiota ja sen sellaista pientä hommaa mietittävänä. Idätyksiäkin täytyisi jo suunnitella kovaa vauhtia! …On vissiin niin kiire ettei ehdi tekemään mitään. 😀 😀 Niin sen täytyy olla… Koko syksy ja talvi aikaa tehdä suunnitelmia valmiiksi, kunnes keväällä jälleen huomaat ettei mikään ole edennyt ajatuksen tasoa pidemmälle. Aina sama juttu! Käykö muille näin? 😀

Rakkaudella, Anna

Vanhan talon kuisti eteinen sisäänkäynti yrtit luonnonkukat sisustus

Kaappikelloja

Kaappikello 10

Taas on Pienen Linnun MakroTex-challengen aika, aihe tälle viikolle on Ikkunan läpi. Tähän aiheeseen keksin toteutustavan oikeastaan vahingossa, kun kuljin talossa eilen ja mietin miten aiheen voisi kuvata ilman, että kuvaisi ihan oikeista ikkunoista ulos (lue: koska ikkunat ovat älyttömän likaiset, hyvä kun läpi näkee 😀 ). En myöskään ollut lähdössä kotoa enää minnekään, laiskotti! Piti siis saada kuvattavaa sisätiloista. Sitten keksin sen: ikkunat ne on kaappikelloissakin ja niitähän täällä riittää!

Näin siksi, että isäni ja setäni ovat tehneet kelloja alusta asti itse monen monta kappaletta 2000-luvun alkupuolella. He vasta ovatkin todellisia kädentaitajia, puuverstaalla on vietetty paljon aikaa tuolloin. Isäni jopa osallistui kaappikellojen teon SM-kilpailuihin ja tuli siinä toiseksi yhdellä näistä. Tässä näette joidenkin kellojen yksityiskohtia, ja jokaisessa kuvassa näkyy ikkunan läpi jotakin.

Kaappikello 02

Kaappikello 11

Kaappikello 01

Kaappikello 03

Kaappikello 04

Kaappikello 08

Morsiuskello, tämä tuli SM-kisoissa toiselle sijalle

Kaappikello 06

Tämän toisen morsiuskellon isäni on ootrannut tammen näköiseksi, oikeasti se on koivua. Tykkään noista väreistä!

Kaappikello 07

Kaappikello 12

Kaappikello 14

Täältä voit käydä katsomassa, mitä kaikkea muut haasteen osallistujat ovat keksineet ikkunan läpi kuvata! Mukavaa viikkoa. ❤

Rakkaudella, Anna

Sisustusmietteitä & vessaremonttia

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-3

Olen jo jonkin aikaa (lue: koko tässä talossa asumisemme ajan) painiskellut sisustukseen liittyvien ongelmien kanssa. Jotenkin en ole saanut aikaiseksi yhtään niin paljoa sillä saralla kuin olisin halunnut. Tavaraa pursuaa joka paikasta, mutta kun niistä suurin osa (eli melkein kaikki) ei ole edes omia niin ei niitä oikein voi konmarittaa poiskaan tuosta vaan. 😀 Joukossa on suvun esineitä, turhaa ja tarpeellista sekä suoraan sanottuna roskaksikin luokiteltavaa (jopa minun mittapuullani). Omaksi ihanne-elinympäristökseni täällä ei ole riittävän viihtyisää tai kaunista harmoniasta puhumattakaan, ja siksi en juurikaan ole jakanut kodistamme kuvia blogissa muutamaa harkitumpaa kuvakulmaa lukuunottamatta.

Jostain on kuitenkin aloitettava, jos meinaa joskus valmista saada. Vessan pintaremontti on vihdoin alkanut! Olen eilen tyhjentänyt tilan, hionut, imuroinut ja pessyt seinät ja katon. Kaikki seiniin kiinnitetyt tavarat on irrotettu (paitsi siis termostaatti ja patteri). Seuraavaksi vuorossa on kittaus sekä pohjamaalaus.

Lisäksi talossa ensimmäisten muutostoimenpiteiden joukossa ovat makuuhuoneen kalusteiden uudelleenjärjestely sekä katon maalaus. Nämähän eivät ole mitään niin radikaaleja toimenpiteitä jotka vaatisivat erityisen paljon pohtimista, koska:

  • Vessa on tehty jälkeenpäin 80-luvulla joten sen muokkaaminen on pikemminkin velvollisuus
  • Katto on aikoinaan ollut valkoinen, kattolevyt vaan ovat ajan saatossa tummuneet beigen värisiksi
  • Mööpeleitä nyt voi siirrellä tekemättä mitään peruuttamatonta vanhinkoa 🙂

On toki hyvä, ettei ole tullut rempattua mitään aiemmin. Tämä talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, joten vanhempien saati sitten alkuperäisten osien kanssa haluan edetä todella varovasti, jos ollenkaan. Siksi vessasta onkin hyvä aloittaa, kun tila on niin paljon uudempi ja kaipaa pikaisesti lisää toimivuutta sekä säilytystilaa.

Löydät aiemman vessaremppapostaukseni, kuvat alkuperäisestä tilanteesta sekä neljän kuukauden takaisesta suunnitelmasta täältä. Muutaman pikkujutun olen muuttanut tähän uuteen suunnitelmaan:

  • Seinistä ei tule valkoisia vaan raikkaan vaaleanvihreät
  • Altaan alle tuleva taso jatkuu koko seinän mitalta, ovensuuhun jäävä kulma luultavasti pyöristetään tai sahataan vinoksi
  • Hyllyjä tulee vain yksi
  • Peiliksi pyöreä malli ja mieluiten vanha
  • Kalusteiden tasot jäävät puunvärisiksi
  • Laattojen saumoista tulee mustat
  • Vanha muovimatto todennäköisesti jää tilaan

 

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-1

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-2

vanhan-talon-vessa-wc-remontti-sisustussuunnitelma-blogi-pohjapiirustus-3

Tämmöistä tällä kertaa! Välillä jotain muutakin kuin niitä valokuvausjuttuja. 🙂 En nimittäin ole nyt ehtinyt/jaksanut käsitellä uusia kuvia, joten tämä sisustuksen miettiminen ja pähkäileminen on välillä ihan mukavaa vaihtelua!

Mukavaa viikonloppua jokaiselle tutulle ja tuntemattomalle! ❤

Rakkaudella, Anna

 

Pieni siivu pirtistä & ajatuksista

img_4322

Pikkuhiljaa alkaa tästä pirtistäkin kuoriutua sen parhaat puolet esille. Pienillä muutoksilla ja teoilla saadaan paljon aikaan. Olen nyt viime aikoina tuonut tai vaihtanut jonkun esineen paikkaa yksi kerrallaan ja pala palalta kokonaisuus alkaa hahmottua. Mutta tätä teen vain silloin kun itse jaksan. Ja aina ei vaan jaksa. Tämä kodin laittaminen on muutenkin kestänyt nyt jo puoli vuotta emmekä ole edes remontoineet mitään. Silti mikään huone ei ole valmis. Ikuisuusprojekti siis, ei kai mikään sisustus olekaan koskaan valmis. Vanhat talot yleensä kuuluvat tähän ikuisuusprojekti -kategoriaan, mutta samalla ne ovat mitä parhaimpia maltin ja kärsivällisyyden opettajia. Ne opettavat elämään ja nauttimaan siitä hetkestä mikä milloinkin on meneillään, koska kiireelle ei useinkaan löydy sijaa.

On ollut pakko opetella olemaan armollisempi itseään kohtaan. On ollut pakko jättää suosiolla moni asia tekeytymään ihan rauhassa oman mielen syövereihin. On ollut pakko antaa vaan olla, päästää irti ja vapautua turhista rasitteista pala kerrallaan. Päässäni pyörii päivittäin niin paljon ideoita, suunnitelmia ja projekteja että joskus väsyn siihen itsekin ihan täysin. Silloin makaan helposti pari päivää sängyssä enkä tee juuri mitään, korkeintaan katson koneelta jotain sarjoja tai muuta vastaavaa johon ei juuri aivotoimintaa vaadita.

img_4312

On hyvä, että asiat ovat menneet juuri näin eikä meillä ollut taloon tullessa tarvittavia resursseja tehdä remonttia tai paljon muutakaan. Onneksi. Hyvin pian muuton jälkeen oivalsin, miksi vanhassa talossa olisi hyvä asua ainakin vuosi ennen kuin remontoi mitään. Alkuun se tuntuu turhauttavalta, mutta pikkuhiljaa kun oppii rakastamaan taloa juuri sellaisena kuin se on, alkaakin miettiä mitä oikeasti on tarpeellista tehdä, vai onko mitään. Lopulta ei ehkä kaipaakaan enää sen suurempia muutoksia. Toki on eri juttu jos talo on aivan pommi, silloin hiusten päässä pysymiseksi on ehkä hyvä tehdä asialle jotain. Mutta silloinkin olisi tärkeää miettiä mitä talosta ja sen ajan hengestä voisi säästää.

Olen sisustajana aika rento, eivätkä pikku virheet haittaa minua. Fiilis on tärkein. Tykkään myös sisustaa ja järjestää olemassa olevia tavaroita eri tavalla. En enää juuri koskaan hae kaupasta uutta, vaan uudella ajattelutavalla ja pienellä järjestelyllä vanha, ehkä rähjäinenkin esine saa uuden elämän. Tänne en ole tainnut ostaa mitään sisustusesineitä tai huonekaluja, vaan kaikki on ollut joko minulla tai täällä talossa valmiina. Eri järjestyksessä vain (lue: vaihtoehtoisesti ei missään järjestyksessä) tai sitten piilossa jossain kaapin perukoilla.

En ole myöskään mikään siivoushullu (joskus toivoisin että olisin), kestän keskeneräisyyttä ja rumia tavarakasoja tiettyyn pisteeseen asti. Sitten laitan taas jonkun nurkan kuntoon, ja siitä tulleella hyvällä mielellä mennään jälleen vähän aikaa. Jonkun mielestä tämä voi olla täysin järjetöntä, ja niinhän se onkin. Mutta tilanne on nyt mikä on, hyväksyn sen ja katson mitä päivät tuovat tullessaan. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa ja vielä minullakin riittää virtaa touhuta koko kylän edestä.

img_4382

On hassua, kuinka alunperin minun piti vain pintapuolisesti kertoa vanhan arkun siirtymisestä pirttiin sohvapöydäksi ja laittaa muutama kuva koristeeksi. Haha, toisin kävi ja lörpöttelin taas kaikkea muuta! 🙂 Koskaan ei voi varmaksi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja siinä on elämän suola.

Mennäänpäs vielä hetkeksi siihen alkuperäiseen asiaan! Kokosin talosta löytyneitä pitsiliinoja arkun kannelle kollaasiksi ja vanha peräkamarista löytynyt peilikin löysi paikkansa kynttilöiden alustana. Siihen on pinttynyt muutamia raitoja, joten asettelin kuivuneita syksyn lehtiä häivyttämään niitä. Puusohva siirtyi viime viikolla pimeästä nurkasta paraatipaikalle muurin eteen. Nyt se tulee esiin ihan eri tavalla ja siinä tulee istuttuakin paljon enemmän.

Arkku tosiaan löysi paikkansa puusohvan edestä. Ne ovat ihan saman värisiä ja mittasuhteiltaan toisiinsa sopivia. Toimii hyvin omasta mielestäni, vaikka takana oleva muuri onkin aika tumma tausta tummille huonekaluille. Hain myös ulkoa muutaman katajanoksan isoon lasipulloon ja purkkiin tuomaan lisää syksyfiilistä sisälle.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! 🙂

Rakkaudella, Anna

img_4348img_4376img_4328