Täyttä roskaa

Terveisiä vaan täältä sängyn pohjalta! Jonkin sortin flunssa minuunkin nyt sitten iski, muttei onneksi mikään paha. Toivottavasti menee pian ohi.

MakroTexin aiheena on tällä viikolla ruskea, ja oma inspiraationi lähti liikkeelle lattialla lojuneesta ruskeasta pahvilaatikosta. Sen sisäänhän voisi laittaa jotain ruskeaa, vaikkapa lisää roskiksi lueteltavia asioita.

Ja tässä on tulos:

Full of trash

Full of trash

Full of trash

Full of trash

Kovin on tummasävytteistä taas, mutta se nyt ei ole mitään uutta. 😀

Kuvasarjan kaveriksi sain pitkästä aikaa kirjoitettua myös jonkinlaisen runon tai sen tyyppisen (en tiedä lasketaanko nämä mun kyhäelmät proosarunoksi vai miksikä, tavallaan sillä ei ole edes väliä). Tuntuu aina hyvältä kun saa puskettua jotain tekstinkin muodossa ulos. 🙂

Suurin osa tästä on tajunnanvirtaa. Osa on kirjoitettu ennen kuvien syntymistä ja osa sen aikana. Osa jäi kokonaan pois.


Täyttä roskaa

Oletko joskus kokenut sen?

Ollut turha ja tarpeeton

Kenellekään kelpaamaton

Rypistetty

Nurkkaan heitetty

Kuinka pitkä on roskan kaari?

 

Sinut heitetään pois

Pahvilaatikossa

Kuten kaikki ne tunteet jotka kiellämme

Ovat jo matkalla sinne minne kukaan ei tahdo joutua

Kaatopaikalle

Tunteiden hautausmaalle

 

Pois

Kaikki sellainen jota emme halua tuntea

Olemme mieluummin vajaavaisia

Vain epäaidon ilon tähden

Pelkän kuoren

Hymyn joka ei ulotu silmiimme

Ei tunnu missään

Se on näytelmä joka korventaa sisintämme

Ja me hölmöt kutsumme sitä närästykseksi

 

Mustaan jätesäkkiin sullomme

Sen mikä ei meille sillä hetkellä kelpaa

Haluamme eroon kaikesta

Ja luulemme elämämme järjestyvän kuin itsestään

 

Suru on muodostunut ruosteeksi niveliimme

Ikämme merkiksi

Mutta nuorikin voi olla ruosteessa

Vaikka on elämäänsä elänyt vasta neljänneksen verran

”Vanhuus ei katso ikää” ne sanovat taas

Sanahelinää

 

Epäedulliset olosuhteet syöpyvät meihin ruosteena

Jo varhain

Vaikka olisimme vasta syntyneet


 

Tämmöistä tällä kertaa. 🙂

Täältä löydät muiden ruskealla teemalla varustetut kuvat!

P.s. Ja hei, blogini Facebook-sivu on nyt avattu! 🙂 Voit seurata sitä täällä. Ilmianna mulle myös omat sivusi niin pääsen tykkäilemään niistä. ❤

Mukavaa viikkoa! ❤

rakkaudella

Mainokset

Öinen satu

Mitä tapahtuu, kun silmäsi suljet?

Avaatko mielesi sopukoista satukirjan, käännätkö ensimmäisen sivun?

It's like a fairytale

Yö on satujen aikaa.

Silloin pienimmätkin kastepisarat voivat olla kalleimpia timantteja… 

It's like a fairytale

…Ja oikeat timantit vain arvottomia helyjä, kuin kissankultaa kullankaivajan lapion nokassa.

Arvonsa menettäneenä, lopullisesti.

It's like a fairytale

Mutta nuo kastepisarat omasta katoavaisuudestaan välittämättä säkenöivät pelotta valon voimasta.

Aivan kuten meidänkin soisi säkenöivän, tuntemattoman huomisen läsnäolosta huolimatta.

It's like a fairytale

Tunnetko sinäkin kulkiessasi nuo tuhannet timantit paljaiden jalkapohjiesi alla, kasteen kuorruttamalla nurmikolla?

It's like a fairytale

Sadut alkavat öisin ja haihtuvat usvan lailla järjen puuttuessa peliin, herätessäsi.

It's like a fairytale

Voisiko satu jatkua sen jälkeenkin, aamun jo sarastaessa, silmiä siristäessä?

It's like a fairytale

Uskalla unelmoida, rohkene satuilla, sillä jokainen joka tarpeeksi uneksii pysyy nuorena iäti.

Rakas, tarinasi on vasta aluillaan.


Pienen Linnun MakroTex-haasteen aiheena tällä viikolla on Satu. Näin aivan vastustamattomia kastepisaroita aamunurmella, joten nappasin kameran kouraan ja ei kun konttaamaan! 😀

Runo (tai mikä kumma lieneekään), on omaa käsialaani. 🙂

Rentouttavaa viikonloppua! ❤

rakkaudella

MakroTex -haaste: Alku

Alku

Alun alussa,

alun alkaenkin,

yhden loppu on toisen alku.

Kaikki alkaa jostakin ja päättyy johonkin. 

Myös me lopumme jonnekin, 

mutta meidän matkamme on vasta alussa.

Kaiken loppu on samalla uuden alku,

ja pienestä alusta kehittyy juhlava loppu.

-Anna Järvenpää-

 

img_0117-2

Nollasta kaikki alkaa!

img_0081

img_0086-2

Joulun hyasintti kasvattaa uutta alkua. Isomman kukinta on jo kääntymässä loppua kohden. Elämä kuitenkin jatkuu!

img_0112-2

Circle of life. Ympyrässä on alku ja loppu samassa, eikä niitä voi toisistaan erottaa.

Loppuun vielä muutama aiheeseen sopiva kuva minun vuodenvaihteestani, kun uusi vuosi alkoi. Tästä se taas lähtee! Osallistun näillä kuvilla vuoden ensimmäiseen MakroTex Challengeen. Osallistuhan sinäkin. 🙂

img_0249img_0236img_0251img_0137-2img_0308

Loput ensimmäisistä tähtitaivaskuvistani uudenvuodenyönä löydät täältä!

Rakkaudella, Anna

 

MakroTex -haaste: Pimeys


Pimeydestä

Mustaa mustalla pohjalla,

tummia sävyjä,

epätoivon kerrostumia.

Se on pelon oma shakkilauta,

jossa on vain tummia ruutuja.

Mustaa mustempaa on ainoastaan pimeys,

eikä sekään kestä ikuisesti.

Aurinko nousee aina idästä.

-Anna Järvenpää-


Näitä kuvia varten suosittelen vääntämään näytön kirkkautta isommalle, ovat sen verran tummia! Pimeistä kuvista jää pimeällä näytöllä vain todella pimeä fiilis! 😉

img_8043

img_8047-3

img_8050

Yritin tarkoituksella luoda asetelmista aika vähäeleisiä, siis ”vähemmän on enemmän” -periaatteella. Minusta se toimii. Musta tausta on niin voimakas elementti itsessään, ettei näissä kannattanut alkaa sen enempää somisteilla kikkailemaan. Kokeilin kyllä, mutta nimenomaan ne kuvat jäivät pois koska en ollut niihin tyytyväinen. Tuo ensimmäinen hirvensarvikuvakin on siinä ja siinä, että onko liikaa tapahtumaa vai ei. Olkoon nyt kuitenkin esillä. 🙂

img_8064img_8068-2

Että sellaista tällä kertaa. Aika tummissa vesissä liikutaan, mutta olihan aihekin tälle viikolle aika tumma. Pienen Linnun MakroTex-haasteeseen on nämäkin kuvat otettu, aiheena siis pimeys jos jollekin jäi epäselväksi. 🙂 

Runo tuli taas ensin ja kuvat otin muutamaa päivää myöhemmin. Alunperin en edes lähtenyt kirjoittamaan runoa, vaan ajattelin pelkästään kerätä pimeydestä aiheena mieleen tulevia ajatuksia tai tulkintoja, joiden perusteella voisin alkaa visioida mielessäni kuvia ja tunnelmia. Sitten niistä tulikin runo ja oivallinen työkalu kuvien työstämiseen. Toimii kuin junan vessa (ainakin minulla), suosittelen kokeilemaan. Etenkin sellaisiin tarinallisempiin, taiteellisempiin ja syvällisempiin kuviin tämä sopii oikein hyvin!

Nautin näiden valokuvien ottamisesta todella paljon! Uusi jalusta on vanhaan verrattuna ihan huippu ja paljon tukevampi, vaatii vaan totuttelua näin alkuun. Nappasin kaupasta mukaani myös sen kaukolaukaisimen, nyt ei pitäisi kuvien enää tärähtää ainakaan napin painamisen takia! Olen tosi tykästynyt siihen, se on niin kätevä. Itseasiassa en ottanut näitä kuvia varten kuin 33 otosta?! Yleensä vastaavista asetelmista otan sen sata kuvaa (minimissään), mutta tällä kertaa päästiin paljon vähemmällä jostain syystä. Saa nähdä oliko tämä vain yhden kerran tuurilaukaus vai jatkuvampi muoto.

Vesileimakin uudistui, alkoi vanha tympimään jo aikoja sitten ja vihdoin sain tehtyä uuden!

Rakkaudella Anna (a.k.a ”Tummien vesien tulkki”!)

Väreistä

_________

Sikin sokin,

toistensa lomassa.

Yhdessä ja erikseen,

muodostuu ehyt kokonaisuus.

Kaunista katsoa, 

pitkään tuijotella:

”Löydätkö ne kaikki?”

Puhtaina ja murrettuina,

kuten mekin tässä suuressa maailmassa.

Siveltimen kärjellä voit värejä koskettaa, 

tuntea ja tunnustella:

”Mikä on Sinun värisi?”

-Anna Järvenpäää-

_________

img_5996img_6010img_6031

img_6056img_6047

img_6042img_6041

img_6066img_6093img_6153img_6109img_6079

Runon keksin taas ennen kuin otin edes kuvia, mielessä pyöri kaikenlaiset visiot ja tämä on tulos!

Että tällaista väriterapiaa tällä kertaa. Vitsit että olikin kivaa viime viikolla ottaa näitä kuvia! 🙂 Ylipäätään valokuvaamisesta nautin nykyään niin paljon ettei ole tosikaan. Täytyisi alkaa taas maalaamaankin kun se niin rentouttaa, etenkin jos lopputulemana on jotain ihan abstraktia.

Tällä postauksella osallistun Pienen Linnun MakroTex-Challengeen, aiheena tällä viikolla päävärit (sininen, punainen ja keltainen). Sieltä pääset mukaan ja löydät myös muiden pääväriaiheiset kuvat!

Rakkaudella, Anna

Follow my blog with Bloglovin