Liutun Maalaistalo

No niin, nyt vien teidät kuulkaas kuvamatkalle niin ihanaan paikkaan ettei ole tosikaan! ❤ Nimittäin Liutun maalaistaloon täällä Tampereen Teiskossa. Ihastuin siihen välittömästi kun ajoimme pihaan, eikä se hellittänyt otettaan missään vaiheessa. Vietimme siellä itseasiassa aika monta tuntia, koska visuaaliselle silmälle katseltavaa sekä kuvattavaa riitti, noh, kaikkialla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo sijaitsee siis Teiskossa osoitteessa Viitapohjantie 521, joka on noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka!

Liutulla kaikki on kaunista niin sisällä kuin ulkonakin. Siellä kirjaimellisesti on jokaiselle jotakin; upea pihapiiri puutarhaihmisille, viehättävää perinnerakentamista vanhoine esineineen historiannälkäisille, kotieläimiä lapsille ja lapsenmielisille, sekä kahvilan sisätiloissa uskomattoman kauniita huoneita lukuisine yksityiskohtineen vaikkapa sisustuksesta kiinnostuneille. Esteetikon paratiisi, etten sanoisi!

Kurkistellaan ensiksi mitä kaikkea ihanaa pihapiiristä löytyy:

(”Varoitus”: Kuvia on PALJON ja postaus on näin ollen PITKÄ! 😀 Minä ja kuvien karsiminen ei oikein tulla toimeen keskenämme, koska kun ympärillä on näin paljon kaikkea ihanaa, ei vaan voi olla kuvaamatta… <3)

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Heti vastassa oli ehkäpä upeimpia pioneja joita muistan koskaan nähneeni! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ulkoa voimmekin siirtyä kutsuvan kuistin kautta sisälle:

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Talossa yrittäjäpariskunta pitää maatilan ohella kesäkahvilaa, joka on auki viikonloppuisin. Kahvilarakennuksessa toimii myös puoti, jossa myydään mm. paikallisten käsityöläisten tuotteita, sisustusesineitä, käyttötavaraa, tuliaisia… Vähän kaikkea!

Siellä on lisäksi kokonaiset kolme huonetta varattuna vintage-kirpputorille, jossa ihanat vanhat aarteet emännän omista kokoelmista etsivät uutta kotia. Sieltä olisin mielelläni ostanut vaikka mitä, jos lompakko tai oman kodin nurkat joustaisivat yhtään enempää!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kattojen koristelut olivat huikaisevan kauniita! Kiva kun myös kattoihin kiinnitetään huomiota muutoinkin kun vaan maalaamalla kaikki valkoisella. Niin taitavasti suunniteltu ja tehty, liekö sitten talon alkuperäisiä taideteoksia vai uudempia? No oli niin tai näin, sopi hyvin tyyliin, minä tykkään! ❤ Ihanan rohkeita ratkaisuja.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvilan tiskiltä löydät herkulliset talossa leivotut herkut niin makeina kuin suolaisinakin vaihtoehtoina erittäin ystävällisen palvelun siivittämänä. 🙂 Herkuista on liki mahdotonta kieltäytyä ja hyvä niin, sillä ne vievät kielen mennessään!

Muutama sananen vaihdettiin talon emännän Hennan kanssa ostosten yhteydessä, mutta koska vierailijoita oli muitakin ja hänellä selvästi riitti puuhaa siellä sun täällä, niin en parkkeerannut kahvikuppiani tiskin nurkalle. 😀 Ehkä joskus toiste sitten, paremmalla ajalla. Juttua olisi varmaankin riittänyt puolin ja toisin. 🙂

Täällä voi muuten järjestää myös juhlatilaisuuksia, ja talo avaa ovensa niin pienemmille kuin suuremmillekin ryhmille ympäri vuoden! Tämä onkin kiva vaihtoehto retkikohteiden joukkoon Tampereen seudulla matkaillessa, ja miksei paikallisillekin ryhmille!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvia voi juoda joko kuistilla, sään salliessa pihalla suloisissa pöytäryhmissä tai tässä ihastuttavassa vanhassa pirtissä josta seuraavat kuvat ovat. ❤

Tuli kotoisa olo, sillä se muistuttaa jonkin verran omaa pirttiämme (vaikkakaan ei meidän ole näin nätti!). Ihana vanha miljöö tämäkin, jossa riittää katseltavaa pidemmäksikin toviksi. 1800-luvun henki on hienosti säilytetty!

Liutun maalaistalo Teisko

Valokuvausaiheinen välihuomio: Yllättävän hyvältä muuten näyttää nämä kaikki sisäkuvat, vaikka kamerasta piti ISO-arvoa vääntää 1000 asti ja kuviin tuli kroppikennon ”ansiosta” aika paljon kohinaa. Jonkun verran piti vielä jälkikäteen varjoja avata sun muuta, jotta sai pirtistä nurkatkin näkyviin.

Yleisesti ottaen sisätilojen kuvaaminen on aika vaikeaa ilman salamaa ja/tai jalustaa, ellei sitten ole ihan älyttömän isoja ikkunoita tai muuten riittävästi valaistusta. Nähtävästi kuitenkin onnistuu ilmankin ja sopiva tunnelmallisuus säilyy. 🙂 Mikään pimeähän tämä pirtti ei ollut, vaan mukavan valoisa. 🙂 Kuvat on otettu Sigman 17-50mm f/2.8 -objektiivilla.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ja sitten on vuorossa korttipakan Jokeri; täytenä yllätyksenä löytyi talosta myös tällainen kirpputorihuone, jossa on minusta ihan mieletön tunnelma! 🙂 Todella rohkea ja uniikki ratkaisu, jollaista en olisi itse keksinyt, mutta joka kuitenkin täydentää hyvällä tavalla kaikkea muuta talossa olevaa.

Itämainen teema näkyy niin selkeästi, että nyt harmittaa etten huomannut kysyä onko tällä huoneella jokin erityinen tarina takanaan… 🙂 No, täytyy koittaa muistaa seuraavalla kerralla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Siirtykäämme seuraavaksi takaisin ulos ja niihin karvaisempiin olentoihin! Aaseista kaikki kolme olivat paikalla meidän sinne mennessä, ja uteliaat korva- sekä silmäparit seurasivat tarkkaan jokaista tulijaa.  😀 Lystikkäitä tapauksia!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Samasta paikasta löytyivät myös kanat (ja kaiketi siellä kukkokin oli), joiden ulkotarha oli toteutettu häkki häkin sisässä -periaatteella, joka on hyvä sekä turvallinenkin ratkaisu.

Liutun maalaistalo Teisko

Alunperin sain ahaa-elämyksen tähän käyntiin Sannilta Kesärannan tölli -blogista, johon hän teki postauksen samaisesta aiheesta. Sen rohkaisemana huikkasin Jussille, että ”Seuraavana viikonloppuna lähdetään kyllä käymään siellä Liutun maalaistalossa.” Sitä olemme monesti ohi ajaessa vilkuilleet, muttemme koskaan käyneet. Kiitokset siis Sannille! Ja mikäli omavaraisempi maalaiselämä kiinnostaa eikä Kesärannan tölli vielä ole omalla lukulistallasi, kannattaa se sinne laittaa! 🙂

Ja itseasiassa nämä seuraavaksi nähtävät, Liutulla kesän ajan maisemointitöissä olevat lampaat ovat juuri Sannilta eli Kesärannan tölliltä kotoisin, ja ne tulivatkin kipin kapin katsomaan keitä aidan vierelle oli tullut.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

”Ei tä-ä-ä-äällä mitään rapsutushommia olisi?”

Liutun maalaistalo Teisko

Nuunuksi nimetty lammas sai rutkasti rapsutuksia osakseen! ❤ Niin suloinen!

Liutun maalaistalo Teisko

Muita taisi kiinnostaa enemmän ruoho, joka oli mukamas vihreämpää juuri sillä aidan toisella puolella. 😀

Liutun maalaistalo Teisko

Voi hellanlettas! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

…Ja sitten takaisin töihin!

Liutun maalaistalo Teisko

Niin on Liutun kierros tullut päätökseensä. Tuliko kuvaähky? 😀 Pahoittelut näin pitkästä postauksesta, mutten halunnut jakaa tätä kahtia sillä kokonaisuus on niin kiva.

Juuri kun olimme lähdössä, näin tutut toimittajan kasvot (hän teki alkuvuodesta minusta jutun Teisko-Aitolahti -lehteen) iloisen moikkauksen kera, ja sen jälkeen vielä iloisemman! 🙂 Nimittäin blogiystäväni Blyygi Blumsteri oli toimittajasiskonsa kanssa käymässä samaisessa kohteessa! Hänkin teki vierailusta postauksen blogiinsa, jossa muuten pääsee vierailemaan mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa! Kulttuurinystävän ehdoton valinta lukulistalle. 🙂 Rupattelimme hetken pihalla, jonka jälkeen lähdimme sitten omille teillemme. Tällaiset yllättävät kohtaamiset tuovat hymyn huulille koko loppupäiväksi! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Tänne tosiaan kannattaa ajella jo Tampereen keskustastakin jos aikaa vaan on! Tai mikäli matka käy vaikka Ruovedelle tai Oriveden kautta Jyväskylään päin (tai vastakkaiseen suuntaan) on tämä minusta mukavampi levähdyspaikka kuin huoltoasema, joskin joutuu ajelemaan vähän pidempää reittiä, sekä ”hieman” pienempiä ja mutkaisempia maalaisteitä. 🙂 Mutta minusta olisi sen arvoista, niin kiva paikka oli Liutun Maalaistalo. ❤

Mehän teimme siis visiittimme jo tuossa heinäkuun puolella, mutta sain muokattua kuvat ja tehtyä postauksen vasta nyt. Täytyy ehdottomasti piipahtaa tuolla kahvilla vielä tässä elokuun aikana (kesäviikonloppuisin paikka on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16). Ehkäpä silloin suorastaan sekopäisen valokuvaamisen sijasta maltan keskittyä paremmin myös siihen kauniissa kupissa tarjoiltuun kahviin… 😉

P.s. Ei ole tämäkään mikään maksettu mainos, vaan puhtaasti ilosta, hyvästä tahdosta ja tyytyväisyydestä tehty postaus paikallisen yrittäjäpariskunnan hyväksi. 🙂

rakkaudella

Kasvihuoneen yksityiskohtia

Onnea on… Oma kasvihuone. ❤

Tänään näette sieltä hieman yksityiskohtaisempia kuvia. Kameralla on niin mukava tallentaa pieniä detaljeja sieltä täältä, koska ne ovat itsessään juuri niitä onnen hetkiä. Tuoreet luonnonkukat maljakoissa, vesipisarat lehdillä kastelun jäljiltä, kypsyvät mansikat tai kukkivat tomaatit. Niin palkitsevaa!

Edellisen kasvihuonepostauksen löydät linkin takaa, mikäli et ole sitä vielä nähnyt. Siellä on laajempia kuvia kasvarista. 🙂

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Tämän värikkään pinnatuolin olen tuunannut joskus pari vuotta sitten, mutten vielä silloin tiennyt mihin se tulee vai tuleeko mihinkään… Teki vaan mieli maalata tuoli. 😀 Kun kasvihuone oli vasta valmistumassa, kolusin varastojani vanhempieni kotona ja bongasin tämän! Täydellinen istuin juuri sinne. Siitä se ajatus sitten lähti…

Hetkessä alkoi löytyä myös muuta kasvihuoneen sisustukseen sopivaa, kuten vaalea pitsireunainen valaisin (jota ei kylläkään voi tuolla käyttää valaisuun kun sitä ei ole kosteussuojattu, mutta nätti se on ja se on pääasia!), vanha puulaatikko pöydäksi, kynttiläkruunu koristeeksi…

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Näillä kuvilla osallistun pitkästä aikaa MakroTexiin, jonka aiheena Onnea on… 🙂

Tänään on myös syntymäpäiväni. 26 vuotta tuli mittariin, ja aamukahvia sängyssä juodessa sain yllätyksenä miehen itse keräämän luonnonkukkakimpun sekä runsaan aamupalan tarjottimella. ❤ Olin onnesta soikeana! ❤

Rentouttavaa sunnuntaita! ❤

rakkaudella

Kasvihuoneen suojissa

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Nyt vien teidät viimeinkin vierailulle kasvihuoneeseeni! Olen eräänä heinäkuisena päivänä ottanut kuvia sekä tehnyt muistiinpanoja kasvarissa, ja postaus on kirjoitettu niiden pohjalta. Vahvistetut tekstit ovat lainauksia vihostani.

Tervetuloa siis, täällä allekirjoittanut kuluttaa ison osan vapaa-ajastaan!

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kello on noin yksitoista. Aamupäivän lämmin ulkoilma hellii mieltä ja kehoa. Otan mukaani kameran, muistiinpanovälineet, puhelimen musiikin kuuntelua varten sekä vesipullon.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kädessäni on myös kahvikuppi, jonka sisältöä en kuitenkaan muista juoda. Se haiseekin jo vähän palaneelle, joten ei ihme ettei houkuttele (siitä huolimatta kahvikuppi on uskollisesti mukana).

Ylläni on sinivalkoinen mekko ja sidoin päähäni hetken mielijohteesta värikkään, itämaisen huivin. Näytän erehdyttävästi jonkinlaiselta hipiltä, ja ehkä vähän olenkin sellainen.

Hymyilen.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Avaan kasvihuoneen oven ja vastassa on likimain trooppinen ilmasto ja tuttu, ihana tuoksu. Pysähdyn tapani mukaisesti ovelle ja jätän sen auki. Käyn nopealla vilkaisulla läpi kasvit, joilla on isoin jano.

Kastelen ne ja kastelen vielä noppakivilattiankin. Kuumana päivänä kosteus haihtuu nopeasti, ja näyttäähän se kuvissakin sitten paremmalta hieman puhtaampana. 😉

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kahvi jäähtyy jäähtymistään, kun istun kasvihuoneen värikkäälle tuolille ja seuraan sieltä käsin punarintaperhettä valopylvään nokassa. Niillä on pesä asuintalomme kulmalla.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneesta on tullut ehdottomasti yksi lempipaikoistani, oikein rauhan tyyssija.

Se on vielä sisustukseltaan kesken, mutta on jo minun näköiseni, leikkisä, eikä kaikki ole ”ihan niin justiinsa”.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Taustalla soi rentoutusmusiikki, sellainen jota kuulee esimerkiksi kauneushoitoloissa ja hemmotteluhoidoissa, tiedättehän? Tunnelma on seesteinen. Myös linnut säestävät ulkona ja kärpänen surisee jossakin päin kasvaria.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Vaikka kaikki on keskeneräistä, on muutos neljän kuukauden takaiseen tilanteeseen nähden aivan valtava. Silloin melkein koko nykyisen puutarhan alue oli joutomaata, heinää ja villivadelmaa täynnä. Vadelmia on vielä tontilla muutamissa paikoissa, joten niistä ei ole pulaa. Suurin osa pöheiköstä ei edes tehnyt kunnolla marjoja, joten menetys ei ole kovinkaan kummoinen. Enemmän hyötyä saa nimensä mukaisesta hyötypuutarhasta kasvihuoneineen päivineen. ❤

Näytän teille myöhemmin kuvia muualta keittiöpuutarhasta, kunhan saadaan sitä vielä hiukan nätimpään kuntoon.  Lisäksi on luvassa vielä yksityiskohtaisempia otoksia kasvihuoneesta!

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Haen uudet luonnonkukat pieniin maljakoihin puulaatikosta tehdylle pöydälle. Vuohenhernettä, peltosauramoa ja metsäkurjenpolvea. Violettia sekä valkoista. Enolta joululahjaksi saatu valkoinen lasilintu löysi myös paikkansa pöydältä kasvihuoneen vahtina.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Ampiainen keskeyttää puuhasteluni. En tiedä etsiikö se pesäpaikkaa vai mitä, mutta kun se aikansa pyörittyään vihdoin lähtee vedän oven nopeasti kiinni. Tänne sillä ei ole asiaa, inhoan ja pelkään ampiaisia.

Amppari pyrkii hanakasti takaisin, joten pesäpaikka oli nähtävästi hakusessa. Ei ole ensimmäinen tänä kesänä, eikä välttämättä viimeinenkään. Lämmin ja suojainen kasvihuonehan olisi mitä ihanteellisin paikka pesälle, mutta vuokrasopimus jätetään nyt tällä kertaa kirjoittamatta. 😉

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kuvaan hetken aikaa pieniä yksityiskohtia siellä täällä. Vaikka aurinko meni pilveen, on silti lämmin. Pitäisi kai saada aikaiseksi jotakin, mutta toisaalta, on vapaapäiväni joten nautin tekemättä jättämisestäkin täysin siemauksin!

Kasvihuoneessa / In my greenhouseKasvihuoneessa / In my greenhouse

Rikkaruohot odottavan kitkijäänsä, ja minä puolestani odotan sopivampaa olotilaa siihen puuhaan. Se tulee kyllä. Joskus.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Nappaan yhden kypsän mansikan amppelista ja istuudun taas värikkäälle tuolille. Taidan sittenkin jäädä vain tähän. Kasvien hyvää tekevä voima on kiistaton.

Tässä on hyvä olla kaikessa rauhassa, ihan omassa kasvihuoneessa.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Ilta-aurinko on suorastaan hurmaava, se saa kaiken näyttämään niin kauniilta. ❤

Heräsikö mieleen kysymyksiä tai ajatuksia, postaustoiveita? Haluaisitko tietää jotakin erityistä kasvihuoneesta?

rakkaudella

 

Kasvihuone rakentuu

…Vihdoin! Olen kovasti odottanut ikioman kasvihuoneen saamista vuoden päivät (aiemmin en ollut osannut koko asiaa ajatella, koska en kokenut olevani minkään sortin viherpeukalo). Naapurissa asuvan pappani vanha muovihuone ajoi asiansa viime kesänä, mutta halusin kasvihuoneelta jotain enemmän: estetiikkaa, muunneltavaa pohjaratkaisua ja parempaa toiminnallisuutta noin niin kuin pähkinänkuoressa esitettynä. Ja toki haavelistalta löytyi myös se seikka, että kasvihuone sijaitsisi omassa pihassa.

Nyt rakennuspuuhat ovat jo hyvässä vauhdissa! Laitan tähän kuvia rakentamisen eri vaiheista (nämä päiväsaikaan otetut kuvat olen kaivanut puhelimesta).

IMG_4853

IMG_4856

Perustuksia ei alettu valamaan, vaan kasvihuone on tehty kyllästetyjen puhelinpylväiden varaan reilun hiekkakerroksen päälle, kuten kuvista näkyy. Tämä oli vaihtoehtona ennen kaikkea nopeampi, puukin saa elää omaan tahtiinsa ja ns. kelluu hiekan päällä.

IMG_4867

IMG_4869

IMG_4879

IMG_4885

IMG_4894

Pinkit Saulit menossa mukana!

Isäni ja setäni toimivat kasvihuoneen rakentajina, sillä heillä on vankka ammattitaito kaikenlaisen rakentamisen suhteen. J hääräilee apumiehenä ja tekee milloin mitäkin. Minulle jää pensselihommat, eli toimin lähinnä maalarina.

Kerrostalon vanhat ikkunat on siitä käteviä, että niissä on sälekaihtimetkin valmiina! Eipähän tarvitse paljoa varjostuksia miettiä. Lisäksi ne on tuplaikkunoita, eli syksyllä lämpö säilyy paremmin kasvihuoneen sisäpuolella, kesällä tuuletus on helppoa ikkunoiden ja kattoluukun kautta. Lattiaan onkin tiilen sijasta tulossa noppakiveä. Kaunis materiaali myöskin, ja kestää varmasti iankaikkisuuteen asti. 😀

IMG_4888

Olen saanut äijien keskuudessa lempinimen ”Kasvihuonekonsernin hallituksen puheenjohtaja” ja sitä on naurettu monet kerrat! 😀 Kuulemma on kauhean osuva nimi, tiedä sitten mistä johtuu… 😀 On tämä kyllä sellainen projekti ollut jo tähän mennessä, että huhhuh!

Vielä olisi paljon tehtävää, mm. loppujen kennolevyjen asennus, ikkunoiden pesu ja maalaus, noppakivien laitto sekä keittiöpuutarhan loput maansiirrot ja muiden kasvupenkkien perustamiset. Kiirettä pitää. Päätin maalata ikkunat vasta paikoillaan, meni syteen tai saveen. Tästä kasvihuoneesta on muutenkin tulossa niin rouhea, ettei maalausjäljen tarvitse olla ihan priimaa. 😉

IMG_4859

Näkymä kasvihuoneen edustalta talolle päin. Ämpärit ja kastelukannu tyylikkäästi kenollaan… 😀 

Tämä on siinä mielessä pienen budjetin kasvihuone, että kaikki muu materiaali on ollut valmiina, paitsi kennolevyt. Esimerkiksi ikkunat ovat maanneet navetan vintillä jo parikymmentä vuotta tilaa viemässä! 😀 Ehkä oli jo aikakin saada ne johonkin järkevään käyttöön…

Lopuksi vielä hiukan kuvia kasvihuoneen tämänhetkisestä tilanteesta eilisen auringonlaskun siivittämänä. ❤

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Suunnittelin kasvihuonetta tosiaan jo talvella, ja mallinnuskuvat sekä silloiset ajatukseni löydät täältä!

Ihanaa viikkoa jokaiselle! ❤

rakkaudella

Kylvöpuuhia

Tämän viikon MakroTexin aiheena on maaliskuu ja sehän on jo kylvökuukausi! Hurja määrä olisi kaikkea istutettavaa (kuvissa ei näy kun pieni osa siemenpusseista), ja esikasvatukselle on varattu iso pöytä sekä muutama kasvilamppu tuolta pirtin puolelta.

Ensi kesänä ei tarvita kaupan vihannesosastolta juuri mitään, ja sekös on hienoa. Niin ja ah, saan taas ihanan yrttivalikoiman kesäksi, rakastan tuoreita yrttejä ja niiden tuoksua! Täytyy vaan toivoa etteivät lähistöllä asuvat villisiat löydä minun keittiöpuutarhaani tänä kesänä…

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Nyt ei runosuoni juurikaan syki, joten pidemmittä puheitta haluan toivottaa jokaiselle superihanaa tiistaita ja viikon jatkoa! ❤

Muiden haasteeseen osallistuneiden maaliskuiset kuvat löydät täältä! 🙂

Rakkaudella, Anna

3D-mallinnettu kasvihuone

kasvihuone1

No, siinä se nyt on. Suunnittelin ja mallinsin SketchUp-ohjelmalla viime viikolla uuden kasvihuoneeni. Kasvit ja pöydät on valmiita komponentteja, mutta muuten se on ihan itse piirrelty. Oli sitä hommaa siinäkin, nelisen tuntia meni kokonaisuudessaan. Tuollaisen pöydän nyt piirtäisi äkkiä, mutta laiskuus iski. Kasveja sen sijaan en alkaisi ikimaailmassa itse tällä ohjelmalla tekemään, kun joku muu on niitä jo kerran tehnyt. Pahoittelut tuosta taustasta, siinä käytetty kuva on tosi huonolaatuinen (tai siis auttamatta liian pieni) enkä jaksanut alkaa hakea ja säätää uutta. Mutta ehkäpä se on tässä sivuseikka. 🙂

Kokonaisleveys tällä häkkyrällä on n. 2,5 metriä ja pituutta vähän reilu 3m. Oven korkeus on 1,8m ja sisällä vaakapalkkeihin asti 2 metriä. Todellinen koko tulee olemaan hieman isompi, kun käytettävissä olevat ikkunat olikin vähän isompia kuin muistin.

kasvihuone6

img_1951

Ajatus tämän uuden kasvihuoneen sisäpuolen toiminnoissa on pitkälti samanlainen kuin pappani vanhassa ”muovihuoneessa” (kuva yllä), jossa viime keväänä aloittelin peukaloitani viherryttämään. Kasvihuoneen perälle tulee samaan tapaan penkki tai pöytä yrteille, ja heti ovensuuhun tulee tasanne muutamalle isommalle ruukulle, kastelukannulle ja työvälineille. Runko tehdään luultavasti ihan vaan kakkosnelosesta ja vanhoista ikkunoista, lattiaksi tulee tallotun maan sijasta jonkinnäköisiä tiiliskiven murikoita. Perustukseen olen ajatellut tiiliverhoilua. Tuuletusluukku tulee tällä kertaa katolle, edellisessä se olis kasvihuoneen peräseinän yläosassa.

Katon materiaaliksi olen ajatellut valokatetta, koska lasia tässä riittää muutenkin. Valokate suojaa paljon paremmin paahteelta kuin lasi, mutta blokkaamatta kuitenkaan sitä niin tärkeää valoa. Istutusalueen syvyys on vanhassa kasvihuoneessa melkein metrin verran joka oli minun makuuni liikaa, mutta tässä olen suunnitellut multa-alueen n. 65cm syväksi jotta rikkaruohoja ylettyy paremmin kitkemään tuosta käytävältä käsin eikä kastelukannulla joudu turhia kurottelemaan. Voi olla, että käytäväalue on turhankin leveä kasvihuoneen kokoon nähden, mutta haluan että minulla on tilaa liikkua  ja olla, tuoda sisäpuolelle vaikkapa pieni jakkara istuskelua sekä tietty kahvihetkiä varten. Lisäksi iso plussa on, että käytävään mahtuu kottikärryjenkin kanssa. Kasvihuone on minulle ennen kaikkea paikka jossa rentoudun ja tulen hyvälle tuulelle, sekä näen kätteni jäljet ja niiden jokapäiväiset muutokset, kasvun ihmeet.

kasvihuone11

Ulos tulee kuvan mukaisesti ruukutuspöytä sekä lähelle pieni kasvimaa, jota en ole tähän nyt piirtänyt. Vesi olisi tarkoitus ottaa viereisestä järvestä, jolloin sitä ei ole lämpimillä ilmoilla edes pakko seisottaa toisin kuin kaivovettä täytyi. Jonkinlainen katos olisi hyvä saada myös kottikärryille, lapioille ja multasäkeille. Onneksi sen aihio on jo viime kesältä olemassa, katto vaan puuttuu (siis miten niin jää aina kaikki kesken..?)

kasvihuone10

kasvihuone8

On muuten hassua, kuinka ihmisillä hermot riittää ihan eri tavalla erilaisiin asioihin. Valehtelematta tein tämän yhteen putkeen täysin keskittyneenä (n. neljä tuntia) yhtä vessataukoa lukuunottamatta, mutta jonkin vaivaisen puutyön (esim. lintulaudan) kanssa väkertäessä meinaa mennä hermot heti. 😀 Toisilla ne taas loppuu tietokoneohjelmien kanssa ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Suunnittelen kyllä tyhjästä näppärästi kaikenlaista käsin tai koneella mittojen mukaan tai ilman, mutta sitten kun pitäisi alkaa oikeasti toteuttamaan niitä tiettyihin raameihin niin tulee mutkia matkaan. Jotenkin minulla ei riitä enää hahmottamiskyky tai kärsivällisyys siinä vaiheessa kun numerot tulee käytännön työssä mukaan peliin. Onneksi minulla on useampi apulainen täällä, jotka auttavat tiukan paikan tullen. 🙂

Pienestä asti juuri matematiikka on ollut se vaikein aine koulussakin. Ilmeisesti numeroiden (eli tässä tapauksessa mittojen) luomat tiukat raamit ahdistaa ja rajoittaa liikaa, vaikka ihan syystä niiden kanssa toki pelataan. Inhoan mittaamista. Otan mitan käteen kun on pakko, mutta en koskaan mitenkään intoa puhkuen. Tykkäisin vaan tehdä ”fiilispohjalta”, ja epäilemättä päästäisiin aina varsin taiteellisiin lopputuloksiin. 😀

kasvihuone2

Tällä viikolla täytyisi jo käydä ostamassa siemenet ja alkaa suunnitella kylvöjä tarkemmin, jipii! Alustava suunnitelma tämän kauden syötävistä herkuista on jo tehty, vielä pitäisi tarkentaa ja hankkia mm. lisävaloa taimia varten. Viime vuonna kasvihuoneen sisältö oli jo aika lailla kohdillaan ja riittävän laaja, eikä isoja muutoksia tarvitse tehdä. Muutama pieni lisäys ja vastaavasti pari lajia jätän tällä kertaa istuttamatta. Oletko sinä jo suunnitellut kaiken mitä aiot kylvää keväällä? 🙂 Mahtavaa alkanutta viikkoa just sulle! ❤

Rakkaudella, Anna

Pakkasaamu

Nämä kuvat riensin ottamaan eräänä marraskuisena aamuna, kun yöllä oli ollut reilusti pakkasta ja ensilumi oli maassa. Oli mielettömän kaunista, kun aurinko tervehti maailmaa pilvien läpi ja välillä uskaltautui ihan sieltä kurkistamaankin. Todellisuutta kuvaajalle oli myös se, että muutaman minuutin jälkeen oli jo näpit niin jäässä, että kameran käsittely tuntui hivenen kömpelöltä. Olihan minulla hanskat kädessä, mutta pakkanen puri niistäkin läpi hetkessä! Nyt tuo pakkanen on muisto vain…

img_6256

img_6261

img_6269

img_6266

Kuvat eivät ole mitään kovin ihmeellisiä, mutta kaipa tänne blogiin voi sellaisiakin laittaa joihin ei itse ole erityisen tyytyväinen. Ylipäätään nopeat kuvaushetket ovat haastavimpia. Silloin kun sormet tuntuvat katkeavan, niin ei siinä sitten tarpeettomasti jäädä hengailemaan. Tehdään nopeasti se mikä täytyy ja äkkiä sisälle, kuppi kuumaa kouraan ja suoraan lämpimän peiton alle!

img_6273

img_6270

img_6297

img_6290

Kuurankukkiakin pakkasherra oli innostunut ulkoeteisen ikkunoihin taiteilemaan. Mistähän se keksii nuo muodot ja koukerot? Kaikki ne ovat kuitenkin erilaisia.

(Väistämättä alkaa soimaan päässä se Neljänsuoran Soittakaa kuurankukkaa -kappale, jota kuuli ainakin joku aika sitten radiosta ja on varsinainen korvamato! Että olkaapa hyvä vaan, on hyvin todennäköistä että se soi nyt myös teidän päässänne! :D)

Mukavaa loppuviikkoa! ❤

Rakkaudella, Anna

Haaveita perinnepuutarhasta

Syksy ja talvi on kerrassaan loistavaa aikaa unelmoida puutarhasta ja lohduttaa itseään kesäisillä kuvilla, joissa vielä on vihreys tallella. Tämä pimeä aika myös rohkaisee (ainakin minua) suunnittelemaan puutarhaa siten, että vielä syksylläkin olisi jonkinlaista väri-ilottelua jäljillä. Olen käytännössä täysin ummikko puutarhasuunnittelussa, mutta aina voi ja täytyykin opetella uusia asioita. Sehän on vaan hauskaa kun asennoituu oikein! 🙂

dia1

Tein pienen kollaasin Powerpointilla. (Kollaasin kuvat: Pinterest)


Talon takana on joskus vuosikymmeniä sitten ollut jonkinlainen puutarha, mutta nyttemmin siitä oli jäljellä enää hirveä risukko ja rivi vanhoja punaviinimarjapensaita. J on tehnyt ahkerasti töitä raivatessaan risukot pois (pensaat siis jäivät) ja nyt länsi- ja pohjoisikkunoista näkyy taas kunnolla tuo perisuomalainen järvimaisema.

Puutarhan ja pihan suunnittelu on käynnissä ja alustava runko on jo löytynyt. Tarkoituksena olisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan perinnepuutarha, mutta mitäs se sitten tarkoittaa? Se ei ole sama asia kuin perinteisillä kasvilajeilla toteutettu puutarha, vaan tarkoitus on käyttää vain yli 50 vuotta vanhojen kasvikantojen kasveja ja samoin ”lainalaisuuksin” kuin aiemmin on ollut. Näin siitä syystä, että vanhat kasvikantamme ovat arvokasta kulttuuriperintöä ja niitä tulisi ehdottomasti vaalia etteivät ne katoa. Vanhat perinnekannat ovat myös erittäin hyvin aikaa kestäviä (ovathan ne selvinneet tähänkin päivään asti) ja suurelta osin helppohoitoisia, koska ei entisaikaan ole ollut puutarhureihin varaa kuin hyvin harvoilla talouksilla.

img_5032

Ensimmäinen luonnos

Tämä on tietenkin pitkä prosessi, koska aluksi pitää tehdä runsaasti selvitystyötä mm. siitä mitä koko perinnepuutarha-ajatus pitää sisällään, mitkä kasvit ovat olleet niitä perinteisiä tällä tontilla/alueella ja mistä niitä saa, sekä tottakai siitä miten, minne ja millä materiaaleilla puutarha toteutetaan. Näitä olen joiltain osin jo selvittänyt, mutta vielä on paljon opiskeltavaa. Onneksi tuli käytyä kesällä Virroilla eräässä kesätapahtumassa (enää en muista sen nimeä), jossa pidettiin pienimuotoinen luento pappilan perinnepuutarhasta ja sen suunnittelusta. Se oli todella mielenkiintoinen ja herättelevä koska jos emme olisi sinne päätyneet, olisimme todennäköisesti tietämättämme tuhonneet paljon sellaista mitä olisi ehdottomasti pitänyt säästää. Tämän talon ympärillä ei enää montaakaan vanhaa pienempää kasvilajia taida olla, mutta tässä lähellä on muutama paikka josta niitä voi käydä katsomassa, sekä tietenkin tutuilta ja naapureilta voi kysellä.

Talon taakse tulee siis se varsinainen perinnepuutarha, joka rakennetaan kolmitasoiseksi rinnettä mukaillen ja navettakivillä pengertäen, väleissä kulkee hiekkakäytäviä. Alemmas talon taakse lännen ja lounaan puoleiseen rinteeseen unelmoin ainakin ryytimaasta (eli kasvimaasta nykykielellä), vanhoista ikkunoista tehdystä kasvihuoneesta ja pergolasta pienellä kesäkeittiöllä sekä ruokailuryhmällä. Pergola nyt tietenkään ei ole ihan perinteinen suomalainen rakennelma, mutta sellaisen saa kyllä tehtyä talon tyyliin sopivaksi ohuesta hirrestä ja sellaiseen kohtaan josta se ei tielle näy (viimeisessä kuvassa), eikä näin ollen ”sotke” maisemaa jos niin voi sanoa.

Vaikka kunnioitetaan vanhaa, niin elämän pitää minun mielestäni silti näkyä, koska missään museossa ei kenenkään tarvitse asua ellei itse halua. 🙂 Kun muuten tehdään vahvasti vanhaa taloa ja pihaa tukevia ratkaisuja, niin jossain asiassa voi hiukan ottaa vapauksia, jos se vaan muuhun tyyliin sopii. Talon etupuolelle syrneenimajaan on suunnitteilla huvimaja, jossa voisi juoda päiväkahveja ja jonne kesällä voisi paeta helteistä auringonpaahdetta. Talon edustalle tulee kukkaistutuksia.

Haaveita on paljon, mutta eivät ne mahdottomia ole. Tärkeintä on edetä sopivan hitaasti ja harkiten, ettei tulisi mittavia virheliikkeitä ja jotta saataisiin mahdollisimman hyvä lopputulos aikaiseksi. Tässä vielä vähän lohduttoman näköisiä kuvia nykytilanteesta:

Rakkaudella, Anna

/ I’m dreaming of a really traditional Finnish garden! It would suit very well this old house where we live in, and it would be in the back of the house. There actually has been some kind of garden loooong time ago. There’s a lot of work to plan all this, but I’ll do my best to honor our fantastic living environment!

With love, Anna