Kasvihuone rakentuu

…Vihdoin! Olen kovasti odottanut ikioman kasvihuoneen saamista vuoden päivät (aiemmin en ollut osannut koko asiaa ajatella, koska en kokenut olevani minkään sortin viherpeukalo). Naapurissa asuvan pappani vanha muovihuone ajoi asiansa viime kesänä, mutta halusin kasvihuoneelta jotain enemmän: estetiikkaa, muunneltavaa pohjaratkaisua ja parempaa toiminnallisuutta noin niin kuin pähkinänkuoressa esitettynä. Ja toki haavelistalta löytyi myös se seikka, että kasvihuone sijaitsisi omassa pihassa.

Nyt rakennuspuuhat ovat jo hyvässä vauhdissa! Laitan tähän kuvia rakentamisen eri vaiheista (nämä päiväsaikaan otetut kuvat olen kaivanut puhelimesta).

IMG_4853

IMG_4856

Perustuksia ei alettu valamaan, vaan kasvihuone on tehty kyllästetyjen puhelinpylväiden varaan reilun hiekkakerroksen päälle, kuten kuvista näkyy. Tämä oli vaihtoehtona ennen kaikkea nopeampi, puukin saa elää omaan tahtiinsa ja ns. kelluu hiekan päällä.

IMG_4867

IMG_4869

IMG_4879

IMG_4885

IMG_4894

Pinkit Saulit menossa mukana!

Isäni ja setäni toimivat kasvihuoneen rakentajina, sillä heillä on vankka ammattitaito kaikenlaisen rakentamisen suhteen. J hääräilee apumiehenä ja tekee milloin mitäkin. Minulle jää pensselihommat, eli toimin lähinnä maalarina.

Kerrostalon vanhat ikkunat on siitä käteviä, että niissä on sälekaihtimetkin valmiina! Eipähän tarvitse paljoa varjostuksia miettiä. Lisäksi ne on tuplaikkunoita, eli syksyllä lämpö säilyy paremmin kasvihuoneen sisäpuolella, kesällä tuuletus on helppoa ikkunoiden ja kattoluukun kautta. Lattiaan onkin tiilen sijasta tulossa noppakiveä. Kaunis materiaali myöskin, ja kestää varmasti iankaikkisuuteen asti. 😀

IMG_4888

Olen saanut äijien keskuudessa lempinimen ”Kasvihuonekonsernin hallituksen puheenjohtaja” ja sitä on naurettu monet kerrat! 😀 Kuulemma on kauhean osuva nimi, tiedä sitten mistä johtuu… 😀 On tämä kyllä sellainen projekti ollut jo tähän mennessä, että huhhuh!

Vielä olisi paljon tehtävää, mm. loppujen kennolevyjen asennus, ikkunoiden pesu ja maalaus, noppakivien laitto sekä keittiöpuutarhan loput maansiirrot ja muiden kasvupenkkien perustamiset. Kiirettä pitää. Päätin maalata ikkunat vasta paikoillaan, meni syteen tai saveen. Tästä kasvihuoneesta on muutenkin tulossa niin rouhea, ettei maalausjäljen tarvitse olla ihan priimaa. 😉

IMG_4859

Näkymä kasvihuoneen edustalta talolle päin. Ämpärit ja kastelukannu tyylikkäästi kenollaan… 😀 

Tämä on siinä mielessä pienen budjetin kasvihuone, että kaikki muu materiaali on ollut valmiina, paitsi kennolevyt. Esimerkiksi ikkunat ovat maanneet navetan vintillä jo parikymmentä vuotta tilaa viemässä! 😀 Ehkä oli jo aikakin saada ne johonkin järkevään käyttöön…

Lopuksi vielä hiukan kuvia kasvihuoneen tämänhetkisestä tilanteesta eilisen auringonlaskun siivittämänä. ❤

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Greenhouse under construction

Suunnittelin kasvihuonetta tosiaan jo talvella, ja mallinnuskuvat sekä silloiset ajatukseni löydät täältä!

Ihanaa viikkoa jokaiselle! ❤

rakkaudella

Kylvöpuuhia

Tämän viikon MakroTexin aiheena on maaliskuu ja sehän on jo kylvökuukausi! Hurja määrä olisi kaikkea istutettavaa (kuvissa ei näy kun pieni osa siemenpusseista), ja esikasvatukselle on varattu iso pöytä sekä muutama kasvilamppu tuolta pirtin puolelta.

Ensi kesänä ei tarvita kaupan vihannesosastolta juuri mitään, ja sekös on hienoa. Niin ja ah, saan taas ihanan yrttivalikoiman kesäksi, rakastan tuoreita yrttejä ja niiden tuoksua! Täytyy vaan toivoa etteivät lähistöllä asuvat villisiat löydä minun keittiöpuutarhaani tänä kesänä…

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Nyt ei runosuoni juurikaan syki, joten pidemmittä puheitta haluan toivottaa jokaiselle superihanaa tiistaita ja viikon jatkoa! ❤

Muiden haasteeseen osallistuneiden maaliskuiset kuvat löydät täältä! 🙂

Rakkaudella, Anna

3D-mallinnettu kasvihuone

kasvihuone1

No, siinä se nyt on. Suunnittelin ja mallinsin SketchUp-ohjelmalla viime viikolla uuden kasvihuoneeni. Kasvit ja pöydät on valmiita komponentteja, mutta muuten se on ihan itse piirrelty. Oli sitä hommaa siinäkin, nelisen tuntia meni kokonaisuudessaan. Tuollaisen pöydän nyt piirtäisi äkkiä, mutta laiskuus iski. Kasveja sen sijaan en alkaisi ikimaailmassa itse tällä ohjelmalla tekemään, kun joku muu on niitä jo kerran tehnyt. Pahoittelut tuosta taustasta, siinä käytetty kuva on tosi huonolaatuinen (tai siis auttamatta liian pieni) enkä jaksanut alkaa hakea ja säätää uutta. Mutta ehkäpä se on tässä sivuseikka. 🙂

Kokonaisleveys tällä häkkyrällä on n. 2,5 metriä ja pituutta vähän reilu 3m. Oven korkeus on 1,8m ja sisällä vaakapalkkeihin asti 2 metriä. Todellinen koko tulee olemaan hieman isompi, kun käytettävissä olevat ikkunat olikin vähän isompia kuin muistin.

kasvihuone6

img_1951

Ajatus tämän uuden kasvihuoneen sisäpuolen toiminnoissa on pitkälti samanlainen kuin pappani vanhassa ”muovihuoneessa” (kuva yllä), jossa viime keväänä aloittelin peukaloitani viherryttämään. Kasvihuoneen perälle tulee samaan tapaan penkki tai pöytä yrteille, ja heti ovensuuhun tulee tasanne muutamalle isommalle ruukulle, kastelukannulle ja työvälineille. Runko tehdään luultavasti ihan vaan kakkosnelosesta ja vanhoista ikkunoista, lattiaksi tulee tallotun maan sijasta jonkinnäköisiä tiiliskiven murikoita. Perustukseen olen ajatellut tiiliverhoilua. Tuuletusluukku tulee tällä kertaa katolle, edellisessä se olis kasvihuoneen peräseinän yläosassa.

Katon materiaaliksi olen ajatellut valokatetta, koska lasia tässä riittää muutenkin. Valokate suojaa paljon paremmin paahteelta kuin lasi, mutta blokkaamatta kuitenkaan sitä niin tärkeää valoa. Istutusalueen syvyys on vanhassa kasvihuoneessa melkein metrin verran joka oli minun makuuni liikaa, mutta tässä olen suunnitellut multa-alueen n. 65cm syväksi jotta rikkaruohoja ylettyy paremmin kitkemään tuosta käytävältä käsin eikä kastelukannulla joudu turhia kurottelemaan. Voi olla, että käytäväalue on turhankin leveä kasvihuoneen kokoon nähden, mutta haluan että minulla on tilaa liikkua  ja olla, tuoda sisäpuolelle vaikkapa pieni jakkara istuskelua sekä tietty kahvihetkiä varten. Lisäksi iso plussa on, että käytävään mahtuu kottikärryjenkin kanssa. Kasvihuone on minulle ennen kaikkea paikka jossa rentoudun ja tulen hyvälle tuulelle, sekä näen kätteni jäljet ja niiden jokapäiväiset muutokset, kasvun ihmeet.

kasvihuone11

Ulos tulee kuvan mukaisesti ruukutuspöytä sekä lähelle pieni kasvimaa, jota en ole tähän nyt piirtänyt. Vesi olisi tarkoitus ottaa viereisestä järvestä, jolloin sitä ei ole lämpimillä ilmoilla edes pakko seisottaa toisin kuin kaivovettä täytyi. Jonkinlainen katos olisi hyvä saada myös kottikärryille, lapioille ja multasäkeille. Onneksi sen aihio on jo viime kesältä olemassa, katto vaan puuttuu (siis miten niin jää aina kaikki kesken..?)

kasvihuone10

kasvihuone8

On muuten hassua, kuinka ihmisillä hermot riittää ihan eri tavalla erilaisiin asioihin. Valehtelematta tein tämän yhteen putkeen täysin keskittyneenä (n. neljä tuntia) yhtä vessataukoa lukuunottamatta, mutta jonkin vaivaisen puutyön (esim. lintulaudan) kanssa väkertäessä meinaa mennä hermot heti. 😀 Toisilla ne taas loppuu tietokoneohjelmien kanssa ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Suunnittelen kyllä tyhjästä näppärästi kaikenlaista käsin tai koneella mittojen mukaan tai ilman, mutta sitten kun pitäisi alkaa oikeasti toteuttamaan niitä tiettyihin raameihin niin tulee mutkia matkaan. Jotenkin minulla ei riitä enää hahmottamiskyky tai kärsivällisyys siinä vaiheessa kun numerot tulee käytännön työssä mukaan peliin. Onneksi minulla on useampi apulainen täällä, jotka auttavat tiukan paikan tullen. 🙂

Pienestä asti juuri matematiikka on ollut se vaikein aine koulussakin. Ilmeisesti numeroiden (eli tässä tapauksessa mittojen) luomat tiukat raamit ahdistaa ja rajoittaa liikaa, vaikka ihan syystä niiden kanssa toki pelataan. Inhoan mittaamista. Otan mitan käteen kun on pakko, mutta en koskaan mitenkään intoa puhkuen. Tykkäisin vaan tehdä ”fiilispohjalta”, ja epäilemättä päästäisiin aina varsin taiteellisiin lopputuloksiin. 😀

kasvihuone2

Tällä viikolla täytyisi jo käydä ostamassa siemenet ja alkaa suunnitella kylvöjä tarkemmin, jipii! Alustava suunnitelma tämän kauden syötävistä herkuista on jo tehty, vielä pitäisi tarkentaa ja hankkia mm. lisävaloa taimia varten. Viime vuonna kasvihuoneen sisältö oli jo aika lailla kohdillaan ja riittävän laaja, eikä isoja muutoksia tarvitse tehdä. Muutama pieni lisäys ja vastaavasti pari lajia jätän tällä kertaa istuttamatta. Oletko sinä jo suunnitellut kaiken mitä aiot kylvää keväällä? 🙂 Mahtavaa alkanutta viikkoa just sulle! ❤

Rakkaudella, Anna

Pakkasaamu

Nämä kuvat riensin ottamaan eräänä marraskuisena aamuna, kun yöllä oli ollut reilusti pakkasta ja ensilumi oli maassa. Oli mielettömän kaunista, kun aurinko tervehti maailmaa pilvien läpi ja välillä uskaltautui ihan sieltä kurkistamaankin. Todellisuutta kuvaajalle oli myös se, että muutaman minuutin jälkeen oli jo näpit niin jäässä, että kameran käsittely tuntui hivenen kömpelöltä. Olihan minulla hanskat kädessä, mutta pakkanen puri niistäkin läpi hetkessä! Nyt tuo pakkanen on muisto vain…

img_6256

img_6261

img_6269

img_6266

Kuvat eivät ole mitään kovin ihmeellisiä, mutta kaipa tänne blogiin voi sellaisiakin laittaa joihin ei itse ole erityisen tyytyväinen. Ylipäätään nopeat kuvaushetket ovat haastavimpia. Silloin kun sormet tuntuvat katkeavan, niin ei siinä sitten tarpeettomasti jäädä hengailemaan. Tehdään nopeasti se mikä täytyy ja äkkiä sisälle, kuppi kuumaa kouraan ja suoraan lämpimän peiton alle!

img_6273

img_6270

img_6297

img_6290

Kuurankukkiakin pakkasherra oli innostunut ulkoeteisen ikkunoihin taiteilemaan. Mistähän se keksii nuo muodot ja koukerot? Kaikki ne ovat kuitenkin erilaisia.

(Väistämättä alkaa soimaan päässä se Neljänsuoran Soittakaa kuurankukkaa -kappale, jota kuuli ainakin joku aika sitten radiosta ja on varsinainen korvamato! Että olkaapa hyvä vaan, on hyvin todennäköistä että se soi nyt myös teidän päässänne! :D)

Mukavaa loppuviikkoa! ❤

Rakkaudella, Anna

Haaveita perinnepuutarhasta

Syksy ja talvi on kerrassaan loistavaa aikaa unelmoida puutarhasta ja lohduttaa itseään kesäisillä kuvilla, joissa vielä on vihreys tallella. Tämä pimeä aika myös rohkaisee (ainakin minua) suunnittelemaan puutarhaa siten, että vielä syksylläkin olisi jonkinlaista väri-ilottelua jäljillä. Olen käytännössä täysin ummikko puutarhasuunnittelussa, mutta aina voi ja täytyykin opetella uusia asioita. Sehän on vaan hauskaa kun asennoituu oikein! 🙂

dia1

Tein pienen kollaasin Powerpointilla. (Kollaasin kuvat: Pinterest)


Talon takana on joskus vuosikymmeniä sitten ollut jonkinlainen puutarha, mutta nyttemmin siitä oli jäljellä enää hirveä risukko ja rivi vanhoja punaviinimarjapensaita. J on tehnyt ahkerasti töitä raivatessaan risukot pois (pensaat siis jäivät) ja nyt länsi- ja pohjoisikkunoista näkyy taas kunnolla tuo perisuomalainen järvimaisema.

Puutarhan ja pihan suunnittelu on käynnissä ja alustava runko on jo löytynyt. Tarkoituksena olisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan perinnepuutarha, mutta mitäs se sitten tarkoittaa? Se ei ole sama asia kuin perinteisillä kasvilajeilla toteutettu puutarha, vaan tarkoitus on käyttää vain yli 50 vuotta vanhojen kasvikantojen kasveja ja samoin ”lainalaisuuksin” kuin aiemmin on ollut. Näin siitä syystä, että vanhat kasvikantamme ovat arvokasta kulttuuriperintöä ja niitä tulisi ehdottomasti vaalia etteivät ne katoa. Vanhat perinnekannat ovat myös erittäin hyvin aikaa kestäviä (ovathan ne selvinneet tähänkin päivään asti) ja suurelta osin helppohoitoisia, koska ei entisaikaan ole ollut puutarhureihin varaa kuin hyvin harvoilla talouksilla.

img_5032

Ensimmäinen luonnos

Tämä on tietenkin pitkä prosessi, koska aluksi pitää tehdä runsaasti selvitystyötä mm. siitä mitä koko perinnepuutarha-ajatus pitää sisällään, mitkä kasvit ovat olleet niitä perinteisiä tällä tontilla/alueella ja mistä niitä saa, sekä tottakai siitä miten, minne ja millä materiaaleilla puutarha toteutetaan. Näitä olen joiltain osin jo selvittänyt, mutta vielä on paljon opiskeltavaa. Onneksi tuli käytyä kesällä Virroilla eräässä kesätapahtumassa (enää en muista sen nimeä), jossa pidettiin pienimuotoinen luento pappilan perinnepuutarhasta ja sen suunnittelusta. Se oli todella mielenkiintoinen ja herättelevä koska jos emme olisi sinne päätyneet, olisimme todennäköisesti tietämättämme tuhonneet paljon sellaista mitä olisi ehdottomasti pitänyt säästää. Tämän talon ympärillä ei enää montaakaan vanhaa pienempää kasvilajia taida olla, mutta tässä lähellä on muutama paikka josta niitä voi käydä katsomassa, sekä tietenkin tutuilta ja naapureilta voi kysellä.

Talon taakse tulee siis se varsinainen perinnepuutarha, joka rakennetaan kolmitasoiseksi rinnettä mukaillen ja navettakivillä pengertäen, väleissä kulkee hiekkakäytäviä. Alemmas talon taakse lännen ja lounaan puoleiseen rinteeseen unelmoin ainakin ryytimaasta (eli kasvimaasta nykykielellä), vanhoista ikkunoista tehdystä kasvihuoneesta ja pergolasta pienellä kesäkeittiöllä sekä ruokailuryhmällä. Pergola nyt tietenkään ei ole ihan perinteinen suomalainen rakennelma, mutta sellaisen saa kyllä tehtyä talon tyyliin sopivaksi ohuesta hirrestä ja sellaiseen kohtaan josta se ei tielle näy (viimeisessä kuvassa), eikä näin ollen ”sotke” maisemaa jos niin voi sanoa.

Vaikka kunnioitetaan vanhaa, niin elämän pitää minun mielestäni silti näkyä, koska missään museossa ei kenenkään tarvitse asua ellei itse halua. 🙂 Kun muuten tehdään vahvasti vanhaa taloa ja pihaa tukevia ratkaisuja, niin jossain asiassa voi hiukan ottaa vapauksia, jos se vaan muuhun tyyliin sopii. Talon etupuolelle syrneenimajaan on suunnitteilla huvimaja, jossa voisi juoda päiväkahveja ja jonne kesällä voisi paeta helteistä auringonpaahdetta. Talon edustalle tulee kukkaistutuksia.

Haaveita on paljon, mutta eivät ne mahdottomia ole. Tärkeintä on edetä sopivan hitaasti ja harkiten, ettei tulisi mittavia virheliikkeitä ja jotta saataisiin mahdollisimman hyvä lopputulos aikaiseksi. Tässä vielä vähän lohduttoman näköisiä kuvia nykytilanteesta:

Rakkaudella, Anna

/ I’m dreaming of a really traditional Finnish garden! It would suit very well this old house where we live in, and it would be in the back of the house. There actually has been some kind of garden loooong time ago. There’s a lot of work to plan all this, but I’ll do my best to honor our fantastic living environment!

With love, Anna