Kuurattua kauneutta

img_8305-edit-2

img_8365

img_8340

img_8371

img_8384

img_8332

img_8336

img_8406

img_8318

img_8366

img_8329-2

img_8361

Tämmöisiä tuli tällä kertaa. Kuvat on otettu eräänä pakkasaamuna, kun jälleen kerran suoraan sängystä kiiruhdin ulos kamera kainalossa. Aurinko paistoi upeasti ja sai jääkiteet kimmeltämään henkeäsalpaavan kauniisti. Halusin kuviin yhtenäisen, tietynlaisen värimaailman ja tunnelman, jota piti sitten kuvankäsittelyllä avittaa. Mutta se nyt kuuluu valokuvaamiseen aika olennaisena osana nykypäivänä.

Valokuva on vähän niin kuin maalarin maalaama taulu. Se ei useimmiten ole valmis heti ensimmäisen kerroksen (eli kuvan ottamisen) jälkeen, vaan vaatii usein pieniä tai vähän isompiakin toimenpiteitä (riippuen toki kuvaajasta ja halutusta lopputuloksesta). Minusta väreillä on hauska kikkailla, ja kun en nyt juuri pääse kuvaamaan aurinkorantojen ihania auringonnousuja ja -laskuja, vuorten huippuja tai linnunratoja, niin on keksittävä muita keinoja inspiraatiotulvan purkamiseksi. Tässä samalla sekä valokuvaus- että kuvankäsittelytaidot karttuvat koko ajan ja jokainen päivä vie taas lähemmäs niitä omia unelmia!

Osallistun näillä kuvilla myös Pienen Linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on tällä viikolla joulukuu. 🙂

Inspiroivaa joulukuun alkua kaikille! ❤

Rakkaudella, Anna

Metsän siimeksessä

Lähdettiin tänään taas käymään metsässä, kamera tuttuun tapaan tuli myös mukaan. Ei oltu kovin kauaa, vajaa tunti. Eli sen verran että mieli ehti hyvin rauhoittua. Otin tällä kertaa mukaani 18-135mm objektiivin nimenomaan metsäkuvat mielessäni.

Oli valmiiksi haastavat valo-olosuhteet kuvata, kun keli oli jotenkin oudon hämärä jo yhden aikaan päivällä. Tästä voi päätellä että keskellä metsää oli kohtuullisen pimeää minun sen hetkistä valokuvauskalustoani ajatellen. Valovoima tässä objektiivissa ei nimittäin ole mikään järin hyvä (isoin aukko 3.5). Eli mitään hirveän syväteräviä kuvia ei vaan saanut otettua, kun ISO:a ei mihinkään hulluuksiin asti viitsi kuitenkaan nostaa. Kohinaa ja epäterävyyttä näihin tuli ihan tarpeeksi muutenkin (tuuli ihan kiitettävästi eikä jalustaakaan ollut mukana). Mutta ylimääräiset haasteet ovat vaan hyvästä, tuleepahan harjoiteltua vähän monipuolisemmin ja leikittyä kuvankäsittelyllä enemmän kuin tavallisesti!

”Jos metsään haluat mennä nyt…”

img_7870

img_7913-2

img_7911-2

Naavakin heilui tuulessa enemmän kuin tarpeeksi…

img_7919-2

img_7924-2

Tämmöistä tänään. Huomenna koittaa suuri päivä, käyn nimittäin vihdoinkin hakemassa sen uuden ulkoisen kovalevyn. Eli toisin sanoen suuremmille kuville (tai kuville ylipäätään) riittää taas tilaa, jipii! Olen nyt viimeaikoina kuvannut RAW:na kaikki kuvat, mutta pienimmässä koossa (eli S), joka vastaa kamerassani samaa kokoa kuin M-koon JPEG jolla aiemmin on tullut kuvattua. Konekin nopeutuu varmaan huomattavasti kun saa tyhjennettyä tätä kuvamäärää jonnekin.

Mukavaa alkuviikkoa kaikille!

Rakkaudella, Anna

Maisemia & oivalluksia

On näissä marraskuun kohtuullisen lämpimissä sadekeleissä se hyvä puoli, että utuisia maisemakuvia pääsee taas ikuistamaan! Ne jäivät minulta lähes täysin kuvaamatta aiemmin syksyllä. Kaipaan lunta ja valoa, mutta täytyy myöntää että tällainen maisema hivelee ainakin omaa silmää yhtä lailla. Sateenkin uhalla lähdin rantaan kaupan hedelmäpussi kameran suojana. Koko reissu kesti ehkä 10-15 minuuttia, koska sade yltyi ja alkoi haitata toden teolla kuvaamista. Tuli niin sanotusti tippa (jos toinenkin) linssiin!

Sain tipat onneksi aika hyvin kadotettua näistä kuvista, kuten myös viirun joka johtuu rikkinäisestä linssistä kittiobjektiivissani. Kuvat on siis totutusta poiketen otettu 18-135mm laajakuvazoomilla.

img_7755

img_7740

img_7736

Tämän ”suuruudenhullun” kuvausreissuni aikana muistin taas miten hienoa maisemien kuvaaminen onkaan, etenkin kun käyttää siihen tarkoitettua objektiivia. 50 mm kiinteäpolttovälisellä kun on hieman haastavaa, tai jopa mahdotonta saada kaikkea mahtumaan samaan kuvaan ja on otettava jalat alle jos tahtoo kohteesta kauemmaksi.

Syy siihen, miksi en siis ole tätä laajakulmaista putkea juuri käyttänyt on pitkälti se, että siinä on tosiaan aika iso naarmu. Se aiheuttaa kuviin sitä vastaavan vaalean raidan, jonka pystyy kyllä kuvista häivyttämään ainakin Lightroomissa melko helposti, mutta ilmeisesti olen muistellut sen olevan työläämpää kuin se oikeasti onkaan. Olen myös ollut niin ihastunut luotto-objektiiviini ja ylipäätään lähikuviin, että maisemien kuvaaminen on lähes kokonaan unohtunut. Lisäksi tämä on paljon suurikokoisempi, eli painoakin on enemmän. Mukavuudenhalu on siis mennyt edelle…

Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä haaveissani siintää uusi laadukkaampi objektiivi johon toivon mukaan saan joululahjojen muodossa avustusta. Mitään muita lahjatoiveita minulla ei sitten olekaan! Tänään varmistuin myös siitä, minkälaisen polttovälin uuteen objektiiviin haluan ja tarvitsen. Mutta tästä kerron lisää myöhemmin!

img_7746

img_7757

Millaisia objektiiveja te mieluiten käytätte? Tai onko jokin valokuvaamisen muoto päässyt teiltä unohtumaan tai jonka haluaisitte opetella? Mihin haluaisit tulevaisuudessa panostaa valokuvaamisen saralla?

Itse olen jo pidempään halunnut päästä kuvaamaan maisemien lisäksi myös kaupunkimiljöötä. Tämä toive toteutuukin ensi viikonloppuna, kun suuntaamme Helsinkiin. Vaikka kaupunki sinänsä onkin tuttu ja siellä on tullut jonkin verran aikaa aikoinaan vietettyä, niin en siellä jostain syystä ole aiemmin kuvannut muulla kuin puhelimella. Innolla siis odotan!

Rakkaudella, Anna