Mitä messuilta tarttui mukaan?

Palataan hetki ajassa taaksepäin. Tässä postauksessa nimittäin esittelen ostokset, jotka viime perjantain Kädentaitomessuilta tarttuivat mukaani. Olisihan siellä ollut vaikka millä mitalla kaikkea ihanaa ostettavaa, mutta joku roti sentään!

Pääset lukemaan aiemman messupostaukseni tästä!

img_7531

img_7532

Ihanan pehmoista ja paksua lankaa syksyn hittivärissä. Tämä oli korin viimeinen, kävi siis tuuri! Olen koittanut etsiä juuri tämän väristä lankaa muttei ole tullut vastaan, joten tämä oli tosi mieluinen ostos. Vaikkakin tuo kohtuullisen suuri lankakorini alkaa olla jo pullollaan kaikenlaista.. Useampi neulos ja virkkuutyö on kesken ja teen niistä sitä mikä tuntuu milläkin hetkellä sopivimmalta.

img_7542

img_7555

Seuraavaksi vuorossa näitä ”matonkuteita”. Ne on valmistettu kierrätysmateriaaleista ja poimin itselleni mieluisimmat värit monien muiden joukosta. Näitä sai neljä kerää kympillä, joten mielestäni tosi hyvä tarjous! Ajattelin virkata näistä koreja tai ehkä jopa maton jos oikein innostun. Tarvitsisi vaan ostaa vähän isompi virkkuukoukku näitä  varten.

 

Pari kahden euron kirjaa löysi myös tiensä paperikassiin. Matto x 30 ja Casting & Crafters. Nopealla silmäyksellä oli kivoja ideoita huokeaan hintaan! Kirjapisteellä oli paljon tungosta, joten ei siinä ihan hirveän kauaa viitsinyt kikkailla.

Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä oma suosikkini, eli Vuonue ja Viipsinpuun aivan ihastuttava maatiaiskanan sulista tehty pitkä riipus! Kaikki lähtee hyvin ja loppuun asti mietitystä pakkauksesta:

img_7562img_7565img_7567img_7572img_7586img_7595img_7609

Kaikki oli mielestäni tässä tuotteessa kohdallaan: kierrätysidea, ulkonäkö, pakkaus ja design. Hinta oli 20 euroa, mutta mielestäni se on pieni summa näin kauniisti tehdystä työstä. Osastolla oli myös pipoja, hanskoja ja saippuaa, kaikki itse tehtyä. Villatuotteet omien lampaiden villasta itse kehrättynä ja korut omien kanojen sulkasadossa tippuneista sulista. Arvostan ihan mielettömästi tällaista käsityöläisideologiaa. Brändi on hyvin mietitty ja rakennettu. Niin mahtavaa! (Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos vaan tyytyväisen asiakkaan mielipide!) vuonue.fi

Rakkaudella, Anna

Kädentaitomessut 2016

Käytiin eilen perjantaina Kädentaitomessuilla Pirkkahallissa. Minulle se oli ensimmäinen kerta kyseisessä tapahtumassa, mutta ei taatusti viimeinen! Siellä oli niin paljon nähtävää ja koettavaa sekä mielettömästi uusia ideoita, että lähtiessä oli aivot jo ihan tukossa! Nelisen tuntia kierreltiin ja käytiin siinä ajassa läpi kaikki neljä hallia. Onhan se niin, ettei niistä viimeisistä halleista saa niin paljoa irti kuin ensimmäisestä, kun on jo kaikki kapasiteetti käytössä. Siksi olisi järkevää käydä vaikka kahtena päivänä jos jaksaa. Mutta erittäin kivat messut kuitenkin!

Varoitus: Korkeaa aallokkoa ja kuvatulvaa tiedossa!

img_7477img_7430img_7431img_7434img_7437img_7438img_7439img_7441img_7443

Valikoimaa ja aihealueita oli vaikka millä mitalla, eli jokaiselle varmasti löytyy jotain! Ihania värejä ja esillepanoja. Näillä messuilla selkeimmin joukosta erottuivat tummat messuosastot, joissa on voimakkaita kontrasteja. Valkoista on siellä muutenkin niin paljon, että tummat värit ja kokonaisuudet tämän syksyn trendeinä ovat erittäin tervetulleita!

img_7448img_7450img_7451img_7455img_7456img_7463

Ihana sekoitus printtejä, kankaita, lankoja, askartelutarvikkeita, joulukoristeita ja muita valmiita tuotteita. Hienoja uusia innovaatioitakin näkyi muutamia! Väri-ilottelua oli kiitettävästi hyödynnetty ja sitä näkyi todella monella osastolla. Jännityksellä odotan jo, että mitä ensi vuonna tullaan näkemään!

img_7444img_7466img_7469img_7470img_7472img_7474img_7475img_7495img_7480

Kuvien ottaminen messuilla on aina haasteellista, kun ihmisiä on niin paljon. Pitää olla nopea ja kuvan on hyvä onnistua kerrasta, koska uutta yhtä hyvää tilaisuutta voi joutua hetken odottamaan! Silti kuvaan aina manuaaliasetuksilla, en vaan osaa käyttää (=jaksanut opetella) puoliautomaatin kuvaamista. En saa siten otettua sellaisia kuvia kuin haluan. Mutta koska hyvin on pärjätty tähän asti näin, joten eiköhän tällä mennä jatkossakin!

img_7478img_7479img_7484img_7487img_7489img_7491img_7492img_7493img_7497img_7459img_7499img_7500img_7501img_7502img_7504img_7506img_7507img_7508img_7511img_7514img_7513

Näillä messuilla tein kyllä ennätyksen, otin vain 88 kuvaa koko neljän tunnin aikana! Olen mitä ilmeisimmin oppinut menneistä kerroista, kun kuvia on tullut räpsittyä jopa sellaiset 600-700 kappaletta. YKSILTÄ MESSUILTA, miettikää! Terkkuja vaan mm. Stockholm Furniture Fairiin (2015) ja Habitareen (2013 & 2014), haha. 😀 Tällä kertaa oli siis tarkoituskin kuvata omasta mielestä kaikkein kivoimpia juttuja ja niitäkin todella rajallisesti! Toki kuvien määrään vaikuttaa mahdollisesti myös kehittyminen kuvaajana -> Epäonnistuneita kuvia tulee vähemmän, sekä kai sitä harkitsee hieman tarkemmin mitä ylipäätään kuvaa ja miten.

No, oli miten oli! Jos sinulla on huomenna tekemisen puutetta niin kannattaa ehdottomasti lähteä käymään Pirkkahallissa! 🙂

Rakkaudella, Anna

Humalaisen isoäidin neliö

img_2832

Ihme tapahtui, vihdoin uskalsin edes yrittää virkata jotain! 😀 (Kiitoksia vielä Satu rohkaisevista sanoistasi!) Minulla sattui olemaan mummulta saatu Novitan lehti (4/2015) jossa oli isoäidinneliön virkkausohje. Luulin aiemmin etten todellakaan tulisi tarvitsemaan tätä lehteä yhtään mihinkään, ikinä. Toisin kävi!

img_2846

img_2825

Postauksen nimi viittaa vahvasti lopputulokseen, tai siihen mitä minulle tulee siitä mieleen. Voisin nimittäin kuvitella että vain humalainen isoäiti saisi aikaan jotain vastaavaa! Siis tilanne, jossa Naapurin Sirkka-Liisa oli taas tehnyt vähän turhan tujua raparperiviiniä ja sitä meni isoäidillä liian monta lasillista Kauniita ja rohkeita katsellessa. Illalla isoäiti alkoi jatkaa neliöistä tehtävän torkkupeiton virkkaamista pienissä raparperiviineissä. Ei sitten mennyt ihan niin kuin Strömsössä ja pylväitä tuli vahingossa liikaa sinne tänne, silmukat olivat vähän mitä sattuu ja lopputulema muistuttaa isoäidinneliön sijaan jotain ihan muuta. Aamulla voikin sitten ”ihastella” tuotoksia hienoisen päänsäryn siivittämänä. 😀

img_2848

Tie ei minullakaan ollut ruusuinen, ja neliössä on tosiaan paikoin liikaa pylväitä ja muitakin virheitä, mutta päätin etten ala koko systeemiä purkamaan vaan yritin luovia neliön loppuun jollain konstilla. Päätin myös huumorimielessä kehystää valmiin neliön, oli se sitten minkä näköinen tahansa! Vähän niin kuin lasten töitäkin kehystetään, alla lukee tekijän nimi ja ikä. Tässä tapauksessa Anna 25v. 😀 Sitä voin sitten muutaman vuoden päästä vähän (toivottavasti) taitavampana katsella ja miettiä mistä on joskus lähdetty!

img_2872

img_2868

Huomasin tuossa virkatessa, että se tosiaan on jopa aika rentouttavaa sitten kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla ohjetta! Seuraava isoäidinneliö sujuu luultavasti vähän helpommin ja sainkin ihan hyvin juonesta kiinni, joten kuka tietää mihin vielä ryhdyn! Toivossa on ainakin hyvä elää. 😀

Terkuin, Anna

/ Today I wanted to try crocheting! I’ve done it a little bit in school as a child but not since that. It didn’t go so well for the first time now, but I think I just need to practice. It looks that it has been made by granny who has drank a little bit too strong and too much rhubarb wine or something. 😀 I even framed the result I made, just like children’s work is often framed. That’s because it looks funny and now I can see the development in my skills in future! This is where it started from.

With love, Anna