Pieni valokuvausstudio helposti ja edullisesti?

Oma kotistudio, josta et parhaassa tapauksessa joudu maksamaan mitään. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Ehkä, muttei välttämättä ole sitä!

Oman pöytästudion rakentaminen on todella yksinkertaista ja edullista kunhan käyttää hieman mielikuvitusta. Siihen on myös olemassa monia eri variaatioita. Omani olen kehitellyt kotona olevista tavaroista, joten sitä varten ei ole tarvinnut ostaa mitään, eikä myöskään nähdä kovin suurta vaivaa.

Kohdataan itsemme vioistamme huolimatta / Let's face ourselves with all of our flaws

Tänään siis kerron miten olen toteuttanut oman studioni! Tätä postausta on itseasiassa toivottu minulta jo jonkin aikaa sitten, joten ehkä oli aikakin kirjoittaa aiheesta kuvien kera. 🙂

Kotistudiota varten tarvitset vain 5 asiaa:
  • Vaaterekki (omani olen ostanut joskus Ikeasta, se on tällainen. Maksaa alle kympin!)
  • Pöytä
  • Vähintään pari-kolme metriä kangasta (kangasrulla on helpoin vaihtoehto, mutta verho, lakana tai vaikka päiväpeitto käy yhtä hyvin. Kunhan se on melko rypytön, rypyt nimittäin näkyvät kuvissa!)
  • 2 isohkoa klipsiä kankaan kiinnitystä varten

IMG_8154

Kotistudion rakentaminen vaihe vaiheelta:

1. Luonnonvalo on paras valaistus! Päätä sopiva paikka jonkin ikkunan vierestä. Ikkunan olisi hyvä osoittaa muualle kuin pohjoisen suuntaan, sillä etenkin pimeään vuodenaikaan valoa on siellä vähänlaisesti. Pääasia kuitenkin on, että luonnonvaloa löytyy.

Tämä studio on muuten helppo kasata ja purkaa nopeitakin kuvauksia varten, mikäli pöytä palvelee muuna aikana toisenlaisessa tarkoituksessa, esimerkiksi ruokapöytänä. 

2. Pöydän voit asettaa joko suoraan tai hieman vinottain ikkunaan nähden. Omani on vähän miten sattuu, yleensä kuitenkin suorassa.

IMG_8149

3. Aseta vaaterekki pöydän taakse.

4. Ota esiin haluamasi (mielellään silitetty, ei siis lattialla mytyssä lojuva kuten kuvassa 😀 😀 ) kangas, ja vedä se rekin yli. Yritä saada kangas mahdollisimman suoraan.

5. Kiinnitä kangas klipseillä rekkitankoon. Kangas saa laskeutua luonnollisesti pöydälle.

IMG_8160

IMG_8184

IMG_8187

Tämän kuvan otin heti pystytyksen jälkeen. Sille on tehty nopea käsittely Lightroomissa, muttei mitään isompia (roskat olisi ehkä voinut poistaa 😀 ).

IMG_8182

Tadaa, valmis! Helppoa, eikös vaan? Tällä järjestelyllä olen ottanut melkeinpä kaikki asetelmakuvani, kokeilehan sinäkin! 🙂 Tätä samaa voi soveltaa isompaankin studioon (ilman pöytää toki!), jossa voi kuvata vaikka muotokuvia. Silloin tosin vaaterekkiä pitäisi saada korotettua, jotta aikuinen mahtuu kuvaan. Lapset mahtuvat hyvin tähän matalaankin versioon (…jos pysyvät paikallaan, mutta se onkin sitten ihan toinen juttu! 😀 )

Luovaa loppuviikkoa! ❤

P.s. Iso, sydämellinen kiitos vielä kaikille blogin 1-vuotispostaukseen kommentoineille. ❤ Ette tiedäkään, miten paljon sananne minulle merkitsevät. ❤

rakkaudella

Uudenvuodenaaton ex tempore-kakku

img_0216

Alunperin en ollut ajatellut tekeväni mitään sen kummempaa jälkkäriä uudenvuodenaattona, mutta rakkaalta serkulta joululahjaksi saatu DIY cookie jar (purkki jossa on kaikki kuivat aineet valmiina) sai minut muuttamaan mieleni! Purkissa oli ainekset rocky road-kekseihin, mutta päätin sen sijaan vaihteeksi soveltaa ja tehdä siitä sittenkin kakun. Vallan suloinen siitä tulikin, ja maistui myös hyvältä! Ohjetta ei ole valitettavasti antaa, kun purkissa ei ollut helposti luettavissa olevia ainesten määriä enkä oikeastaan koskaan muista/jaksa mitata saati sitten kirjoittaa ylös ohjeisiin lisättyjä asioita. 😀 Lisäsin siis kermaa, ylimääräisen kananmunan, kaakaojauhetta ja voita reippaasti. Paiston jälkeen ripottelin kakun päälle veitsellä pienennetyt pähkinät sekä geishat, ja purkissa mukana tulleet vaahtokarkit.

img_0201

img_0209

Kirjaimellisesti kermaksi kakun päälle sovelsin vielä kastikkeen. Ei se välttämättä olisi sitä edes tarvinnut, mutta eipähän ainakaan ollut kuivaa! Sekoitin kerman joukkoon suklaavanukasta (kyllä, luit oikein :D), kaakaojauhetta, sokeria, vaniljasokeria, sekä tipan mandariinista puristettua mehua (koska sitruunaa tai appelsiinia ei ollut). Hyvää oli sekin ja sopi hyvin kakun kaveriksi!

img_0203

Itse kakun tekoa suurempi operaatio olikin sitten kakun kuvaaminen. 😀 Minulla oli onneksi aika tarkka visio siitä, millaisia kuvista haluan. Apunani käytin kohdistettavaa pöytävalaisinta, isoa valkoista heijastinta ja orjasalamaa. Ilman niitä tästä ei olisi kyllä tullut mitään! Nämä kuvat on nimittäin otettu illalla seitsemän jälkeen. Onneksi päätin ottaa kakusta kuvat vielä samana iltana (ennen kuin se katosi parempiin suihin), sillä muuten en olisi hoksannut miten onnistuneen kuvaustuokion voi noinkin myöhään suorittaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. 😀 Olen rajoittanut oikeastaan kaiken kuvaamisen päiväsaikaan, eikä se silloinkaan sisätiloissa niin miellyttävää ole (tähän aikaan vuodesta), kun on niin hämärää koko ajan. Onneksi on apukeinoja ja kevät on edessä päin, jolloin valon määräkin alkaa pikkuhiljaa lisääntyä!

Rakkaudella, Anna

 

Itsetehtyä hemmottelua lahjaksi

img_9206

Tänä vuonna tein itse hemmottelutuotteita/kosmetiikkaa joululahjoiksi läheisilleni. Ideoita poimin Pinterestistä ja muokkasin ohjeita tarvittaessa. Valitut tuotteet olivat helppoja tehdä, eikä niihin tarvittu miljoonaa erilaista ainesosaa. Ruohonjuuresta löysin melkein kaiken tarvittavan. Tein tuotteita pääasiassa miehet ja naiset -jaottelulla, mutta toki niitä voi käyttää miten päin vaan. J on ainakin tykännyt kokeilemistaan miesten tuotteista, mutta myös sokerikuorinnan pehmentävä vaikutus kasvoilla sekä jalkapohjissa on saanut paljon kiitosta! Projekti oli loppujen lopuksi paljon työläämpi kuin olin alunperin ajatellut, sillä joitakin ohjeita piti hiukan soveltaa ja muutenkin sellaista pientä näpertelyä oli yllin kyllin tehtävänä. Onneksi aloitin suunnittelun ja tuotteiden tekemisen riittävän ajoissa, joten kiire ei sinänsä tullut.

Valikoimaan päätyi lopulta kahdenlaista sokerikuorintaa, vartalovoita, jalkakylpyjä, saippuaa, after shavea, parranhoitoainetta sekä huulivoiteet miehille ja naisille.

img_9253img_9234img_9276img_9292img_9237img_9261

Etiketit suunnittelin itse Illustratorilla alusta loppuun, tulostin tarrapaperille ja leikkasin siitä irti. Päälle liimasin vielä kontaktimuovia, jotta etiketti ei heti kastuessaan suttaannu. Miesten ja naisten tuotteissa on omanlaisensa design. Kaikkien tuotteiden pohjassa on lisäksi pieni ainesosaluettelo, jossa lukee mitä olen mihinkin seokseen käyttänyt. Konseptin luominen on aina niin hauskaa puuhaa! 🙂

Käytin kolmea eteeristä öljyä hajusteina: laventeli, eukalyptus tai appelsiini.

img_9267img_9272

Saippuan teossa vähän oikaisin. En nimittäin alkanut vääntämään massaa alusta asti itse sillä tiesin urakkaa olevan riittämiin ilman sitäkin. Valkoisen saippuamassan sulatin mikrossa ja lisäsin siihen vähän sheavoita kosteuttamaan, sekä tuoksu- ja väriainetta. Elintarvikeväriä ei todellakaan tarvinnut laittaa kuin pieni tippa tai korkeintaan kaksi. Eikä sitä ole tietenkään pakko laittaa ollenkaan ellei halua, mutta itse kaipasin hiukan väriä näihin.

Lisäksi olin jo aiemmin suunnitellut ja tehnyt liudan mustavalkoisia jouluaiheisia pakettikortteja, joihin tuli kääntöpuolelle tietenkin lahjan saajan nimi. Sahasin myös leveästä puulistasta alustat, joiden päälle purnukat oli mukava asetella sellofaaniin käärittäväksi.

img_9306img_9315img_9304

Kaiken kaikkiaan projekti oli todella mukava ja nautin sen tekemisestä valtavasti! Toivottavasti lahjojen saajatkin pitävät niistä. 🙂 Muutamia tuotteita jäi yli, joten itseäänkin saa tässä hiukan hemmotella. Olen itse kovasti tykästynyt etenkin sokerikuorintaan ja jalkakylpyihin. Huulirasva ja vartalovoikin on olleet jo kovassa käytössä! Lisäksi minulla on ollut testissä alumiiniton DIY dödö, jonka alkuperäinen ohje löytyy linkin takaa Mielekäs miellekartta -blogista. Ohje on ihan mahtava, eikä siihen tarvita kuin perunajauhoja, ruokasoodaa ja kookosöljyä. Toimii ainakin minulla loistavasti, suosittelen kokeilemaan!

Rakkaudella, Anna

 

 

 

Humalaisen isoäidin neliö

img_2832

Ihme tapahtui, vihdoin uskalsin edes yrittää virkata jotain! 😀 (Kiitoksia vielä Satu rohkaisevista sanoistasi!) Minulla sattui olemaan mummulta saatu Novitan lehti (4/2015) jossa oli isoäidinneliön virkkausohje. Luulin aiemmin etten todellakaan tulisi tarvitsemaan tätä lehteä yhtään mihinkään, ikinä. Toisin kävi!

img_2846

img_2825

Postauksen nimi viittaa vahvasti lopputulokseen, tai siihen mitä minulle tulee siitä mieleen. Voisin nimittäin kuvitella että vain humalainen isoäiti saisi aikaan jotain vastaavaa! Siis tilanne, jossa Naapurin Sirkka-Liisa oli taas tehnyt vähän turhan tujua raparperiviiniä ja sitä meni isoäidillä liian monta lasillista Kauniita ja rohkeita katsellessa. Illalla isoäiti alkoi jatkaa neliöistä tehtävän torkkupeiton virkkaamista pienissä raparperiviineissä. Ei sitten mennyt ihan niin kuin Strömsössä ja pylväitä tuli vahingossa liikaa sinne tänne, silmukat olivat vähän mitä sattuu ja lopputulema muistuttaa isoäidinneliön sijaan jotain ihan muuta. Aamulla voikin sitten ”ihastella” tuotoksia hienoisen päänsäryn siivittämänä. 😀

img_2848

Tie ei minullakaan ollut ruusuinen, ja neliössä on tosiaan paikoin liikaa pylväitä ja muitakin virheitä, mutta päätin etten ala koko systeemiä purkamaan vaan yritin luovia neliön loppuun jollain konstilla. Päätin myös huumorimielessä kehystää valmiin neliön, oli se sitten minkä näköinen tahansa! Vähän niin kuin lasten töitäkin kehystetään, alla lukee tekijän nimi ja ikä. Tässä tapauksessa Anna 25v. 😀 Sitä voin sitten muutaman vuoden päästä vähän (toivottavasti) taitavampana katsella ja miettiä mistä on joskus lähdetty!

img_2872

img_2868

Huomasin tuossa virkatessa, että se tosiaan on jopa aika rentouttavaa sitten kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla ohjetta! Seuraava isoäidinneliö sujuu luultavasti vähän helpommin ja sainkin ihan hyvin juonesta kiinni, joten kuka tietää mihin vielä ryhdyn! Toivossa on ainakin hyvä elää. 😀

Terkuin, Anna

/ Today I wanted to try crocheting! I’ve done it a little bit in school as a child but not since that. It didn’t go so well for the first time now, but I think I just need to practice. It looks that it has been made by granny who has drank a little bit too strong and too much rhubarb wine or something. 😀 I even framed the result I made, just like children’s work is often framed. That’s because it looks funny and now I can see the development in my skills in future! This is where it started from.

With love, Anna

Villien lintujen villimpi ravintola

img_1343

Aiemmat vastoinkäymiset lintulaudan kanssa löydät täältä!

Se valmistui sittenkin! Eipähän ole toista samanlaista tällä telluksella. 🙂 Miksi lintulaudan pitäisikään olla tylsä? Nyt ”asiakkaat” ainakin takuuvarmasti huomaavat sen ja se saa hymyn huulille aina kun sitä katsoo (eikä vähiten siksi että tietää mikä starttipaketti katastrofiin se jossain vaiheessa oli 😀 ) Meinasi lentää roskiin monta kertaa, mutta onneksi iskällä oli muutama uusi ajatus toteutukseen. Eihän siitä missään nimessä mikään puusepän taidonnäyte tullut (ennemmin jäljestä tulee mieleen ala-asteen puutyötunnit) mutta pääasia on että se tuli valmiiksi!

img_1392img_1368img_1349img_1398

Seisova pöytä on katettu! Tässä vielä pari kuvaa kun se on paikoillaan pihassa. Setäni ystävällisesti hitsasi ja maalasi siihen sopivan metallijalustankin!

Ei tämä väritys nyt ehkä ihan matchaa vanhan talon arkkitehtuurin kanssa, mutta mitäs sitten. Minä tykkään ja pitäähän sitä nyt vähän pilkettä silmäkulmassa olla! 🙂

img_1460img_1441

/ So here it finally is! Bird feeder is done and in it’s place ready for ”customers”. I think that they may spot it very easily because of the coloring. 😀 I’m 100% sure that there is no similar bird feeder on this planet! Personal and not boring, but why it even should be boring? Now it brings smile to my face every time I see it (and not least because I know how many difficulties there were on the way 😀 ) Maybe it’s not matching exactly with the old house’s architecture but who cares, it’s just a bird feeder and I like it!

With love, Anna