Jotain sinistä

…Tai itse asiassa aika paljonkin sinistä!

Kolme sinistä maljakkoa, kolme erilaista kukkaa/kasvia. Näistä syntyi neljä kuvaa ja neljä asetelmaa.

Something blue

Something blue

Something blue

Something blue

Suunta omissa asetelmissani on nyt selvästi menossa simppelimpään päin. Vaikka tavaraa on vähemmän, asetelman ja valojen/varjojen kanssa säätämiseen menee edelleen aikaa. Mitä vähemmän on esiteltäviä asioita, sitä enemmän niiden asettelu korostuu kuvassa, sillä huomiohan kiinnittyy juuri niihin.

Eivät nämäkään mitään täydellisiä suorituksia ole, mutta ei tarvitsekaan. 🙂 Pääasia että kuvia tulee otettua ja oppii uutta samalla kun tekee. Myös jälkikäteen ”viisastelu” on tässä asiassa varsin hyödyllistä. 😉

Tiesitkö tätä sinisestä? ”Oy Karl Fazer Ab on rekisteröinyt suklaalevyjen käärepaperissa käyttämänsä sinisen värin Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään tavaramerkkirekisteriin 30.4.2001, ensimmäisenä Suomessa hyväksyttynä väritavaramerkkinä. Muut suklaantuottajat eivät saa käyttää samaa sinistä väriä pakkauksissaan Suomessa.” (Wikipedia)

Hyvää viikonloppua! ❤

rakkaudella

MakroTex -haaste: Terävä

Tämän viikon MakroTex -haasteen aiheena on Terävä.

Lähdin rakentamaan vähäeleistä asetelmaa. Pääosassa ovat piikikkäät siemenkodat, jotka tulivat kaupasta ostetun kukkakimpun mukana. Ne ovat jo vähän nuupahtaneet, mutta tuovat siten kivaa, pehmentävää kontrastia terävyyden rinnalle. Ohdakkeille löysin pariksi sopivasti terävälinjaisen maljakon.

Pystytin pöytästudiolleni pitkästä aikaa kokomustan taustan, ja se tuntuu joka kerta omalta. Taustamusiikkina soi jazzia.

Still sharp

Still sharp

Still sharp

Still sharp

Sää oli tuossa vaiheessa aurinkoinen, joten blokkasin hieman ikkunasta tulevaa valoa pahvilla, ja tasoitin oikealle muodostuvia varjoja itse tehdyllä heijastimella. Ihan oikea hopeinen heijastin/diffuusori on muuten paraikaa postissa tulossa, sellaisen kuljettaminen on hivenen näppärämpää! Kultainen versio minulla jo onkin, mutta sitä ei tule käytettyä paljoakaan.

Tehdasvalmisteinen heijastin ei myöskään aiheuta kanssaihmisissä yhtä suurta huvitusta kuin iso pahvinpala… 😀 Vähän lisää katu-uskottavuutta nääs!

Still sharp

Still sharp

Jos joku muuten tietää minkä kasvin siemenkota tuo on, niin saa vinkata! Aion joka tapauksessa kylvää siemenet maahan ensi keväänä. Silloin siis nähdään mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Toivotaan kuitenkin parasta!

Täältä näet miten teräviä muut ovat olleet! 🙂

Mukavaa viikon jatkoa itse kullekin! ❤

rakkaudella

Liutun Maalaistalo

No niin, nyt vien teidät kuulkaas kuvamatkalle niin ihanaan paikkaan ettei ole tosikaan! ❤ Nimittäin Liutun maalaistaloon täällä Tampereen Teiskossa. Ihastuin siihen välittömästi kun ajoimme pihaan, eikä se hellittänyt otettaan missään vaiheessa. Vietimme siellä itseasiassa aika monta tuntia, koska visuaaliselle silmälle katseltavaa sekä kuvattavaa riitti, noh, kaikkialla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo sijaitsee siis Teiskossa osoitteessa Viitapohjantie 521, joka on noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka!

Liutulla kaikki on kaunista niin sisällä kuin ulkonakin. Siellä kirjaimellisesti on jokaiselle jotakin; upea pihapiiri puutarhaihmisille, viehättävää perinnerakentamista vanhoine esineineen historiannälkäisille, kotieläimiä lapsille ja lapsenmielisille, sekä kahvilan sisätiloissa uskomattoman kauniita huoneita lukuisine yksityiskohtineen vaikkapa sisustuksesta kiinnostuneille. Esteetikon paratiisi, etten sanoisi!

Kurkistellaan ensiksi mitä kaikkea ihanaa pihapiiristä löytyy:

(”Varoitus”: Kuvia on PALJON ja postaus on näin ollen PITKÄ! 😀 Minä ja kuvien karsiminen ei oikein tulla toimeen keskenämme, koska kun ympärillä on näin paljon kaikkea ihanaa, ei vaan voi olla kuvaamatta… <3)

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Heti vastassa oli ehkäpä upeimpia pioneja joita muistan koskaan nähneeni! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ulkoa voimmekin siirtyä kutsuvan kuistin kautta sisälle:

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Talossa yrittäjäpariskunta pitää maatilan ohella kesäkahvilaa, joka on auki viikonloppuisin. Kahvilarakennuksessa toimii myös puoti, jossa myydään mm. paikallisten käsityöläisten tuotteita, sisustusesineitä, käyttötavaraa, tuliaisia… Vähän kaikkea!

Siellä on lisäksi kokonaiset kolme huonetta varattuna vintage-kirpputorille, jossa ihanat vanhat aarteet emännän omista kokoelmista etsivät uutta kotia. Sieltä olisin mielelläni ostanut vaikka mitä, jos lompakko tai oman kodin nurkat joustaisivat yhtään enempää!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kattojen koristelut olivat huikaisevan kauniita! Kiva kun myös kattoihin kiinnitetään huomiota muutoinkin kun vaan maalaamalla kaikki valkoisella. Niin taitavasti suunniteltu ja tehty, liekö sitten talon alkuperäisiä taideteoksia vai uudempia? No oli niin tai näin, sopi hyvin tyyliin, minä tykkään! ❤ Ihanan rohkeita ratkaisuja.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvilan tiskiltä löydät herkulliset talossa leivotut herkut niin makeina kuin suolaisinakin vaihtoehtoina erittäin ystävällisen palvelun siivittämänä. 🙂 Herkuista on liki mahdotonta kieltäytyä ja hyvä niin, sillä ne vievät kielen mennessään!

Muutama sananen vaihdettiin talon emännän Hennan kanssa ostosten yhteydessä, mutta koska vierailijoita oli muitakin ja hänellä selvästi riitti puuhaa siellä sun täällä, niin en parkkeerannut kahvikuppiani tiskin nurkalle. 😀 Ehkä joskus toiste sitten, paremmalla ajalla. Juttua olisi varmaankin riittänyt puolin ja toisin. 🙂

Täällä voi muuten järjestää myös juhlatilaisuuksia, ja talo avaa ovensa niin pienemmille kuin suuremmillekin ryhmille ympäri vuoden! Tämä onkin kiva vaihtoehto retkikohteiden joukkoon Tampereen seudulla matkaillessa, ja miksei paikallisillekin ryhmille!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Kahvia voi juoda joko kuistilla, sään salliessa pihalla suloisissa pöytäryhmissä tai tässä ihastuttavassa vanhassa pirtissä josta seuraavat kuvat ovat. ❤

Tuli kotoisa olo, sillä se muistuttaa jonkin verran omaa pirttiämme (vaikkakaan ei meidän ole näin nätti!). Ihana vanha miljöö tämäkin, jossa riittää katseltavaa pidemmäksikin toviksi. 1800-luvun henki on hienosti säilytetty!

Liutun maalaistalo Teisko

Valokuvausaiheinen välihuomio: Yllättävän hyvältä muuten näyttää nämä kaikki sisäkuvat, vaikka kamerasta piti ISO-arvoa vääntää 1000 asti ja kuviin tuli kroppikennon ”ansiosta” aika paljon kohinaa. Jonkun verran piti vielä jälkikäteen varjoja avata sun muuta, jotta sai pirtistä nurkatkin näkyviin.

Yleisesti ottaen sisätilojen kuvaaminen on aika vaikeaa ilman salamaa ja/tai jalustaa, ellei sitten ole ihan älyttömän isoja ikkunoita tai muuten riittävästi valaistusta. Nähtävästi kuitenkin onnistuu ilmankin ja sopiva tunnelmallisuus säilyy. 🙂 Mikään pimeähän tämä pirtti ei ollut, vaan mukavan valoisa. 🙂 Kuvat on otettu Sigman 17-50mm f/2.8 -objektiivilla.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Ja sitten on vuorossa korttipakan Jokeri; täytenä yllätyksenä löytyi talosta myös tällainen kirpputorihuone, jossa on minusta ihan mieletön tunnelma! 🙂 Todella rohkea ja uniikki ratkaisu, jollaista en olisi itse keksinyt, mutta joka kuitenkin täydentää hyvällä tavalla kaikkea muuta talossa olevaa.

Itämainen teema näkyy niin selkeästi, että nyt harmittaa etten huomannut kysyä onko tällä huoneella jokin erityinen tarina takanaan… 🙂 No, täytyy koittaa muistaa seuraavalla kerralla!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Siirtykäämme seuraavaksi takaisin ulos ja niihin karvaisempiin olentoihin! Aaseista kaikki kolme olivat paikalla meidän sinne mennessä, ja uteliaat korva- sekä silmäparit seurasivat tarkkaan jokaista tulijaa.  😀 Lystikkäitä tapauksia!

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Samasta paikasta löytyivät myös kanat (ja kaiketi siellä kukkokin oli), joiden ulkotarha oli toteutettu häkki häkin sisässä -periaatteella, joka on hyvä sekä turvallinenkin ratkaisu.

Liutun maalaistalo Teisko

Alunperin sain ahaa-elämyksen tähän käyntiin Sannilta Kesärannan tölli -blogista, johon hän teki postauksen samaisesta aiheesta. Sen rohkaisemana huikkasin Jussille, että ”Seuraavana viikonloppuna lähdetään kyllä käymään siellä Liutun maalaistalossa.” Sitä olemme monesti ohi ajaessa vilkuilleet, muttemme koskaan käyneet. Kiitokset siis Sannille! Ja mikäli omavaraisempi maalaiselämä kiinnostaa eikä Kesärannan tölli vielä ole omalla lukulistallasi, kannattaa se sinne laittaa! 🙂

Ja itseasiassa nämä seuraavaksi nähtävät, Liutulla kesän ajan maisemointitöissä olevat lampaat ovat juuri Sannilta eli Kesärannan tölliltä kotoisin, ja ne tulivatkin kipin kapin katsomaan keitä aidan vierelle oli tullut.

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

”Ei tä-ä-ä-äällä mitään rapsutushommia olisi?”

Liutun maalaistalo Teisko

Nuunuksi nimetty lammas sai rutkasti rapsutuksia osakseen! ❤ Niin suloinen!

Liutun maalaistalo Teisko

Muita taisi kiinnostaa enemmän ruoho, joka oli mukamas vihreämpää juuri sillä aidan toisella puolella. 😀

Liutun maalaistalo Teisko

Voi hellanlettas! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

…Ja sitten takaisin töihin!

Liutun maalaistalo Teisko

Niin on Liutun kierros tullut päätökseensä. Tuliko kuvaähky? 😀 Pahoittelut näin pitkästä postauksesta, mutten halunnut jakaa tätä kahtia sillä kokonaisuus on niin kiva.

Juuri kun olimme lähdössä, näin tutut toimittajan kasvot (hän teki alkuvuodesta minusta jutun Teisko-Aitolahti -lehteen) iloisen moikkauksen kera, ja sen jälkeen vielä iloisemman! 🙂 Nimittäin blogiystäväni Blyygi Blumsteri oli toimittajasiskonsa kanssa käymässä samaisessa kohteessa! Hänkin teki vierailusta postauksen blogiinsa, jossa muuten pääsee vierailemaan mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa! Kulttuurinystävän ehdoton valinta lukulistalle. 🙂 Rupattelimme hetken pihalla, jonka jälkeen lähdimme sitten omille teillemme. Tällaiset yllättävät kohtaamiset tuovat hymyn huulille koko loppupäiväksi! ❤

Liutun maalaistalo Teisko

Liutun maalaistalo Teisko

Tänne tosiaan kannattaa ajella jo Tampereen keskustastakin jos aikaa vaan on! Tai mikäli matka käy vaikka Ruovedelle tai Oriveden kautta Jyväskylään päin (tai vastakkaiseen suuntaan) on tämä minusta mukavampi levähdyspaikka kuin huoltoasema, joskin joutuu ajelemaan vähän pidempää reittiä, sekä ”hieman” pienempiä ja mutkaisempia maalaisteitä. 🙂 Mutta minusta olisi sen arvoista, niin kiva paikka oli Liutun Maalaistalo. ❤

Mehän teimme siis visiittimme jo tuossa heinäkuun puolella, mutta sain muokattua kuvat ja tehtyä postauksen vasta nyt. Täytyy ehdottomasti piipahtaa tuolla kahvilla vielä tässä elokuun aikana (kesäviikonloppuisin paikka on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16). Ehkäpä silloin suorastaan sekopäisen valokuvaamisen sijasta maltan keskittyä paremmin myös siihen kauniissa kupissa tarjoiltuun kahviin… 😉

P.s. Ei ole tämäkään mikään maksettu mainos, vaan puhtaasti ilosta, hyvästä tahdosta ja tyytyväisyydestä tehty postaus paikallisen yrittäjäpariskunnan hyväksi. 🙂

rakkaudella

Kasvihuoneen yksityiskohtia

Onnea on… Oma kasvihuone. ❤

Tänään näette sieltä hieman yksityiskohtaisempia kuvia. Kameralla on niin mukava tallentaa pieniä detaljeja sieltä täältä, koska ne ovat itsessään juuri niitä onnen hetkiä. Tuoreet luonnonkukat maljakoissa, vesipisarat lehdillä kastelun jäljiltä, kypsyvät mansikat tai kukkivat tomaatit. Niin palkitsevaa!

Edellisen kasvihuonepostauksen löydät linkin takaa, mikäli et ole sitä vielä nähnyt. Siellä on laajempia kuvia kasvarista. 🙂

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Tämän värikkään pinnatuolin olen tuunannut joskus pari vuotta sitten, mutten vielä silloin tiennyt mihin se tulee vai tuleeko mihinkään… Teki vaan mieli maalata tuoli. 😀 Kun kasvihuone oli vasta valmistumassa, kolusin varastojani vanhempieni kotona ja bongasin tämän! Täydellinen istuin juuri sinne. Siitä se ajatus sitten lähti…

Hetkessä alkoi löytyä myös muuta kasvihuoneen sisustukseen sopivaa, kuten vaalea pitsireunainen valaisin (jota ei kylläkään voi tuolla käyttää valaisuun kun sitä ei ole kosteussuojattu, mutta nätti se on ja se on pääasia!), vanha puulaatikko pöydäksi, kynttiläkruunu koristeeksi…

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Details from my greenhouse

Näillä kuvilla osallistun pitkästä aikaa MakroTexiin, jonka aiheena Onnea on… 🙂

Tänään on myös syntymäpäiväni. 26 vuotta tuli mittariin, ja aamukahvia sängyssä juodessa sain yllätyksenä miehen itse keräämän luonnonkukkakimpun sekä runsaan aamupalan tarjottimella. ❤ Olin onnesta soikeana! ❤

Rentouttavaa sunnuntaita! ❤

rakkaudella

Historian havinaa

Pitkästä aikaa olen tehnyt ja kuvannut muutamia asetelmia. Se onkin pienten käynnistymisvaikeuksien jälkeen ollut oikein kivaa vaihtelua luonto- ja juhlakuville sekä niiden käsittelylle! Kaikella tuntuu siis olevan aikansa ja paikkansa.

Tässä postauksessa teemana on historia sekä vanhat esineet joita täällä tunnetusti riittää. Kolusin kaappeja ja laatikoita läpi ja löysin taas muutamia kivoja vanhoja aarteita, joita isosediltäni tai muilta sukulaisilta on taloon aikoinaan jäänyt.

Good old times

Lavastin kuvauspisteelleni vanhanaikaisen ”kirjoituspöydän”, johon haalin kaikkea aiheeseen sopivaa. Vanhat tavarat ovat niin kauniita, rosoisuus viehättää erityisesti! Niistä huomaa heti että niitä on käytetty, ja PALJON.

Tarkoitukseni oli luoda jälleen yhdenlainen maailma ja ajankohta, johon kuvien kautta voisi tavallaan hypätä. En tiedä osuvatko esineet lähellekään samaa aikakautta, mutta ei kai se nyt niin tarkkaa ole… 🙂

Good old times

On jännää miten yksinkertaisella osoitteella on posti kulkeutunut aikoinaan perille! 🙂

Good old times

Good old times

Vanha Instrumentariumin silmälasikotelo, joka on minusta aika symppis!

Good old times

Good old times

Näitä melko hurjankin näköisiä instrumentteja puolestaan on käytetty kalligrafiaan.

Good old times

Good old times

Good old times

Good old times

Valokuvat pitivät rakkaat ihmiset lähellä silloinkin, kun se ei fyysisesti ollut mahdollista. ❤ Ihan niin kuin nykyäänkin.

Good old times

Good old times

Good old times

Good old times

Good old times

Muun muassa nämä veikeän näköiset aurinkolasit löysin tänään! 😀 En yhtään tiedä miltä vuosikymmeneltä mahtavat olla, mutta vanhat on! Sangat on aika hassut, sellaiset vähän vetelät rautalankaiset. Pitävät kyllä siitä huolimatta lasit silmillä kuin ihmeen kaupalla. (Ei muuten ole häävin näköistä, vaan lähinnä koomista, kun ne on niin kovin pikkiriikkiset… 😀 )

Good old times

Good old times

Sellainen kuvatulva tällä kertaa! Loppuviikko meneekin sitten töissä, ja lauantaina on yhdet pienet ristiäiset joihin lupauduin kuvaajaksi. En malta odottaa! 🙂

Mukavaa viikon jatkoa jokaiselle! ❤

rakkaudella

Kasvihuoneen suojissa

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Nyt vien teidät viimeinkin vierailulle kasvihuoneeseeni! Olen eräänä heinäkuisena päivänä ottanut kuvia sekä tehnyt muistiinpanoja kasvarissa, ja postaus on kirjoitettu niiden pohjalta. Vahvistetut tekstit ovat lainauksia vihostani.

Tervetuloa siis, täällä allekirjoittanut kuluttaa ison osan vapaa-ajastaan!

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kello on noin yksitoista. Aamupäivän lämmin ulkoilma hellii mieltä ja kehoa. Otan mukaani kameran, muistiinpanovälineet, puhelimen musiikin kuuntelua varten sekä vesipullon.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kädessäni on myös kahvikuppi, jonka sisältöä en kuitenkaan muista juoda. Se haiseekin jo vähän palaneelle, joten ei ihme ettei houkuttele (siitä huolimatta kahvikuppi on uskollisesti mukana).

Ylläni on sinivalkoinen mekko ja sidoin päähäni hetken mielijohteesta värikkään, itämaisen huivin. Näytän erehdyttävästi jonkinlaiselta hipiltä, ja ehkä vähän olenkin sellainen.

Hymyilen.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Avaan kasvihuoneen oven ja vastassa on likimain trooppinen ilmasto ja tuttu, ihana tuoksu. Pysähdyn tapani mukaisesti ovelle ja jätän sen auki. Käyn nopealla vilkaisulla läpi kasvit, joilla on isoin jano.

Kastelen ne ja kastelen vielä noppakivilattiankin. Kuumana päivänä kosteus haihtuu nopeasti, ja näyttäähän se kuvissakin sitten paremmalta hieman puhtaampana. 😉

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kahvi jäähtyy jäähtymistään, kun istun kasvihuoneen värikkäälle tuolille ja seuraan sieltä käsin punarintaperhettä valopylvään nokassa. Niillä on pesä asuintalomme kulmalla.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneesta on tullut ehdottomasti yksi lempipaikoistani, oikein rauhan tyyssija.

Se on vielä sisustukseltaan kesken, mutta on jo minun näköiseni, leikkisä, eikä kaikki ole ”ihan niin justiinsa”.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Taustalla soi rentoutusmusiikki, sellainen jota kuulee esimerkiksi kauneushoitoloissa ja hemmotteluhoidoissa, tiedättehän? Tunnelma on seesteinen. Myös linnut säestävät ulkona ja kärpänen surisee jossakin päin kasvaria.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Vaikka kaikki on keskeneräistä, on muutos neljän kuukauden takaiseen tilanteeseen nähden aivan valtava. Silloin melkein koko nykyisen puutarhan alue oli joutomaata, heinää ja villivadelmaa täynnä. Vadelmia on vielä tontilla muutamissa paikoissa, joten niistä ei ole pulaa. Suurin osa pöheiköstä ei edes tehnyt kunnolla marjoja, joten menetys ei ole kovinkaan kummoinen. Enemmän hyötyä saa nimensä mukaisesta hyötypuutarhasta kasvihuoneineen päivineen. ❤

Näytän teille myöhemmin kuvia muualta keittiöpuutarhasta, kunhan saadaan sitä vielä hiukan nätimpään kuntoon.  Lisäksi on luvassa vielä yksityiskohtaisempia otoksia kasvihuoneesta!

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Haen uudet luonnonkukat pieniin maljakoihin puulaatikosta tehdylle pöydälle. Vuohenhernettä, peltosauramoa ja metsäkurjenpolvea. Violettia sekä valkoista. Enolta joululahjaksi saatu valkoinen lasilintu löysi myös paikkansa pöydältä kasvihuoneen vahtina.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Ampiainen keskeyttää puuhasteluni. En tiedä etsiikö se pesäpaikkaa vai mitä, mutta kun se aikansa pyörittyään vihdoin lähtee vedän oven nopeasti kiinni. Tänne sillä ei ole asiaa, inhoan ja pelkään ampiaisia.

Amppari pyrkii hanakasti takaisin, joten pesäpaikka oli nähtävästi hakusessa. Ei ole ensimmäinen tänä kesänä, eikä välttämättä viimeinenkään. Lämmin ja suojainen kasvihuonehan olisi mitä ihanteellisin paikka pesälle, mutta vuokrasopimus jätetään nyt tällä kertaa kirjoittamatta. 😉

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Kuvaan hetken aikaa pieniä yksityiskohtia siellä täällä. Vaikka aurinko meni pilveen, on silti lämmin. Pitäisi kai saada aikaiseksi jotakin, mutta toisaalta, on vapaapäiväni joten nautin tekemättä jättämisestäkin täysin siemauksin!

Kasvihuoneessa / In my greenhouseKasvihuoneessa / In my greenhouse

Rikkaruohot odottavan kitkijäänsä, ja minä puolestani odotan sopivampaa olotilaa siihen puuhaan. Se tulee kyllä. Joskus.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Nappaan yhden kypsän mansikan amppelista ja istuudun taas värikkäälle tuolille. Taidan sittenkin jäädä vain tähän. Kasvien hyvää tekevä voima on kiistaton.

Tässä on hyvä olla kaikessa rauhassa, ihan omassa kasvihuoneessa.

Kasvihuoneessa / In my greenhouse

Ilta-aurinko on suorastaan hurmaava, se saa kaiken näyttämään niin kauniilta. ❤

Heräsikö mieleen kysymyksiä tai ajatuksia, postaustoiveita? Haluaisitko tietää jotakin erityistä kasvihuoneesta?

rakkaudella

 

Miljöömuotokuvauskurssi

Eiköhän ole jo korkea aika puskea tämäkin teksti kohti päivänvaloa! Kertaalleen kirjoitettu postaus katosi taivaan tuuliin ja kynnys tehdä kaikki uudelleen oli ilmeisesti liian suuri, tai ainakin tähän päivään saakka.

Myöskään koneella istuminen ei ole kuulunut mielipuuhiini vapaapäivinä, sillä sopivasti juuri niihin päiviin osuneet aurinkoiset kelit kiskovat väkisinkin ulos puutarhahommiin. Tekemättömät rästihommat koneella painavat mieltä päivittäin, joten tällaiset säältään epävakaisemmat päivät kannattanee hyödyntää niiden saamiseen pois päiväjärjestyksestä.

Milieu portraits / training

Muuuutta mennäänpäs asiaan! Eli 13.5. kävin Helsingissä Kameraseuran järjestämällä miljöömuotokuvauskurssilla (herranjestas, siitähän on jo kohta 2 kuukautta! Aika kulkee tosiaan siivillä…).

Päivä alkoi klo 10, jolloin kokoonnuimme Kameraseuran tiloihin Eerikinkadulle. Ensimmäisen tunnin ajan kurssin vetäjä Peter Forsgård luennoi valosta ja miljöökuvauksen perusteista. Sitten olikin aika jakautua ryhmiin. Omassa ryhmässäni jäseniä oli peräti viisi, jossain vaiheessa jopa kuusikin.

Kaikki ryhmäläiset olivat oikein mukavia ja meillä oli paljon hauskoja kuvaushetkiä! Muut taisivat olla minua jonkin verran vanhempia, mutta väliäkös sillä. Sulaudun monenikäiseen seuraan oikein hyvin. 🙂

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Alunperin ryhmässä oli tarkoitus olla 3 henkilöä; yksi kuvaaja, yksi malli ja yksi assari. Meitä sen sijaan oli tuo viisi yhteensä, joten roolitukset menivät hieman sekaisin ja se toi oman haasteensa kuvaamiseen. Hieman hiljaisempana ja ujompana persoonana jäin ainakin aluksi hieman taka-alalle, sillä monen uuden tuttavuuden kanssa toimiminen ja siinä tilanteessa omien visioiden välitön esiin tuominen tuntuu todella haastavalta. (Ominaisuuksista itsevarmuus sekä rohkeus etsintäkuulutetaan välittömästi! Jos näet jossain edellämainittuja ylimääräisinä harhailemassa, ole hyvä ja lähetä tänne, kiitos! :D)

Toisin sanoen useampi kuvasi yleensä samaan aikaan, joten en missään nimessä ota kunniaa kuvien valaistuksesta tai mallien asettelusta pelkästään itselleni. Tässä sopassa oli monta kokkia. 🙂 Kaikki ottamani kuvat eivät myöskään ole teknisesti ihan priimaa, mutta ihan kelpojakin ruutuja siellä joukossa oli tilanteen huomioon ottaen.

Alkuun tuntui vähän surkealta, kun ajattelin etten onnistunut ottamaan yhtään hyvää kuvaa. Vertasin itseäni liikaa muihin; kaikilla muilla oli niin hienoja. You know how it goes… Harmitti ettei tarkennukset olleet aina menneet ihan kohdilleen, tai sitten oli kasvoilla liian pahoja ylivalotuksia (päivä oli todella aurinkoinen). Mutta sellaista se on kun harjoittelee uusia asioita, aina kaikki ei todellakaan mene ihan putkeen ja se on tarkoituskin jotta oppi menee perille.

Ja käsittelemätön ruutu on aina käsittelemätön ruutu. Lightroomissa pyörittelyn ja pienen Photoshopilla säätämisen jälkeen alkoi jo näyttää huomattavasti paremmalta.

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Kuvasimme yhteensä ehkä noin nelisen tuntia ja sen lisäksi oli lounastauko. Loppupäivästä käytimme koko porukalla muutaman tunnin kuvien tutkimiseen ja kritiikkiin. Kaikilta siis valittiin muutamia kuvia, joita sitten yhteistuumin katseltiin ja keskusteltiin niistä. Vaikka hiukan jännitti näyttää omia kuvia seinälle heijastettuna, niin henki oli koko ajan kannustava ja hyvä. Rohkaiseva kokemus siis. Myös mallina olo hermostutti, mutta siitäkin selvittiin hengissä… 🙂

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Tosi paljon tuli opittua uusia asioita, ja kurssin loputtua noin klo 18 aikoihin olin kyllä ihan totaalisen poikki! Informaatiota oli imetty taas sienen lailla. Se on hyvän kurssin merkki!

Iso suositus siis Kameraseuran valokuvauskursseille, aion mennä toistekin! Ainakin studiokuvausta kiinnostaisi jossain vaiheessa kokeilla ihan ammattilaisen opissa.

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Milieu portraits / training

Nyt myös ”julistan virallisesti” alentavani omaa rimaani, eli yritän olla pyrkimättä joka kerta täydellisiin suorituksiin, vähempikin saa siis riittää. Blogipostausten teko tuntuu nykyään ylivoimaiselta, kun pitäisi aina olla jotain suorastaan tähtitieteellistä kerrottavaa tai näytettävää, ja tietenkin mitä pilkuntarkimmassa muodossa. Huh huh. Puuskututtaa jo pelkkä ajatuskin! Ainakaan kirjoittamaan ryhtymisen tuskan ei luulisi olevan niin suuri jos ei vaadi itseltään liikoja. 🙂 Katsotaan miten käy…

Ihanaa kesän jatkoa jokaiselle! ❤

P.s. Kasvihuonepostauskin on työn alla, joten pian pääsette kurkkaamaan myös sinne. 🙂

rakkaudella

Keskikesän kuulumisia

Niin se Juhannuskin vaan meni, ja nyt on kesä parhaimmillaan! Meidän juhannus sujui oikein rauhallisissa merkeissä pääasiassa kotosalla. Blogissakin on ollut hiljaista, sillä se on ollut kesälomalla aika lailla tasan kuukauden. Tuntuu, ettei aika eikä varsinkaan voimavarat yksinkertaisesti riitä kovin moneen asiaan paneutumiseen yhtä aikaa, ja se on vaan hyväksyttävä.

Blogi on siis tällä kertaa se joka on jäänyt muiden varjoon. Siihen keskittyminen ja tekstisisällön tuottaminen tuntuu jokseenkin haastavalta vaikka kuvia olisikin valmiina.

Midsummer's cake

Postauksen kuvat ovat tekemästäni juhannusaaton raparperi-salviajuustokakusta jonka koristelin, ah, niin ihanilla syreenin kukilla!

Midsummer's cake

Kolmipäiväinen työviikko käytännössä eliminoi kyseiset päivät muusta puuhailusta, sillä olen aina niiden jälkeen melkoisen väsynyt eikä iltaan jää kuin muutama hassu tunti ennen kuin on taas rauhoituttava yötä vasten. Puutarhahommat taasen ovat vieneet leijonanosan kaikesta vapaa-ajastani (pakollisen levon ohella) ja valokuvaus sekä kuvien käsittely vievät toki vielä oman aikansa.

En silti väitä että olisin millään tasolla oikeasti kiireinen sanan varsinaisessa merkityksessä! Oikeastaan asiat ovat aika hyvin tasapainossa juuri nyt. En voi vaatia itseltäni enempää kuin mitä jaksan ja mihin pystyn, vaikka välillä on hyödytön olo ja tuntuu etten saa aikaiseksi yhtään mitään. Se ei kuitenkaan ole totta.

Midsummer's cake

Työn tekeminen on tuonut elämään mukavasti lisää merkityksellisyyttä, ja kolme päivää viikossa tuntuu juuri sopivalta määrältä tähän kohtaan. Useampi päivä olisi liikaa ja vähemmän olisi liian vähän. Ei pöllömpi tilanne siis!

Midsummer's cake

Uusi mm. luonto- ja juhlakuvaukseen hyvin soveltuva zoom-objektiivi siintää haaveissa ja nyt minulla on vihdoin mahdollisuus aloittaa säästäminen sitä varten! Se on hintaluokassaan aika paljon korkeammalla kuin aiemmat linssini, mutta tiedän sen vievän omaa kuvaamistani taas seuraavalle tasolle.

Lisäksi se mahdollistaa monia asioita tehtäväksi yhden ainoan objektiivin voimin useamman eri kapistuksen sijaan. Nimenomaan juhlia kuvatessa valovoiman ohella juuri zoomattavuus on isossa roolissa, jotta voi pysyä etäämmällä eikä kuvattava henkilö tällöin välttämättä edes huomaa koko kameraa. Sama koskee luonnon eläimiä.

Midsummer's cake

Kasvihuonekin on valmis, ja olen ihan mielettömän onnellinen sekä tyytyväinen siitä! Siellä on nautittu useammatkin aamu- ja iltapäiväkahvit kaikessa rauhassa kasvien ympäröimänä, viimeksi tänään. Laitan tänne kuvia näytille kunhan saan sen(kin) homman joskus aikaiseksi… 🙂

Pääsin kuvaamaan myös serkkuni ylioppilaskuvat, samoin juhlat. Siinä on riittänyt hommaa, enkä ole vielä läheskään valmis niiden kanssa… No, varsinaiset lakkikuvat sankarista on onneksi valmiit ja toimitettuna perille. Niissä se suurin työnsarka taisi ollakin.

Midsummer's cake

Ja ai niin, se miljöömuotokuvauskurssipostaus (sanahirviö :D) on uudemman kerran työn alla. Edellisen sain melkein valmiiksi ja sitten jollain käsittämättömällä tavalla onnistuin taas tallentamaan tyhjän luonnoksen kyseisen postauksen päälle…

–Huoh.

Reaktiona pitkä huokaus ja läppärin kansi suosiolla kiinni. Otti kyllä päähän, pakko myöntää. Sekin on siis tuloillaan, hiljaa hyvä tulee vai miten se oli… 😀

Midsummer's cake

Teidän muiden blogien seuraaminen on jäänyt harmittavan vähälle viime aikoina… Mutta kaikki aikanaan. Onneksi postaukset säilyvät täällä internetin ihmeellisessä maailmassa ja niitä voi käydä lueskelemassa ja kommentoimassa oikein ajan kanssa vähän myöhemminkin, vai mitä? 🙂

Oikein onnellista alkavaa viikkoa niin töissä ahertajille kuin lomalaisillekin! ❤

rakkaudella

Öinen satu

Mitä tapahtuu, kun silmäsi suljet?

Avaatko mielesi sopukoista satukirjan, käännätkö ensimmäisen sivun?

It's like a fairytale

Yö on satujen aikaa.

Silloin pienimmätkin kastepisarat voivat olla kalleimpia timantteja… 

It's like a fairytale

…Ja oikeat timantit vain arvottomia helyjä, kuin kissankultaa kullankaivajan lapion nokassa.

Arvonsa menettäneenä, lopullisesti.

It's like a fairytale

Mutta nuo kastepisarat omasta katoavaisuudestaan välittämättä säkenöivät pelotta valon voimasta.

Aivan kuten meidänkin soisi säkenöivän, tuntemattoman huomisen läsnäolosta huolimatta.

It's like a fairytale

Tunnetko sinäkin kulkiessasi nuo tuhannet timantit paljaiden jalkapohjiesi alla, kasteen kuorruttamalla nurmikolla?

It's like a fairytale

Sadut alkavat öisin ja haihtuvat usvan lailla järjen puuttuessa peliin, herätessäsi.

It's like a fairytale

Voisiko satu jatkua sen jälkeenkin, aamun jo sarastaessa, silmiä siristäessä?

It's like a fairytale

Uskalla unelmoida, rohkene satuilla, sillä jokainen joka tarpeeksi uneksii pysyy nuorena iäti.

Rakas, tarinasi on vasta aluillaan.


Pienen Linnun MakroTex-haasteen aiheena tällä viikolla on Satu. Näin aivan vastustamattomia kastepisaroita aamunurmella, joten nappasin kameran kouraan ja ei kun konttaamaan! 😀

Runo (tai mikä kumma lieneekään), on omaa käsialaani. 🙂

Rentouttavaa viikonloppua! ❤

rakkaudella

Laulujoutsenia

Noniin, arkistossa lojuneita lintukuvia tähän väliin! Tässäpä olisi nimittäin muutama otos pellolla ruokailevista joutsenista. Kauniita eläimiä nuo kyllä ovat, ei voi muuta sanoa.

Kuvat on otettu alkukeväästä kittiobjektiivilla (eli 18-135mm f/3.5-5.6), jossa on linsseistäni eniten zoomia muttei sekään tahdo riittää yhtään mihinkään, jos tarkoituksena on kuvata esimerkiksi lintuja… No, kyllä minä vielä joskus sen kunnon putken hommaan, se on ihan varma!

Swans

Just swandering

Just swandering

Stay close

Eipä minulla muuta asiaa juuri nyt ollutkaan, lyhyestä virsi kaunis. 😀 Ihanaa tiistaita! ❤

rakkaudella