Ruusunpunaisia ajatuksia syksystä

Tummilla sävyillä ja asetelmalla mennään tälläkin kertaa, kun MakroTexin aiheena on kukka. Kuivuneet ruusut terälehtineen ovat kiehtovia ja tykkään käyttää niitä asetelmissani, kuten saatatte mahdollisesti huomata..? No, lupaan että seuraavassa tulee olemaan jotain muuta kuin kuivuneita kukkia! Ehkä… Tai… No… En tiedä vielä.

Roses are red...

Kai se on myönnettävä että se syksy on nyt käsillä. Toisaalta tykkään ajatuksesta hirmuisesti, sillä syksyt edustavat minulle uuden ajanjakson alkua kevättä enemmän, ja etenkin uuden oppimista. Parin viikon päästä alkaa se odotettu valokuvauskurssikin! Hiukan jo jännittää, mutta hyvällä tavalla vaan. 🙂

Työtkin nykyisessä paikassa jatkuvat näillä näkymin ainakin syksyn ja talven ajan, joten ei tarvitse sitäkään sen paremmin miettiä. Mm. oman riittämättömyyden tunteen kohdalla on edelleen paljon työstettävää, mutta eteenpäin mennään koko ajan.

Tilasin myös vihdoin ja viimein Tunne lukkosi -kirjan, jonka avulla toivon ymmärtäväni omia tunteitani aiempaa paremmin. Kun se on luettu ja käsitelty, olen ajatellut hankkia käsiini myös seuraavan osan, joka on Murra tunnelukkosi. Nimi varmaankin kertoo kirjan olennaisimman idean. 🙂

Roses are red...

Huushollin järjestelykin alkaa tuntua pikkuhiljaa taas ajankohtaiselta. Kun ulkona ei loppuvuodesta kovinkaan paljoa viihdy (syynä esim. sateet ja koleus, en tykkää), kasvaa sisätilojen viihtyisyyden merkitys huomattavasti. Vielä en ole sytyttänyt yhtään kynttilää takan reunalle, mutta sekin hetki varmaan tulee pian. Viime talvena aloitettua kaulahuivia neuloin eräänä iltana muutaman rivin. Kyllä se tällä tahdilla valmistuu vuoteen 2030 mennessä… 😉

Hiukan olen jo aloittanut tavaroiden karsimisprojektia vaatteista (taas), joita omistan (edelleen) aivan liikaa ja sen kyllä huomaa. En enää edes osta kovin paljoa vaatteita, vaan ostaminen on nimenomaan vähentynyt… Ja edelleen niitä pyörii nurkissa pilvin pimein. 😀 Kummallista. Paljon muutakin karsittavaa toki olisi. Ympärillä oleva hallittukin kaaos lisää stressiä ihan huomaamatta.

Toivoisin myös, että vielä tulisi edes lyhyt lämmin jakso jotta saisin kaikki matot pestyä, tai edes osan… Piti niin kovasti kesän aikana touhuta niiden parissa, mutta se vaan unohtui! Kylmällä ilmalla kylmän veden kanssa läträäminen ei jostain kumman syystä houkuta.

Roses are red...

Syksyisin inspiraatiokin alkaa kukkia ihan eri tavalla kuin vaikkapa kesällä. Maalasin pitkästä aikaa yhden taulun akryyleillä, ja tilasin lisäksi tarvikkeet akvarellimaalaukseen! En malta odottaa että saan hakea paketin postista ja alkaa harjoitella erilaisia vesiväritekniikoita.

Tilaukseen ujutin myös mm. akryylimaaleille sopivaa paperia ja pohjustusainetta (gessoa), sillä pohjustamattomalle puukuitulevylle maalaaminen alkoi hiukan tympiä. Myös kankaalle maalaamisesta voisi tulla jälleen vaihtoehto, kun vaan oppisin tekemään pohjan kunnolla. Jänisliimaa muistaakseni löytynee isäni tai setäni varastoista, ja nyt on sitä gessoakin tulossa. 🙂 Mahdollisuus on siis olemassa…

Roses are red...

Olo ja fiilis syksyä kohtaan on itseasiassa aika hyvä ja odottava, sillä edellinen pimeä kausi meni suhteessa melko kivuttomasti aikaisempiin verrattuna. Toivon tältä kaudelta samaa, tai vielä parempaa. ❤

Tarkoitus ei alunperin ollut kirjoitella tämän postauksen yhteyteen oikeastaan mitään, mutta jostain sitä tekstiä kumminkin tuli. 😀 Taidejuttuihin saatetaan palata vielä myöhemmin, kunhan pääsen vähän testailemaan uusia tarvikkeita.

Oikein mukavaa viikon jatkoa jokaiselle siellä ruudun toisella puolella! ❤


Löydät muiden kukkaisat kuvat täältä!

P.s. Blogikin täyttää muutaman päivän päästä vuoden! 🙂 Aika menee niin kovin nopeasti, ihan hassua!

rakkaudella

Mainokset

34 kommenttia artikkeliin ”Ruusunpunaisia ajatuksia syksystä

  1. Tunnelmallisia kuvia, mystisiä, tulee mieleen oma hippinuoruus ❤

    Olosi kuulostaa tasapainoiselta ja tyytyväiseltä, upea juttu. Ja töitäkin tiedossa.

    Syksy on todellakin monelle uusien asioiden aikaa, kun eri harrastukset alkavat. Itse olen nykyään niin mukavuudenhaluinen, että menen samoilla harrastuksilla kesät talvet eli ei mitään!

    Tykkää

    • Kiitos Susu! ❤ Heh, hippinuoruusmuistelot kuulostaa just hyvältä!
      Olo on aika hyvä nyt, kieltämättä. Toivottavasti pysyykin sellaisena. 🙂

      Niin, mitäpä sitä hyväksi todettua menetelmää vaihtamaan! 😉 Itsellä se on vähän kausiluontoista, kun kevät ja kesä tuppaa kulumaan tuolla viherpuuhissa aika pitkälti. 🙂

      Liked by 1 henkilö

  2. Just kivaa ajatusvirtaa, joka vaan muuttuu tekstiksi sen kummemmin miettimättä :). Ja jota on kiva lukea <3.

    Se "Tunne lukkosi"-kirja oli kyllä tosi hyödyllinen mullekin. Ymmärsin sen avulla niin paljon paremmin omaa itseäni ja sitä (näin jälkikäteen ajateltuna täysin itsestäänselvää) syytä, mikä on mun vahvan vaativuuden tunnelukon aiheuttanut. Itseasiassa sen tajuaminen helpotti niin paljon, että jätin sen kirjan lopun, eli ratkaisuosion lukematta kokonaan. Enkä tunne tarvitsevani myöskään tota kirjan jatko-osaa. Ja jos nämä meidän aiemmat yhtäläisyysmerkit yhtään tähän tapaukseen sopii, niinkuin arvelen, olen melko varma, että sulle käy samalla tavalla.

    Tällä hetkellä mulla on luettavana mielenkiintoinen FengShui-aiheinen kirja, joka innostaa muuttamaan kotona sellaisia muutamiakin juttuja, jotka on jotenkin alitajuisesti jo pitkään häirinneet (mm. yöunta..). Toivoisin, että osaisin kirjoitella siitä sitten myöhemmin jotain, mistä voisi olla iloa muillekin.

    Nyt toivottelen sulle ihan vaan yksinkertaisesti kaikkea hyvää ❤

    Tykkää

    • Kiitos Annukka! ❤ Niin muistelinkin, ja muistelin myös että sen tunnelukkojutun tiimoilta taidettiin vaihtaa ihan ensimmäiset kommentitkin! 🙂 Voi hyvin olla ettei sitä jatko-osaa tarvitsekaan, mikäli ihan itsekseen pystyy tekemään tarvittavan määrän työtä ja päätelmiä (kuten yleensä kai tapahtuukin…) 🙂

      Tuo fengshui kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoiselta myös! Lainasin joskus sisustusopintojen aikaan kirjastosta aiheeseen liittyvän kirjan, mutten saanut aikaiseksi koskaan lukea sitä… No, ehtiihän sitä. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitää, niin sulta voi tulla taas ihan mieletön tietopaketti meille luettavaksi! 🙂

      Sitä samaa toivon myös sulle! ❤

      Tykkää

  3. Sopivien kirjojen lukeminen auttaa suuresti itsetuntemuksessa ja tuo iloisia oivalluksen hetkiä. Syksy on mahtavan kivaa lukemisen aikaa kun/jos ulkoilu ei huvita huonolla säällä. Kesän jälkeen on sellaiset energiat että voi jopa huvittaa tarpoa hankalammassakin säässä 🙂 Metsää jännempää paikkaa ei ole. Kun vaan saisi itsestä irti sinne lähteä.

    Upeat kuvat taas. Tummia sävyjä ja sakset luovat oman tunnelmansa… Onko niillä leikattu kukkia, leikataanko paperia… liittyvätkö murhamysteeriin? 🐾 ✂️

    Vaatepaljoudesta: kaappikaupalla minullakin, mutta kun tykkään niistä kaikista 😎
    Muuta tavarapaljoutta olen saanut karsituksi roimasti, mutta vaatteista en luovu 😀

    Tykkää

    • Se on kyllä ihan totta! Syksyisin lukutoukka sisälläni herää ja sitä alkaa lueskella taas säännöllisemmin. 🙂 Metsä on aivan ihana paikka, mutta täällä meillä on niin harmillisen paljon hirvikärpäsiä tähän aikaan vuodesta, ettei kovin syvällä metsässä viitsi olla… 😦 Onneksi sitä voi sentään käydä fiilistelemässä pienemmissä pusikoissa ja metsiköissä.

      Kiitos kovasti! ❤ Niin, eihän sitä tiedä mitä dramaattista niillä on saatu aikaan… 😉

      Heh, no eihän siinä sitten ole ongelmaa! 🙂 Jos niistä kaikista tykkää, niin tilannehan on upea! Itselläni on niin paljon jo pelkästään huonosti istuvia tai sellaisia, jotka eivät mahdu kunnolla päällekään enää… Turha niitä on kaapissa säilöä. 🙂

      Tykkää

  4. Upeasävyiset kuvat! Kiva kun olet innostunut maalaamisestakin. Minulla sama ”ongelma”,mutta nyt on niin tämä valokuvausinspis vienyt etten ole pitkään aikaan siveltimeen tarttunut.

    Tykkää

  5. Mielettömän upeita ja tunnelmallisia kuvia ❤ .. näistähän olisi tauluksi asti ❤ ❤
    Naurahdin ääneen tuolle kaulahuivi -projektille 😀 toivottavasti saat aiemmin valmiiksi 😉

    Tsemppiä syksyyn ❤

    Tykkää

    • Kiitos taas Anu! ❤ Huui, vähän jopa pelottava ajatus että omat kuvat komeilisi raameissa seinällä. 😀 Mutta ehkä joskus siihenkin päästään!

      Heh, no nyt näyttää vähän huonolta kaulahuivin kannalta, tuolla korissa se on nököttänyt taas monta päivää. 😀

      Samoin tsemppiä sullekin! ❤

      Tykkää

  6. Dramaattisia kuvia, joihin minä olisin kaivannut aavistuksen enemmän valoa. (voi olla syy näytössänikin)

    Tykkää

  7. Syksyssä on kyllä sitä jotain! Mulla on jo kynttilät palaneet viikon taikka kaksi. 😉 Alkavat illat olla jo pimeitä, ja on ollut pimeitä ja pilvisiä, viileitäkin päiviä jo. Itsekin toivon, että siitä pimeimmästä jaksosta selviäisin paremmin kuin parina viime vuonna. Mutta katsotaan, siihen menee (onneksi) vielä hetki. Nyt aion nauttia alkavasta ruskasta ja viimeisistä kukkasista ja pohtia kuumeisesti parvekkeen uutta sisustusta. Voi kun se nyt valmistuisi pian… Syysjuttuja sinne kaipaan, kun en kesäksi mitään saanut laitettua. 😉

    Tykkää

    • Minäkin ensimmäiset kynttiläni polttelin tuossa muutama päivä sitten, joten syksy on virallisesti alkanut! 😉 Toivottavasti tulisi se lämmin ja poutainen jakso vielä, sitä tarvittaisiin! Toivottavasti se sinunkin pimeä jaksosi menisi tällä kertaa kevyemmin. ❤ Mutta kuten sanoit, nautitaan nyt juuri alkavasta syksystä! 🙂

      Oo, parvekkeen sisustaminen on kyllä kivaa! Mahdetaankohan blogissasikin nähdä valmiista lopputuloksesta vilaus? 🙂

      Tykkää

  8. Sun kuvat on kyllä aivan mielettömän upeita ❤️ Oi että.

    Ja tosi kivalta kuulostaa kaikki muukin. Tiedä vaikka taidemaalausinto tarttuis muhunkin jossain kohtaa 🙂 En olekaan sitä laatua harrastanut vissiin noin sataan vuoteen.

    Paljon kauniita hetkiä sinne! ❤️

    Tykkää

    • Voi kiitos Taru! ❤ Niin, eihän sitä koskaan tiedä, mutta toivottavasti tarttuu! 🙂 Se on kivaa puuhaa silloin kun inspiraatiota on. Taidankin lähettää täältä sulle virtuaalisia reittejä pitkin taidemaalaripöpöjä asian varmistamiseksi! 😀

      Ja kiitos samoin sinne! ❤

      Tykkää

  9. Aivan ihanat ja tyylikkäät kuvat taas. Tykkään tästä tyylistä:) Kuihtuneet ruusut on niin kauniita, mulla on kaapin päällä iso kimppu:) Minäkin toivon lämmintä aurinkosyksyä, ja ehkä se tuleekin.

    Tykkää

    • No yleensä siinä käy niin, että ne unohtuvat maljakkoon ja kuivuvat siihen… 🙂 Ja sitten päätyvät kuvausrekvisiitaksi. Olisi kyllä hieno ja kunnioitettava kokoelma, jos kaikki saamansa ruusut säilyttäisi muistona!

      Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina ❤

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s