Kylvöpuuhia

Tämän viikon MakroTexin aiheena on maaliskuu ja sehän on jo kylvökuukausi! Hurja määrä olisi kaikkea istutettavaa (kuvissa ei näy kun pieni osa siemenpusseista), ja esikasvatukselle on varattu iso pöytä sekä muutama kasvilamppu tuolta pirtin puolelta.

Ensi kesänä ei tarvita kaupan vihannesosastolta juuri mitään, ja sekös on hienoa. Niin ja ah, saan taas ihanan yrttivalikoiman kesäksi, rakastan tuoreita yrttejä ja niiden tuoksua! Täytyy vaan toivoa etteivät lähistöllä asuvat villisiat löydä minun keittiöpuutarhaani tänä kesänä…

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Planting

Nyt ei runosuoni juurikaan syki, joten pidemmittä puheitta haluan toivottaa jokaiselle superihanaa tiistaita ja viikon jatkoa! ❤

Muiden haasteeseen osallistuneiden maaliskuiset kuvat löydät täältä! 🙂

Rakkaudella, Anna

Mainokset

46 kommenttia artikkeliin ”Kylvöpuuhia

  1. Toiseksi viimeinen kuva oli mun suosikki. Meillä on samanlainen pitsiliina, mutta apua mummo kääntyis haudassaan, jos näkisi sen päällä multaa 😉 Matkamuisto muistaakseni Maltalta…?

    Tykkää

    • Tykkään siitä myös! Heh, säästetään sinun (ja myös minun) mummoni sydänkohtaukselta tuonpuoleisessa ja paljastetaan, että kyseessä on sen verran lavastettu kuva ettei pitsiliina ollut oikeassa kylvötilanteessa osallisena… 😉

      Tykkää

  2. Oi että, ihanaa hämyisen pirtin tunnelmaa näissä kuvissa! Ja silti niin paljon lupauksia kesästä. Ja se on kyllä hienoa, etttä voi elää vihreiden osalta kesän lähes omavaraisesti. Toivotaan tosiaan, että villisiat kiertää sun keittiöpuutarhan kaukaa. Jotenkin niin omituinen ajatus, että niitä elää täälläkin. En ole koskaan luonnossa törmännyt, vaikka täällä meilläkin päin niitä kuulemma mellastaa.

    Tykkää

    • Voi kiitos, Muusa! 🙂 Hämyistä pirtissä on kellonajasta riippumatta… 😀
      Niin se onkin vähän hassu ajatus että niitä on Suomenkin luonnossa! Kesällä niitä näkee täällä päin usein (autosta kylläkin eikä jalkaisin, onneksi!). Kiertävät kyllä ihmisen kaukaa, joten sinänsä saa huoletta kuljeskella pitkin metsiä. 🙂

      Tykkää

  3. Minä niin kunnioitan sellaisia, jotka jaksavat istuttaa ja kylvää – ja vielä hoitaakin istutuksiaan. Minulla kun ei siihen hommaan into eikä kärsivällisyys riitä. Hattu nousee!

    Kuvat toivat tunnelman ihanasti esiin. Siinä onkin siemeniä kerrakseen. 🙂

    Tykkää

    • Haha, no niin minäkin vielä pari vuotta sitten ajattelin! Sitten muutettiin viime vuonna keskelle korpea ja halusin kokeilla viljellä jotain, lapasesta lähti sekin homma heti alkuunsa… 😀 Eikä sitä turhaan terapeuttiseksi puuhaksi sanota! Aloittelijan leimalla ja tuurilla mennään, katsotaan kuinka tänä vuonna käy. 🙂

      Tykkää

    • Kiitos kovasti, tämä taitaa olla monella mielen päällä tähän aikaan keväästä. 🙂 Ja voi vitsit kun kiva kuulla että heitit minulle haasteen! 🙂 En ollutkaan sitä vielä huomannut, mutta aion ehdottomasti sen toteuttaa! Kiitos vielä linkistä! ❤

      Tykkää

  4. Miten ihanat tunnelmaiset kuvat! Harmittaa kun en tänäkään vuonna pääse esikasvattelemaan mitään omaan puutarhaan…kevät menee näissä muissa maisemissa vielä pari kuukautta. No, siemenet sitten taas suoraan maahan ja peukut pystyyn että jotain tulee 😀

    Tykkää

    • Voi kiitos, Matkatar! Niin no, voisivat ne lentokentällä ihmetellä kun sinulla olisikin käsimatkatavaroina esikasvatettuja taimia… 😉 Ei varmaan pääsisi läpi turvatarkastuksesta. 😀 Mutta on siinä suorakylvössäkin puolensa, se on minusta jotenkin huolettomampaa! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin!

      Tykkää

  5. Tunnelmaa tulvillaan ovat kuvasi. Kiitos muistutuksesta, kylvöt eivät vielä yhtään ole olleet mielessä.

    Tykkää

    • Kiitos kovasti! 🙂 Juu, niitä pyörii aika paljon täällä metsissä ihan lähettyvillä. Viime syksynä ne kävivät tonkimassa tuota järvenrantaa ja peltoa ihan vierestä kastematojen toivossa, ja minä vaan toivon etteivät uskaltaisi ikinä tulla pihaan asti… 😀

      Tykkää

  6. Oi, paljon on tulossa/aikeissa! Himot heräävät täälläkin: pian on ensimmäiset kylvettävä. Pelargonian oksat laitettiin muutama päivä sitten multaan juurtumaan!

    Tykkää

  7. Voi että. Mulla ei taidot, eikä tilat riitä tuohon esikasvatteluun, joten täältä tulee sulle iso hatunnosto :).
    Kovasti olis itselläkin jo yrtti-innostusta ilmassa ja viime keväänä hommasin sellaisen Kekkilän ison kasvatuslaatikkojutskan lasiterassille ja istuttelin siihen yrttejä valmiina taimina. Ja voi vitsit, miten kiva olikin siitä käydä aamuisin napsimassa basilikat leivän päälle tai tuoreet mintut smoothieen. Jotenkin tunsi olevansa ihan hitsin hyvä ihminenkin :D.

    Nyt kuistilla on vielä joulukuusi (joo-o) ja yrttilaatikkoon talveksi tökkäämäni havut sun muut, joten joutuu odottelemaan, että multa sulaa ennenkuin pääsen nyhtämään kaiken kuolleen pois alta ja putsailemaan lootaa uutta kasvua varten. Ihan superkivaa!

    Ja niin kauniita kuvia taas!

    Tykkää

    • Voi kiitos! Hihi, olisit nähnyt mun yksiön viime vuonna, kun pienet taimilaumat oli vallanneet varmaan puolet siitä! 😀 😀 Noh, oli se aika rasittavaa kun kaikki pöydät keittiön tasoja lukuunottamatta oli niiden peitossa… Joten tilanpuute asettaa todellakin omat haasteensa. Taitoja sen sijaan voi kerryttää pikkuhiljaa, ja onhan sulla parveke jonne voit niitä yrttejä sitten keväämmällä istuttaa! 🙂

      Mutta siis juuri tuo, että saa hakea omista ruukuista syötävää on niin riemastuttavan ihanaa joka kerta! ❤ Rikkaruohojen nyppiminen on ikävä sivuseikka, jonka mielelläni ulkoistaisin jos voisin… 😀

      P.s. Ja kyllä varmaan olisi meilläkin joulukuusi edelleen jossain kuistilla tms, ellei J olisi kuskannut sitä pois! 😀 Ja talvi-istutukset nököttää edelleen ovensuussa, mutta olkoot, siivoan ne sitten kun huvittaa! 😉

      Tykkää

  8. Ah, tuoreet yriti ovat niin ihania! Meillä harmi vain ei kasva kuin ruohosipulia. Kaikkea on kokeiltu, viime syksynä saatiin muutama peruna omasta maasta, mutta siihen sekin jäi..

    Tykkää

  9. Oi, ihanan tunnelmalliset kylvökuvat! Itse en ole vielä ehtinyt ajatellakaan kevätkylvöjä, mutta täällä onkin vielä täysi talvi… 😀

    Tykkää

  10. Joskus ennen jaksoin (=viitsin) kasvatella kaikenlaista noin niin kuin opetusmielessä, jotta lapset saisivat oppia siitä kuinka sapuska tulee pöytään. Tai itsehän nuo kinusivat, että kasvatetaan. Kun totuus oli se, että lasten kiinnostus lopahti sillä hetkellä, kun siemenet laitettiin purkkin ja homma jäi minun hoidettavakseni, päätin että yrtit tähän talouteen tulee kaupantädin valmiiksi esikasvatettamina 😀

    Mystinen tunnelma kuvissasi, taitaa olla taikayrttejä 😉

    Tykkää

    • Haha, voi ei! 😀 Niinhän se vaan menee, harvoin lapset jaksaa niistä sen jälkeen enää kiinnostua. Itse olen tainnut olla samanlainen; kun siemenet oli kylvetty kasvimaahan, niin rikkaruohojen kitkeminen jäi varmasti äidin vastuulle… 😀 Nykyäänkin ulkoistaisin sen homman mieluusti!

      Hmm, voi olla! Saas nähdä päästäänkö ensi kesänä kiipeämään taikapavun vartta pitkin taivaaseen. 😀

      Tykkää

    • Haha, no mutta minä kadehdin sinun kärsivällisyyttäsi pestä ja kerätä maitopurkkeja! Valmis, maatuva turvepotti vaikutti niin helpolta ja aika edulliselta ratkaisulta, että tänä vuonna päätin kylvää niihin. 😀

      Sitä samaa myös sinulle! 🙂

      Tykkää

  11. Oijoi, upeita kuvia!!

    Mulla oli viime kesänä ensimmäistä kertaa kasvamassa yhdessä lavassa salaattia ja pari yrttiä ja nehän kasvoivatkin hienosti! Tälle kesälle on suunnitteilla muutama lava lisää ja laajempi valikoima muutenkin. En ole kovinkaan kummoinen viherpeukalo, mutta alan innostua pikkuhiljaa. 😀

    Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina ❤

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s