Pakkasaamu

Nämä kuvat riensin ottamaan eräänä marraskuisena aamuna, kun yöllä oli ollut reilusti pakkasta ja ensilumi oli maassa. Oli mielettömän kaunista, kun aurinko tervehti maailmaa pilvien läpi ja välillä uskaltautui ihan sieltä kurkistamaankin. Todellisuutta kuvaajalle oli myös se, että muutaman minuutin jälkeen oli jo näpit niin jäässä, että kameran käsittely tuntui hivenen kömpelöltä. Olihan minulla hanskat kädessä, mutta pakkanen puri niistäkin läpi hetkessä! Nyt tuo pakkanen on muisto vain…

img_6256

img_6261

img_6269

img_6266

Kuvat eivät ole mitään kovin ihmeellisiä, mutta kaipa tänne blogiin voi sellaisiakin laittaa joihin ei itse ole erityisen tyytyväinen. Ylipäätään nopeat kuvaushetket ovat haastavimpia. Silloin kun sormet tuntuvat katkeavan, niin ei siinä sitten tarpeettomasti jäädä hengailemaan. Tehdään nopeasti se mikä täytyy ja äkkiä sisälle, kuppi kuumaa kouraan ja suoraan lämpimän peiton alle!

img_6273

img_6270

img_6297

img_6290

Kuurankukkiakin pakkasherra oli innostunut ulkoeteisen ikkunoihin taiteilemaan. Mistähän se keksii nuo muodot ja koukerot? Kaikki ne ovat kuitenkin erilaisia.

(Väistämättä alkaa soimaan päässä se Neljänsuoran Soittakaa kuurankukkaa -kappale, jota kuuli ainakin joku aika sitten radiosta ja on varsinainen korvamato! Että olkaapa hyvä vaan, on hyvin todennäköistä että se soi nyt myös teidän päässänne! :D)

Mukavaa loppuviikkoa! ❤

Rakkaudella, Anna

Advertisements

10 kommenttia artikkeliin ”Pakkasaamu

  1. Niin oli taas pakkaskerra päässy tekosiaan tekemään:-)
    Hienoja kuvia taas, nyt eri meininki, pakkasherra lomailee…

    Tykkää

  2. Tuttu tunne näppien jäätyminen kuvatessa. Mukavuudenhaluisena sitä usein talvipäivänä katsoo ikkunasta ulos ja tuumaa, että kiva kuvausilma, mutta enpä taida viitsiä…:) Huomasin muuten tuossa vieressä olevasta kuvasta, että mulla just samanlainen arkku aitassa kunnostamista odottamassa. Samaan käyttötarkoitukseen eli pöydäksi 🙂

    Tykkää

    • No juu, niin mäkin oon usein aika mukavuudenhaluinen, mutta aina silloin tällöin sitä innostuu uhmaamaan kylmyyttä! 🙂
      Vau, se arkku toimii kyllä hienosti pöytänä! Tuonkin kansi jotain laittamista vähän kaipaisi (siksi siinä on nuo pitsiliinat peittämässä karuja jälkiä). Täällä odotellaan siis vielä inspiraatiota. Onnea arkun kunnostukseen kun se hetki koittaa! 🙂

      Tykkää

    • Voi kiitos! ❤ Niin on minullakin. Heräsin siihen todellisuuteen tänään, että ihan oikeasti valoisaankin aikaan sisällä on pimeää ja valot on vaan pakko laittaa päälle. Aurinkoisella säällä tilanne olisi toki toinen, mutta eipä niitä kelejä kai liiaksi ole näin marraskuussa.. 🙂

      Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina ❤

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s