Läheltä

__________

Mitä näetkään läheltä,

et näe kaukaa.

Näkeekö läheltä liikaa,

vai liian vähän?

Katsotko vesipisaraan vain katsoaksesi itseäsi,

vai katsoaksesi maailmaa,

joka näyttää sinulle oman pienuutesi?

Silmät ovat sielun peili,

mutta nähdäksesi omasi tarvitset siihen toista,

heijastajaksi.

Voiko lähelle nähdä ilman,

että paljastaa itsensä muille?

Ei voi.

-Anna Järvenpää-

__________

=Neilikat

__________

= Peikonlehti

__________

= Calluna

__________

=Mansikanlehti

__________

= Sammal

__________

= Halkeillut maali

__________

= Ruoste

__________

On aina jännittävää nähdä miltä tuiki tavalliset asiat näyttävät tosi läheltä kuvattuna. Mitään tarkkuuden ilotulitusta nämä kuvat eivät todellakaan ole, koska en omista macro-objektiivia. Siksipä ennen moisen hienouden hankkimista tällaiset kuvat olen ottanut teippaamalla kittiobjektiivini (18-155mm) väärinpäin kameran runkoon! Hehe, olen tällä tavoin kuvannut macroja muutamia kertoja ja toimii kyllä, ikään kuin mikroskoopin tavoin (riippuen toki objektiivista). Tosin tätä ei kannata kokeilla jos aikaa on vähän, vaatii nimittäin aika paljon säätämistä ja hermojakin, että oppii tällä tavoin kuvaamaan, tai ainakin minulla on sellainen kokemus. Turhautuminen voi iskeä, koska vaikka kuvaa jalustan kanssa niin silti pienikin tärinä sumentaa koko kuvan ja tarkennetun alueen helposti, se tässä on huono puoli. Toinen huono puoli on rujo ulkonäkö, mihinkään ihmisten ilmoille en lähtisi moisen virityksen kanssa. 😀 Myöskään aukon kokoa ei voi muuttaa, joten siksi tarkkuusalue on niin pieni. Vähänkään tuulisena päivänä (kuten tänään) on turha edes yrittää kuvata ulkona mitään missä on vähänkään vartta… Callunankin nostin eteiseen että sain siitä kuvat otettua.

Tällä postauksella osallistun Pienen Linnun MakroTex-Challengeen, aiheena lähikuva.

P.s. Tuon pienen runon kehittelin lähikuva-aiheesta inspiroituneena hetkeä ennen kuin lähdin ottamaan itse kuvia. En ole muistaakseni koskaan kirjoittanut tai lukenut runoja (kuin ehkä yläasteella ja nekin pakosta). Itse asiassa runossahan voi kertoa aika suurenkin tarinan vain muutamalla rivillä tai sanalla. Karuja tai kauniita asioita, tosia tai vähemmän tosia. Tunteiden valjastamana. Ehkä kirjoitan toistekin. 🙂

Rakkaudella, Anna

Follow my blog with Bloglovin

Advertisements