Valokuvauskurssille: Miljöömuotokuvausta

Vihdoin yksi toiveeni toteutui, sillä löysin juuri itselleni sopivan muotokuvauskurssin tälle keväälle! Ihmisten kuvaamisesta minulla on niin vähän kokemusta ja sen kanssa koen eniten epävarmuutta, että tällainen kurssi on ollut haavelistalla jo pidempään. Ideoita ja visioita olisi vaikka millä mitalla, mutta epävarmuus omia taitojani kohtaan on ollut esteenä.

Se, että ylipäätään pääsee muiden harrastajien kanssa opettelemaan uusia juttuja on ihan huippua! Itsekseen opiskelu on ollut melko yksinäistä aika ajoin, vaikka blogissa palautetta kuvista saankin. Siksi haaveissa siintää myös pidemmät valokuvauskurssit ja -opinnot, mutta aloitetaan nyt tästä.

31

29

Olen siis etsinyt yhden päivän mittaista sekä kohtuuhintaista versiota, mutta aiemmin sellaista (jossa olisi ollut vielä tilaa) ei ole tullut vastaan. Useamman päivän pituus ei olisi ongelma jos kursseja järjestettäisiin enemmän vaikka täällä Tampereen suunnalla, mutta yleensä ne on aina Helsingissä tai muuten vaan kaukana. Hotelleineen + bensakuluineen monen päivän kurssi tulisi siis aivan liian hintavaksi minulle.

Monesti myös yhden päivän kurssit kestävät noin kolme tuntia, mutta tämä Kameraseuran järjestämä kestääkin kokonaiset kuusi tuntia! Siis melkein yhden työpäivän verran! Siinä ehtii jo jotain tehdäkin, ja toki tutustua muihin kurssilaisiin. 🙂 85 euroa kuudesta tunnista pitkän linjan ammattilaisen opastuksessa on minusta todella edullinen hinta moneen muuhun verrattuna! 

Pin up-kuvaukset (linkki galleriaan)

13

Vielä on paikkoja jäljellä Kameraseuran miljöömuotokuvauskurssille Helsingissä lauantaina 13.5.!

Huom! Tämä ei ole yhteistyöpostaus tai mikään virallinen mainos, enkä hyödy tästä mitenkään. Halusin vaan kertoa tästä teillekin, mikäli joku siellä ruudun takana haluaisi myös osallistua! 🙂 

img_2664

img_2761

Postaus on kuvitettu muutamilla aiemmin ottamillani miljöömuotokuvilla, joista löydän heti miljoona asiaa jotka tekisin nykyisen tietomäärän valossa toisin. 😀 Varsinkin nuo pin up -kuvat ovat taustastaan pahasti ylivalottuneita, mutta silloin en osannut sitä välttääkään. Lisäksi kevätpäivä oli todella aurinkoinen, joten sekin toi lisähaastetta. (Seli seli…) Onneksi pääsee vihdoin oikeasti opettelemaan muotokuvaamista miljöössä! 😀 En malta odottaa! ❤

Rakkaudella, Anna

 

 

 

Värikollaasi: Musta, keltainen ja oranssi

Minulle uusi kuvahaaste, joka kuitenkin johdatti tai jopa pakotti luovaan ajatteluun eri tavalla kuin aiemmin. Ja sehän on aina pelkkää plussaa! Aiheena Värikollaasit-blogissa on musta, keltainen ja oranssi. Näitä oli todella mielenkiintoista kuvata. En ole kovinkaan paljoa tehnyt kollaaseja omista kuvista, enkä koskaan niin että otan kuvat nimenomaan samaa kollaasia varten, mutta kerta se on ensimmäinenkin! Hyvää harjoitusta.

Varsinainen kollaasi on tässä ensimmäisenä ja siinä käytetyt + pari ekstrakuvaa kuvausasetuksineen löytyy isompina alta.

Värikollaasi: Musta, oranssi, keltainen

Kuvilla halusin haastaa sekä itseni että katsojat näkemään jotain totutusta poikkeavalla tavalla.
Musta, oranssi, keltainen

40mm, f/5.6, ISO 100, 1/10 sec

IMG_4187-2

30mm, f/8, ISO 100, 2 sec

IMG_4157-2

30mm, f/5.6, ISO 100, 0.5 sec

Musta, oranssi, keltainen

30mm, f/8, ISO 100, 0.5 sec

IMG_4197-2

33mm, f/4.5, ISO 100, 1/15 sec

IMG_4172-2

50mm, f/5.6, ISO 100, 0.6 sec

Koska kyseessä on nimenomaan värikollaasi, halusin pitää teeman tällä kertaa jollain tapaa yhtenäisenä kaikissa kuvissa ja väripaletin melko tiukkana. Kuvankäsittelyvaiheessa normaalista poiketen annoin mustien kohtien tummua puhki ihan rauhassa, koska tavoitteena oli saada kuviin reilusti dramatiikkaa. Valkoiset/vaaleat pidin kuitenkin sävyalueella. Kovin paljoa näille ei edes tarvinnut tehdä, mikä on aina hyvä! Muiden kollaasit löydät täältä! 🙂

Mahtavaa loppuviikkoa kaikille! ❤

Rakkaudella, Anna

Makumatka maailmalle

Pienen Linnun MakroTex-haaste vie meidät tällä viikolla makujen maailmaan, kun aiheena on mauste. Innostuin tästäkin teemasta aika tavalla ja halusin luoda kuviin sellaista kaukomaiden tunnelmaa, aivan kuin ei kylmässä koti-Suomessa oltaisikaan! Ennen kuin aloitin varsinaisen asetelman rakentamisen, kirjoitin paperille muutaman avainsanan joita haluaisin kuvien edustavan. Lisäksi piirsin pari hyvin tökeröä luonnosta, mutta ei niistä sen enempää… Pääasia on, että jokin suunta löytyi!

Making a seasoning

33mm, f/9, ISO 100, 2.5 sec

Mausteet / Seasoning

50mm, f/8, ISO 100, hdr

Mausteet / Seasoning

50mm, f/11, ISO 100, hdr

Making a seasoning

50mm, f/11, ISO 100, 1/50 sec

”Minusta tuntuu, että pääsin aika hyvin sellaisen itämaisen basaarin olemukseen tai oikeastaan mielentilaan kiinni.”

Mausteet / Seasoning

50mm, f/3.5, ISO 100, hdr

Mausteet / Seasoning

50mm, f/4.5, ISO 100, 1/8 sec

Mausteet / Seasoning

50mm, f/4, ISO 100, 1/13 sec

Making a seasoning

50mm, f/11, ISO 100, 2,5 sec

Mausteet / Seasoning

50mm, f/11, ISO 100, 2 sec

Mausteet / Seasoning

50mm, f/9, ISO 100, 1/10 sec

Missä maassa sinä kävit? 

En tarkoituksella käynyt katselemassa mitään fiiliskuvia tai muuta, vaan halusin luoda tämän maailman nimenomaan omasta päästäni niiden mielikuvien perusteella joita minulla jo valmiiksi on. Boheemin tunnelmani viritti huippuunsa intialainen soittolista! Yllättävää kyllä, aloin jopa jollain kieroutuneella tavalla pitämään intialaisesta musiikista… Pitääkö olla huolissaan? 😀

Ihan nappilöytö oli tuo monivärinen huivi, jonka olen saanut tuliaisiksi eräältä kiinalaiselta tuttavalta pari vuotta sitten. En oikein osaa pitää sitä kaulassa, mutta tykkään sen väreistä ja tähän se sopi rekvisiitaksi kuin nenä päähän! Heijastelin lisäksi heijastimella hiukan kultaista hohdetta kuviin. Sen tarkoituksena oli saada mukaan lisää ilta-auringon hehkua, joka todellisuudessakin paisteli yhdestä ikkunasta sisään.

Minusta tuntuu, että pääsin aika hyvin sellaisen itämaisen basaarin olemukseen tai oikeastaan mielentilaan kiinni. Erityisesti musiikki helpotti aiheeseen paneutumista ja ilman sitä lopputulos olisi varmaan jäänyt jotenkin vaisummaksi. En ole koskaan käynyt esimerkiksi Intiassa, mutta haluaisin kyllä ehdottomasti matkustaa sinne joskus! Ehkä tämä lievittää hetkeksi kaukomaiden kaipuutani… Tai sitten vaan lisää sitä. 😉

Mukavaa viikon jatkoa jokaiselle! ❤ Muiden MakroTexiin osallistuneiden mausteiset kuvat löydät täältä!

Rakkaudella, Anna

Mustaa & Valkoista: Kädet

Eipä yhtään myöhäiseksi mennyt tämä Nauran Auringolle -blogin Mustaa & Valkoista -haasteeseen osallistuminen… Uusikin aihe ehti jo ilmestyä, mutta osallistun silti vielä edelliseen, jonka aiheena oli kädet. Todella mielenkiintoinen teema johon minun oli alunperin tarkoitus syventyä tarkemminkin, mutta…

Mennään nyt sitten näillä omilla räpylöillä. Studio Kimalluksen Hanna teki taas kerran upeat kynnet, joista minä joka kerta otan kuvat ja lähetän hänelle. Kuvia ottaessa tuli mieleen, että saisin kaksi kärpästä yhdellä iskulla jos tekisin niistä myös mustavalkoisia versioita tätä haastetta varten.

Kädet / Hands

45mm, f/8, ISO 100, 1/5 sec

Kädet / Hands

50mm, f/5, ISO 320, 1/15 sec

Kädet / Hands

45mm, f/8, ISO 100, 1/5 sec

Olen siis tässä muutaman asiakkuusvuoteni aikana kuvannut käsiäni aika paljon. Omien käsien kuvaaminen tosin ei ole kovin helppoa, ja se onkin aina aikamoista säätämistä vaikka onkin jalusta ja lankalaukaisin käytössä. Laukaisinta pidän lattialla ja painelen sitä nappia varpaalla, jos molempien käsien täytyy näkyä kuvassa… 😀

Omista käsistä otettuihin kuviin on myös paljon vaikeampi olla tyytyväinen (ainakin minun), koska niissä näkee kaikki virheet, uurteet, arvet ynnä muut. Toiset niitä tuskin huomaavat. Minulla myöskään ei ole mitkään kaikista siroimmat sormet, joten sekin tuo oman lisänsä soppaan. Kynsien kuvaamisessa on myös omat haasteensa ja kaikkien tarvittavien kynsien pitäisi näkyä suhteellisen tarkkoina. Välillä tässä hommassa iskee epätoivo, mutta loppujen lopuksi löytyy aina muutama onnistunutkin otos jotka läpäisevät tiukan seulan. 😉

Onnea ja menestystä uuteen viikkoon! ❤ Jokos teillä alkaa hiihtolomat? 🙂

Rakkaudella, Anna

Kukkailottelua: Vuosipäiväkimppu ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Anniversary bunch ❤

Vaaleanpunaisia ja limen värisiä neilikoita, vahakukkia sekä jotain vihreää joukossa, niistä on ensimmäinen kihlajaisten vuosipäiväkimppu tehty. ❤  Kukat sain valita itse ja miehen suusta kuului hetkeä myöhemmin seuraavanlainen lausahdus: ”Olipa kerrankin helppo käynti kukkakaupassa!” 😀 Eli ihan selkeä win-win situation! Hänellä on kuulemma usein vaikeuksia valita minulle yllätyskukkia (vaikka ihan hyvin on kyllä onnistunut!). Vahakukkiin ihastuin erityisesti ja todennäköisesti eristän niistä osan ihan omaan maljakkoonsa, ovat niin kauniita yksinäänkin.

Pitkästä aikaa osallistun Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun! Linkin takaa löytyy muiden upeita kukkakuvia, käyhän kurkkimassa. ❤

Rakkaudella, Anna

25 satunnaista faktaa minusta!

Tämän haasteen näin KOTONASI -blogin Annukalla, enkä voinut vastustaa kiusausta tehdä sitä itsekin. 🙂 Olen kuvittanut postauksen hiukan vanhemmilla otoksilla joita löysin itsestäni ulkoisen kovalevyn kätköistä… 😀 Täältä pesee!


1. Olen 172 cm pitkä.

2. Lapsena haaveammattini oli eläinlääkäri.

3. Olen horoskoopiltani leijona. Kiinalainen horoskooppimerkkini sen sijaan on vuohi.

4. Rakastan vuohia! (Kyllä, luit oikein. 😀 ) Mummullani oli niitä joskus 10-12 kappaletta. Hän teki maidosta kutunjuustoa ja vei kauppoihin. Kuttulauman kanssa kuljimme pitkin metsiä ja peltoja vuodenajasta riippumatta. Ne olivat minulle todella tärkeitä, kuin ystäviä!

(Tähän olisin halunnut laittaa yhden lapsuuskuvan jossa poseeraan pienen kilin kanssa, mutten harmikseni löytänyt sitä mistään…)

5. Äidilläni on edelleen parikymmentä lehmää ja maatila, joka on ollut meidän suvullamme yli 500 vuotta.

img_3973

6. Olen aamu-uninen ja iltavirkku. Yritän parhaani mukaan pitää rytmini edes jotakuinkin järkevänä.

7. Minulla on silmälasit, joita käytän lähinnä ajaessa ja kuvankäsittelyä tehdessä.

8. En pidä silittämisestä tai pyykkien ripustamisesta. Poikkeuksena kesä, jolloin pyykit kuivuvat aina ulkona narulla. Silloin ripustaminen ja niiden kerääminen on ihanaa! Vähän niin kuin metsämansikoidenkin!

img_0887

9. Kestän paljon keskeneräisyyttä. Joskus tuntuu että vähän liikaakin…

10. Olen muuttanut 10 kertaa.

11. Pelkään erityisesti ampiaisia ja hämähäkkejä. Kimalaispelkoni voitin viime kesänä, kun pelastin muutaman henkihievereissä olleen yksilön kasvihuoneesta viemällä niille tarjottimella kukkia ja kiikuttamalla ulos! 🙂

12. Kengännumeroni on 42 vähän mallista riippuen. Joskus mieleisten kenkien löytäminen on siis vaikeaa, kun monissa naisten mallistoissa koot loppuvat 41:een.

13. Olen käynyt Ruotsin ja Viron lisäksi Thaimaassa, Kreetalla ja Kiinassa. Kaikissa kerran.

img_0131

Odottelua Shenyangin lentokentällä kaksi vuotta sitten. 😀

14. Inhoan oliiveja!

15. En föönaa hiuksiani juuri koskaan.

16. Minulla on korvareikien lisäksi lävistys kielessä, ja on ollut myös navassa ja huulessa. En oikein tiedä miksi vielä pidän kielikorua, mutta en ole vaivautunut ottamaan sitä poiskaan. Kai siihen vaan on niin tottunut ettei sen olemassaoloa edes muista…

17. Olen joskus lumilautaillut monta vuotta. Nyt on ollut useamman vuoden tauko ja tuskin pysyisin enää pystyssäkään. 😀

290220121614

18. Tällä hetkellä lempiohjelmiini kuuluu Pitääkö olla huolissaan, Olipa kerran elämä, sekä Karl Pilkington ja elämän tarkoitus. Myös Putouksen uusi kausi on ollut tähän mennessä virkistävän hyvä! Katson todella paljon myös rikossarjoja ja jännäreitä, mutta nauruntäyteiset ohjelmat vievät kuitenkin voiton! 🙂

19. Ensimmäinen kesätyöni 15-vuotiaana oli kaupungin pihatyöntekijän pesti.

20. Nälkäisenä minusta tulee älyttömän kiukkuinen. Siksi J yrittää parhaansa mukaan huolehtia siitä että tulee syötyä tasaisin väliajoin, on nääs elämä silloin hänellekin helpompaa. Fiksu mies. 😀

img_0910 

21. Olin meidän kaupungissa ensimmäisten tyttöjen joukossa, joilla oli crossimopo!  Skootteri ei siis tullut kysymykseenkään.

22. Mopo oli viritetty, kunnes jäin siitä kiinni… Kahdesti… 😀

23. Olen omistanut yhden asunnon.

24. Olen pienenä soittanut harmonikkaa muutaman vuoden ajan.

25. En ole käynyt Lapissa kuin kerran ja silloinkin olin ehkä 4-vuotias. Oulu on Suomen korkein kohta jossa olen sen jälkeen käynyt. Ollaan kylläkin nyt suunniteltu, että lähdettäisiin tänä kesänä porukalla moottoripyörillä Lappiin!

img_4476

Häh? #vainlappijutut


Siinä ne nyt on! Paljastuiko jotain yllättävää? 😀

Rakkaudella, Anna

 

MakroTex -haaste: Violetti

Ihanaa ystävänpäivää! ❤

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on violetti. Erilaiset syötävät asiat toimivat näissä minun kuvissani pääroolissa, mutta aiheet ovat syvällisempiä. Nappasin kaupasta mukaan muutamia violetteja kasviksia tätä haastetta varten. Pyrin edelleen kehittämään omaa kuvallista tarinankerrontaani, ja näihin olen ihan tyytyväinen. Tarinat muotoutuvat lopullisiin uomiinsa kuvien rakentumisen ohella pala palalta.

Nämä pienet tarinat varmaan avautuvat kullekin omalla tavallaan, mutta tekstit kuvien ohessa tukevat sanomaa ja tuovat ehkä omia ajatuksiani paremmin esiin myös katsojalle. Kuvatekstit kirjoitin suomeksi ja englanniksi, koska usein ne tulevat mieleeni nimenomaan englannin kielellä jo kuvanottohetkellä. Syytä tähän en tiedä, mutta eipä se mitään haittaakaan!

Punakaalia & kuivuneita tulppaanin terälehtiä / Red cabbage & dried tulip petals

Maailma on meidän peilimme, joka heijastaa takaisin myös kaiken sen mitä emme tahtoisi nähdä  f/2.8, ISO 100, 1/50sec / The world is our mirror and it reflects back everything, even if we didn’t want to see it 

Näköjään punakaalistakin voi saada hienostuneen ja juhlavan näköisen. 😀 Sehän on todella mahtavan värinen! Kauneutta on kaikkialla, mistä vaan osaamme sitä katseellamme etsiä.

Punakaalia & kuivuneita tulppaanin terälehtiä / Red cabbage & dried tulip petals

f/7.1, ISO 100, 1/10 sec

Erossa / Separated

Erossa f/4, ISO 100, 1/25 sec
 / Separated

Joudumme joskus eroon läheisistämme ja harvoin niin käy omasta tahdostamme. Syy eroon voi olla sairaus, kuolema, riita tai vaikka pakolaisuus, niitä on monia. Tilanteesta riippumatta on jatkettava elämässä eteenpäin, mutta toivoa ei koskaan pidä menettää. Viinirypäleetkin pääsivät lopulta takaisin samaan rasiaan, loppu hyvin kaikki hyvin. 🙂

Mitä sinä näet katsoessasi peiliin? / What do you see in the mirror?

Mitä sinä näet katsoessasi peiliin? f/8, ISO 100, 1/8 sec / What do you see in the mirror?

Kun asettelin punasipulit peilin päälle, ne näyttivät ikään kuin tutkivan omaa peilikuvaansa. Kaikki ne ovat erikokoisia ja -näköisiä, niillä on omat arpensa sekä uniikki kuorensa kerroksellisuutta tietenkään unohtamatta. Aivan kuten meilläkin.

Kohdataan itsemme vioistamme huolimatta / Let's face ourselves with all of our flaws

Kohdataan itsemme vioistamme huolimatta f/8, ISO 100, 1/8 sec / Let’s face ourselves with all of our flaws 

Täydellinen annos jota ei ole olemassa / The perfect dish that doesn't exist

Täydellinen annos jota ei ole olemassa f/9, ISO 100, 1/4 sec / The perfect dish that doesn’t exist

Ulkonäkö voi todellakin pettää, eikä täydellisyyttä ole olemassakaan. Tässä annoksessa voisi kuvitella olevan vaikka mitä ihanaa! Todellisuudessa siinä on käytetty kaupan valmista punajuuriperunasosetta, kotisinappia, tilliä (ainoa yrtti jota jääkaapissa oli) sekä samaisia kuivahtaneita tulppaanin terälehtiä joita muutamassa aiemmassakin kuvassa vilahti. Ei siis mikään kovin herkullinen yhdistelmä makunsa puolesta, mutta näyttää hyvältä. ”Moni kakku päältä kaunis” pätee tähän erittäin hyvin. 😀 Kokin työstä minulla on hieman ikävä nimenomaan tätä annosten esillelaittoa, sillä siinä sai käyttää sitä omaa silmää ja luovuutta. Onneksi voin hyödyntää näitä taitoja myös valokuvausharrastuksen parissa, eikä maulla ole aina niin väliä! 😉

Täydellinen annos jota ei ole olemassa / The perfect dish that doesn't exist

f/4, ISO 100, 1/13

Julkaisin viikonloppuna 5 vinkkiä valokuvaukseen -postauksen, jossa kerron millainen minun luomisprosessini on ja miten työstän omia lempikuviani (kuten myös mm. nämä tässä esitellyt kuvat). Käy ihmeessä kurkkaamassa ja kerro, jos se toi sinulle uutta ajateltavaa! 🙂

Täältä voit käydä katsomassa miten violetti inspiroi muita haasteeseen osallistuneita!

Mukavaa viikon jatkoa! ❤

Rakkaudella, Anna

5 vinkkiä valokuvaukseen

Halusin tehdä vinkkipostauksen siitä, miten luon omat suosikkikuvani. Teknisiä ominaisuuksia ei tällä kertaa käsitellä, vaan nyt keskitytään ajatustyöhön ja ideointiin. Tietenkin kameran ominaisuuksien tunteminen ja kuvankäsittely auttavat monessa tilanteessa, mutta pelkästään niiden avulla ei tuoteta merkityksellisiä kuvia. Postaus on kuvitettu otoksilla, joita en syystä tai toisesta ole aiemmin julkaissut täällä blogissa.

img_0770-hdr

1. Keksi kuvalle tarina

Uskon, että kuvan tarinallistaminen tekee kuvasta paitsi katsojalle mielenkiintoisemman, myös tärkeämmän ja mieleenpainuvamman itse kuvaajalle. Minä muistan parhaiten juuri ne kuvat, joiden ympärille olen kehittänyt jonkin pienen tarinan. Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä: jo se riittää että ajattelee hieman mitä haluaisi kuvallaan sanoa, tai mikä sen kuvateksti voisi olla.

Pyrin haastamaan itseäni lisää joka kerta kun kuvaan, sillä liian yksinkertainen tai ”helppo” toteutustapa saa minut nopeasti kyllästymään. Samoin käy ellei kuvilla ole minkäänlaista tarinaa, ja ne jäävät vain pelkiksi valokuviksi ilman sen suurempaa merkitystä. Aina se kaikki nähty vaiva ei ole päälle päin nähtävissä itse kuvasta, mutta sanoilla joita kuvan julkaisun yhteydessä käyttää on iso merkitys. Hyvä esimerkki vaivannäön huomaamattomuudesta on yllä oleva pitkällä valotuksella otettu yökuva, jonka vuoksi olen juossut kyntöpellolla hirveässä tuulessa ja pakkasessa edestakaisin kameran ja vaihtuvan seisoskelukohdan välillä ainakin tunnin verran, jotta sain riittävän hyvän lopputuloksen aikaiseksi. 😀

2. Uppoudu siihen mitä teet

Se hetki, kun unohtaa kaiken muun ja keskittyy vain ja ainoastaan valokuvaamiseen on ihan parasta. Se kuuluisa flow-tila. Helpoiten huomaan uppoutuvani esimerkiksi asetelmien luomiseen ja kuvaamiseen, kun kuuntelen samalla musiikkia. Tuorein ahaa-elämykseni on kuunnella sellaisia soittolistoja, joiden kappaleissa soitetaan ainoastaan pianoa. Siitä tulee taiteellinen olo, vaikka kappaleet itsessään eivät mitään klassisia olisikaan. Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja; sinua inspiroivin musiikkityyli ei nimittäin välttämättä ole se jota kuuntelet normaalisti päivittäin, vaikka siitä paljon pidätkin!

img_8366

Tämä on otettu samalla reissulla kuin Kuurattua kauneutta -postauksen kuvat. Se oli satumaisen kaunis aloitus joulukuulle, flow-tila taattu!

3. Rakenna kuva

Omia kuviani rakennan usein monta päivää. Rakentamisella tarkoitan siis vision rakentumista mielessä ja paperilla lopulliseksi valokuvaksi: mahdollista luonnostelua kirjoittamalla tai piirtämällä, sekä yksinkertaisesti ajattelemalla aihetta ja toteutustapaa etukäteen pintaa syvemmältä. Alitajunta pääsee näin hyvissä ajoin kokoamaan kasaan tarvittavia elementtejä ajatuksien muodossa, jotka ovat valmiina sitten kun kuvaushetki koittaa. Helpottaa kummasti kun tietää aivojen jo valmentautuneen kyseistä tilannetta varten. Se poistaa turhia paineita, mikäli on sellaiseen taipuvainen kuten minä olen. Luonnosvihko on minulle ihan ehdoton työväline, jonne kirjoitan tai piirrän kaikki ideani! Kuuntele musiikkia, kirjoita, katsele kuvia tai lue jotain inspiroivaa joka saa ajatustesi rattaat liikkeelle.

4. Improvisoi

Improvisaation osuutta en silti voi missään nimessä väheksyä, sillä on aina iso rooli kun kuvaan. Parhaat ja sielukkaimmat ideat tulevat lähes poikkeuksetta vasta kun ryhtyy tositoimiin. Luulen, että alitajunnan valmentautumisella on improvisaatiossakin suuri merkitys. Katsele ympäristöäsi tarkasti ja avoimin mielin, inspiraatio voi putkahtaa esiin melkein mistä tahansa. Liiku ja tutki paikkoja erilaisista perspektiiveistä. Kokeile jotain ihan hullua, yllättävätkin yhdistelmät voivat toimia valokuvassa mielettömän hyvin! Ole siis rohkea äläkä lannistu jos jokin asetelma ei heti tunnu toimivan.

Välillä on kaikkein parasta vaan ottaa se kamera kauniiseen käteen, jättää sen suuremmat pohdinnat sikseen ja kuvata intuitiolla sitä mitä eteen sattuu, esimerkiksi luontoa tai vaikka suihkukoneen lentoa. Niitä kun on vaikea suunnitella kovin paljoa etukäteen.

img_0662-hdr

Tätä kuvaa en ole etukäteen suunnitellut. Lähdin jäälle kuvaamaan auringonlaskua, kun huomasin suihkukoneen lentävän miltei kohtisuoraan alas (tai siltä se ainakin näytti! 😀 )

5. Ideoi omia haasteita

Luon usein itselleni lisähaastetta erilaisilla ”tehtävillä”, jotta oppisin ja kehittyisin mahdollisimman paljon paitsi valokuvaajana, niin myös kuvallisena tarinankertojana. Nyt olen alkanut keskittyä siihen ihan erityisesti. Monesti se lisähaaste on juuri tarina jonka haluan kuvallani kertoa, tai jokin tietynlainen lopputulos eli miltä kuva näyttää valmiina; tehtäväni on siis ratkaista miten se parhaiten toteutuu.

Minua kiehtoo se, miten eri tavalla saman aiheen voi nähdä ja toteuttaa kuvan muodossa, katsojan tulkinnasta puhumattakaan. Osallistun tasaisin väliajoin muutamiin valokuvaushaasteisiin, ja yleensä niihin valittujen aiheiden pohjalta minulle tulee mieleen jokin lisähaaste, jolla saan vietyä kehitystäni taas eteenpäin.  Ideoin omat lisätehtäväni aina itse, mutta jostainhan ne ideat sinne päähän tulevat. Pidä siis silmät ja korvat auki, sillä juuri sopiva ajatuksenpoikanen voi löytyä yllättävästäkin paikasta!

img_9047

Toivottavasti näistä vinkeistä on jollekin apua! Alunperin tarkoitukseni ei ollut tehdä niinkään vinkkipostausta (joka on muuten ihka ensimmäinen tässä blogissa 😀 ), mutta onneksi uskalsin sitäkin kokeilla. Harjoitus tekee kai tässäkin asiassa mestarin. Nyt saa antaa risuja ja ruusuja: saako tästä mitään irti ja haluaisitko lukea tämäntyyppisiä postauksia jatkossa? Postaustoiveita otetaan myös vastaan! 🙂

Loistavaa sunnuntaita kaikille! ❤

Rakkaudella, Anna

MakroTex -haaste: Helmikuu

Tällä kertaa MakroTex-haasteen aiheena oli helmikuu. Päätin lähestyä aihetta toisenlaiselta kantilta, pienen lisähaasteen kera jonka itselleni kehitin. Pilkoin helmikuun kahdeksaksi kirjaimeksi, joista jokaisesta keksin kyseisellä kirjaimella alkavia sanoja, jotka sopivat käsillä olevaan kuukauteen. Niistä sanoista valitsin kunkin kirjaimen kohdalta muutaman, joiden pohjalta lähdin kuvia ottamaan. Lopuksi kun kuvat oli jo otettu, karsin sanat yhteen per kirjain. Tavoitteena oli saada aikaiseksi kahdeksan kuvan sarja helmikuusta, ja jokainen sana kertoo siihen liitetystä kuvasta jotain.


  h

Hauras  

hauras

Luonnosta löytyy näin talvella paljon hauraita elementtejä, jotka tuntuvat hajoavan pelkästä kosketuksesta. Ihmeen paljon ne silti kestävät.


e

Eloton

eloton

Päälle päin luonto vaikuttaa helmikuussa melko elottomalta, mutta kasvien pudottamien siementen sisuksissa piilee valtavasti elinvoimaa joka odottaa kevättä saapuvaksi.


l

Lumi

lumi

Lumivaippa muodostaa satumaisia asetelmia yhdessä talventörröttäjien kanssa. Puuterilumi on erityisen ilmavaa ja pienikin tuulenpuuska saa sen putoamaan.


    m

Muutos

muutos

Helmikuussakin luonto muuttuu jatkuvasti. Valitsin tämän kuvan siksi, että olen kesällä kuvannut tätä meidän pihan syreenipensasta täydessä kukassaan ja muutos tähän hetkeen on suuri. Nyt siinä kukkii hieman erilaisia kukkia, mutta aivan yhtä kauniita!


  i

Ilo

ilo

Otetaan ilo irti yhteisistä hetkistä helmikuisessa ulkoilmassa! Tapasin kasvimaailman Daltonin veljekset ja niillä näytti olevan oikein hauskaa yhdessä. 😀


    k

Karu

karu

Talvi ja etenkin helmikuu on karua aikaa niin luonnon eläimille kuin kasveillekin. Aurinkoisina päivinä ilmassa voi tuntea toivon kipinöitä kevään tulosta, mutta pilvisellä ilmalla on tasaisen harmaata ja yksinkertaisesti karua. Kauneus ei silloinkaan katoa, vaan muuttaa vain muotoaan.


u

Uhmakas

uhmakas

Tämän pienen ja uhmakkaan kuusentaimen nähdessäni sydän jotenkin suli, se oli niin sympaattinen. Itseasiassa taimia on kaksi, mutta toinen on pienempänä päättänyt jäädä vielä lumipeiton alle nukkumaan.


u

Uni

uni

Helmikuu tuo eteemme satumaisia, jopa unenomaisia maisemia ja ohikiitäviä hetkiä. Ihastuin valtavasti talventörröttäjiin, joiden päältä aurinko oli sulattanut lumipallot pieniksi, kimaltaviksi timanteiksi.


Tällaisen lisähaasteen tekeminen oli todella virkistävää ja jollain tapaa hieman vaikeampaa. Siinä kehittyy kuvallisen tarinankerronnan taito, jota ei koskaan voi olla liikaa! Kannattaa kokeilla. 🙂

Tein kaksi erillistä reissua viereisiin metsiin mönkijällä, mutta käveltyä tuli myös oikein reippaasti! Mönkijän selässä kulkee näppärästi kaikki varusteet ja se on oivallinen kulkuneuvo tällaisiin pieniin reissuihin, mutta tieltä poistuessa kulkupeliksi valikoituvat mieluummin jalat. Ensimmäisenä päivänä ilma oli pilvinen ja toisena paistoi ihanasti aurinko. Siten myös kuviin tuli hieman erilaisia vivahteita ja valo-olosuhteita. Aikaa minulla kului näillä retkillä yhteensä sellaiset 6,5 tuntia, joista toki ihan joka hetki en kuvannut mutta todella paljon kuitenkin. Otin molemmilla kerroilla eväät mukaan ja voi miten mahtavaa niiden syöminen luonnon keskellä onkaan! Kiitos siis haasteen järjestäjälle, en usko että ilman tätä olisi tullut ulkoiltua noin perusteellisesti näinä muutamana päivänä! 🙂 Kiitokset siis Pieni Lintu -blogille ja bloggaajalle! Linkin takaa löydät myös muut osallistujat ja heidän kauniita helmikuisia kuviaan.

Ihanaa tiistaita! ❤

Rakkaudella, Anna

3D-mallinnettu kasvihuone

kasvihuone1

No, siinä se nyt on. Suunnittelin ja mallinsin SketchUp-ohjelmalla viime viikolla uuden kasvihuoneeni. Kasvit ja pöydät on valmiita komponentteja, mutta muuten se on ihan itse piirrelty. Oli sitä hommaa siinäkin, nelisen tuntia meni kokonaisuudessaan. Tuollaisen pöydän nyt piirtäisi äkkiä, mutta laiskuus iski. Kasveja sen sijaan en alkaisi ikimaailmassa itse tällä ohjelmalla tekemään, kun joku muu on niitä jo kerran tehnyt. Pahoittelut tuosta taustasta, siinä käytetty kuva on tosi huonolaatuinen (tai siis auttamatta liian pieni) enkä jaksanut alkaa hakea ja säätää uutta. Mutta ehkäpä se on tässä sivuseikka. 🙂

Kokonaisleveys tällä häkkyrällä on n. 2,5 metriä ja pituutta vähän reilu 3m. Oven korkeus on 1,8m ja sisällä vaakapalkkeihin asti 2 metriä. Todellinen koko tulee olemaan hieman isompi, kun käytettävissä olevat ikkunat olikin vähän isompia kuin muistin.

kasvihuone6

img_1951

Ajatus tämän uuden kasvihuoneen sisäpuolen toiminnoissa on pitkälti samanlainen kuin pappani vanhassa ”muovihuoneessa” (kuva yllä), jossa viime keväänä aloittelin peukaloitani viherryttämään. Kasvihuoneen perälle tulee samaan tapaan penkki tai pöytä yrteille, ja heti ovensuuhun tulee tasanne muutamalle isommalle ruukulle, kastelukannulle ja työvälineille. Runko tehdään luultavasti ihan vaan kakkosnelosesta ja vanhoista ikkunoista, lattiaksi tulee tallotun maan sijasta jonkinnäköisiä tiiliskiven murikoita. Perustukseen olen ajatellut tiiliverhoilua. Tuuletusluukku tulee tällä kertaa katolle, edellisessä se olis kasvihuoneen peräseinän yläosassa.

Katon materiaaliksi olen ajatellut valokatetta, koska lasia tässä riittää muutenkin. Valokate suojaa paljon paremmin paahteelta kuin lasi, mutta blokkaamatta kuitenkaan sitä niin tärkeää valoa. Istutusalueen syvyys on vanhassa kasvihuoneessa melkein metrin verran joka oli minun makuuni liikaa, mutta tässä olen suunnitellut multa-alueen n. 65cm syväksi jotta rikkaruohoja ylettyy paremmin kitkemään tuosta käytävältä käsin eikä kastelukannulla joudu turhia kurottelemaan. Voi olla, että käytäväalue on turhankin leveä kasvihuoneen kokoon nähden, mutta haluan että minulla on tilaa liikkua  ja olla, tuoda sisäpuolelle vaikkapa pieni jakkara istuskelua sekä tietty kahvihetkiä varten. Lisäksi iso plussa on, että käytävään mahtuu kottikärryjenkin kanssa. Kasvihuone on minulle ennen kaikkea paikka jossa rentoudun ja tulen hyvälle tuulelle, sekä näen kätteni jäljet ja niiden jokapäiväiset muutokset, kasvun ihmeet.

kasvihuone11

Ulos tulee kuvan mukaisesti ruukutuspöytä sekä lähelle pieni kasvimaa, jota en ole tähän nyt piirtänyt. Vesi olisi tarkoitus ottaa viereisestä järvestä, jolloin sitä ei ole lämpimillä ilmoilla edes pakko seisottaa toisin kuin kaivovettä täytyi. Jonkinlainen katos olisi hyvä saada myös kottikärryille, lapioille ja multasäkeille. Onneksi sen aihio on jo viime kesältä olemassa, katto vaan puuttuu (siis miten niin jää aina kaikki kesken..?)

kasvihuone10

kasvihuone8

On muuten hassua, kuinka ihmisillä hermot riittää ihan eri tavalla erilaisiin asioihin. Valehtelematta tein tämän yhteen putkeen täysin keskittyneenä (n. neljä tuntia) yhtä vessataukoa lukuunottamatta, mutta jonkin vaivaisen puutyön (esim. lintulaudan) kanssa väkertäessä meinaa mennä hermot heti. 😀 Toisilla ne taas loppuu tietokoneohjelmien kanssa ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Suunnittelen kyllä tyhjästä näppärästi kaikenlaista käsin tai koneella mittojen mukaan tai ilman, mutta sitten kun pitäisi alkaa oikeasti toteuttamaan niitä tiettyihin raameihin niin tulee mutkia matkaan. Jotenkin minulla ei riitä enää hahmottamiskyky tai kärsivällisyys siinä vaiheessa kun numerot tulee käytännön työssä mukaan peliin. Onneksi minulla on useampi apulainen täällä, jotka auttavat tiukan paikan tullen. 🙂

Pienestä asti juuri matematiikka on ollut se vaikein aine koulussakin. Ilmeisesti numeroiden (eli tässä tapauksessa mittojen) luomat tiukat raamit ahdistaa ja rajoittaa liikaa, vaikka ihan syystä niiden kanssa toki pelataan. Inhoan mittaamista. Otan mitan käteen kun on pakko, mutta en koskaan mitenkään intoa puhkuen. Tykkäisin vaan tehdä ”fiilispohjalta”, ja epäilemättä päästäisiin aina varsin taiteellisiin lopputuloksiin. 😀

kasvihuone2

Tällä viikolla täytyisi jo käydä ostamassa siemenet ja alkaa suunnitella kylvöjä tarkemmin, jipii! Alustava suunnitelma tämän kauden syötävistä herkuista on jo tehty, vielä pitäisi tarkentaa ja hankkia mm. lisävaloa taimia varten. Viime vuonna kasvihuoneen sisältö oli jo aika lailla kohdillaan ja riittävän laaja, eikä isoja muutoksia tarvitse tehdä. Muutama pieni lisäys ja vastaavasti pari lajia jätän tällä kertaa istuttamatta. Oletko sinä jo suunnitellut kaiken mitä aiot kylvää keväällä? 🙂 Mahtavaa alkanutta viikkoa just sulle! ❤

Rakkaudella, Anna