Kuulumisia & kooste muutamista syksyn kuvauksista (osa 1)

16.12.201817.12.2018 / Anna / Kätteni Jäljillä / 4 kommenttia

Johan on taas kulunut aikaa edellisestä postauksesta! Näitä suvantovaiheita nyt tulee väkisinkin aina välillä. Kulunut syksy ja alkutalvi on ollut henkisesti aika raskasta aikaa, mutta nyt alkaa onneksi näyttää jo paremmalta. :) Loppuvuoden olen pitänyt kuvaustaukoa, mutta silti olisi ihan hirveästi aiemmin syksyllä otettuja kuvia näytettäväksi, ja siksi ajattelinkin tehdä niistä muutaman kuvakoostepostauksen. Ne jotka seurailevat mua Instagramissa ovatkin jo varmaan nähneet näitä kuvia (tai ainakin osan), mutta muualle en ole niitä vielä jakanut (jos ei nettisivuja lasketa, nekin sain tuossa eräänä kauniina päivänä vihdosta viimein päivitettyä).

Olisi mulla ihan uutisiakin kerrottavana, sillä yksi unelmani toteutuu pikapuoliin! Pääsen nimittäin vihdoin opiskelemaan valokuvausta! Koulu alkaa tammikuussa ja odotan sitä todella paljon! Kyseessä on Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto Jyväskylän Gradiassa ja tässä koulutuksessa keskitytään nimenomaan valokuvaukseen. Mietin pitkään, että haenko nyt syksyllä tähän vai vasta kevään yhteishaussa VAT:iin (VAT = valokuvaajan ammattitutkinto). Arvatenkin päädyin tässä vaiheessa tähän ensimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka mulla voisi olla melko hyvät saumat tuohon varsinaiseen valokuvaajan tutkintoonkin. Tiedän ja tunnen kuitenkin oman henkisen tilanteeni sekä omat voimavarani (niin hyvässä kuin pahassakin), luotan intuitiooni ja tästä syystä päätin että haen VAT:iin vasta kun tunnen olevani siihen valmis. Lisäksi vaakakupissa painoi ajankohta; tämän perustutkinnon pääsen aloittamaan heti tammikuussa, mutta VAT alkaisi vasta elokuussa (jos nyt oletetaan että siihen edes pääsisin, eihän siitäkään ole mitään varmuutta).

Kun on lähinnä itsekseen opiskellut valokuvauksen saloja kotona, niin väistämättä on varmasti paljon sellaisia asioita joita en tiedä tai osaa, tai joita en edes tiedä että pitäisi osata, sekä asioita joita olisi kiva osata vaikkei olisi ihan pakkokaan. Olen tässä muutaman vuoden aikana kehittänyt itselleni sopivan tavan ja tyylin toimia ja sillä olen pärjännytkin tähän asti ihan kohtuullisesti, mutta aina voi oppia ja kehittyä lisää! Siksi odotankin tätä uutta ajanjaksoa innolla! Kaipaan sitä koulun, opettajien ja oman luokan tarjoamaa tukea sekä yhdessä oppimista josta olen aiemminkin tainnut täällä mainita. Ja tietenkin odotan kovasti uusiin, samasta aiheesta kiinnostuneisiin tyyppeihin tutustumista! :)

Sellaisia asioita joista en tiedä oikeastaan mitään, on esimerkiksi tuo kuvajournalistinen puoli. Lisäksi mm. tuotekuvaus, lapsikuvaus sekä erilaiset studiovalaisutekniikat ovat aiheita joihin en ole ihan hirveästi vielä perehtynyt. Ja onhan niitä varmasti paljon paljon, paljon muitakin! Nöyrin ja iloisin mielin lähden siis uutta oppimaan, ehdottomasti!

Tämä tutkinto järjestetään monimuotokoulutuksena ja tunteja on kolmena päivänä joka toinen viikko, loput on sitten itsenäistä opiskelua. Saattaa olla, että Jyväskylään muutto tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi kun välimatka on aika pitkä, mutta katsotaan nyt… :)

Tässä kuitenkin nyt ensimmäinen kuvakooste tältä syksyltä; kolmet ihan mahtavat kuvaukset joista kahdet miljöössä ja yhdet studiossa! ❤ Malleina upeat Tinja, Mari sekä Jassu & Joakim!

Malli&MUAH: Tinja Hakala / Kruunu: Minä

Malli & MUAH: Mari Kukkonen

Malli & MUAH: Jasmine Kesseli

Mallit: Jasmine Kesseli & Joakim Kaseva

Malli & MUAH: Jasmine Kesseli

Mallit: Jasmine Kesseli & Joakim Kaseva

Noniin, nyt on blogihiljaisuus rikottu! Luultavasti koulun alkamisen myötä alkaa tänne bloginkin puolelle tulla taas enemmän asiaa. :) Tai ainakin sisustusopinnoissa painotettiin blogin pitämisen tärkeyttä, jolloin se toimii digitaalisena oppimispäiväkirjana niin itselle kuin muillekin.

Ihanaa & rauhallista joulunaikaa kaikille! ❤

nimmari

Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

Mainokset

Myllyn henki

2.10.201816.12.2018 / Anna / Kätteni Jäljillä / 2 kommenttia

Kolmisen viikkoa sitten järjestimme Anniinan kanssa ihan mahtavat kuvaukset tänne Terälahteen, vanhan myllyn luo. Olen 2,5 vuoden ajan vilkuillut sitä ja suunnitellut, että joskus vielä täytyy päästä kuvaamaan tuonne! Eihän siinä niin kovin kauaa mennytkään… Oli myös todella pienestä kiinni ettei kuvaukset olisi onnistuneet, sillä sää oli melkoinen mysteeri ja sateen uhka oli olemassa. Onneksi kuitenkin otettiin riski, sillä pisaraakaan ei tuona aikana satanut!

Malli & MUAH: Anniina Forsman (ig: annnsk )

Kruunu & kuvat: Minä

Tämä mylly on itse asiassa lähikauppareittimme varrella, ja siinä on ihan oikea vesiputous! Keväisin Kalmakurjenkoskessa virtaa todella paljon vettä, mutta näin syksyisin on jäljellä enää pieniä noroja, jolloin kuvaaminen kallioiden päällä on mahdollista. Se on kylläkin melko haastavaa ja siellä täytyy olla todella varovainen, sillä kivien pinta veden alla on äärimmäisen liukas! Nimimerkillä mutaiset vaatteet & mustelmia; kokemusta on! :D Kamera säilyi onneksi ehjänä ja kuivana!

Rakensin edellisenä päivänä kuvissa olevan kruunun, ja se sopi kuin nakutettu tähän myllyn henki -teemaan, vaikka ensin mietin että mitenköhän sen kanssa mahtaakaan käydä… Anniinan suoritus oli taas vailla vertaa, ja hän eläytyi mukaan ideaan loistavasti! <3 Jopa niin hyvin, että kaapaisi mutapohjasta ihan ehtaa mutaa viimeistelemään tämän lookin! Meitä vähän harmitti että se tuli mieleen vasta kuvausten loppuvaiheessa, mutta onneksi edes silloin! Ihan mahtavaa kun malli heittäytyy näin täysillä mukaan! <3

Kaikista eniten tykkään tehdä juuri tämän tyyppisiä kuvauksia, joissa on ripaus (tai kaksi) fantasiaa ja mystiikkaa mukana! <3 Ja itse asiassa tämä kuvissa ollut kruunu pääsi mukaan erääseen NIGHTJAR -nimiseen lyhytelokuvaankin! Tämän kauhulyhärin ensiesitys on marraskuussa Cinemadromessa Tampereella. :)

nimmari

Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

THE PRECIOUS TIME

25.9.2018 / Anna / Kätteni Jäljillä / 8 kommenttia

Päätin nyt tehdä jotain ennenkuulumatonta blogini historiassa ja jättää otsikon englanniksi, sillä se on tämänkertaisen omakuvasarjan nimi. Suomeksi käännettynä se ei vaan kuulosta minusta yhtä hyvältä. Monesti nimittäin kuvien nimet tai kuvatekstit tulevat mieleeni juuri englanniksi, enkä oikein tiedä miksi. Siksi esimerkiksi Instagram-tilini on varsinainen sillisalaatti, sillä kirjoitan täysin fiilispohjalta englanniksi tai suomeksi. Joka puolella toitotetaan että pitäisi valita jompi kumpi, mutta kun riippuu ihan päivästä, että millä kielellä ne sanat ja lauseet mieleen tulevat.

No, mennäänpä nyt varsinaiseen asiaan! Tilasin joku aika sitten Punanaamiosta Grimasin kasvomaaleja ja viikonloppuna pääsin testaamaan niitä ensimmäistä kertaa kunnolla. Lapsena olen edellisen kerran tainnut jotain ”Tiimari-maaleja” käyttää, joten tämä on varsin uusi asia allekirjoittaneelle. Aikaahan tähän projektiin meni kokonaisuudessaan melko reippaasti, mutta onneksi oli vapaapäivä! Katselin inspiraatioksi Youtubesta videoita ja Pinterestistä kuvia, ja lopulta päädyin tällaiseen pääkallomeikkiin. Sitten pystytin pitkästä aikaa kotistudion pystyyn ja aloin kuvaamaan!

Pidemmittä puheitta, tässä tulos:

Seize the moment before your time is up

It’s trivial to be rich if you don’t have time

Time is precious

Rekvisiittana oli alunperin vain musta hattu, mutta onneksi mieleeni juolahti vaihtaa se tuohon kukkakruunuun ja vanhaan herätyskelloon. Johan tuli ytyä ja kontrastia mukaan kuvioon! Kellon ansiosta kuville syntyi teema, tarina ja nimi.

Kohta on taas Halloween… Mitähän silloin keksisi? :D

nimmari

Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

BLOSSOM

5.9.2018 / Anna / Kätteni Jäljillä / 10 kommenttia

Tiedättekö sen tunteen, kun jokin sinulle entuudestaan tuntematon kirja ilmestyy eteesi ihan äkkiarvaamatta, juuri oikealla hetkellä? Kirja, jota et todellakaan tiennyt tarvitsevasi, mutta kun avaat sen tiedät heti, että se on odottanut juuri sinua. Minulle kävi pitkästä aikaa näin!

Eilinen päivä siis kului töiden merkeissä Hämeenlinnassa, sillä olin tuomaroimassa Hämeen paras luontokuva 2018 -kisaa sekä kuvaamassa sisältöjä Digitrail-hankkeeseen. Tehtävälistallani oli mm. ottaa ulkokuvia Tiirinkosken tehtaalta (sisäkuvia oli otettu jo edellisen kuvaajan toimesta). Päätimme tietenkin kurkata myös sisälle, sillä emme olleet siellä ennen käyneet. On kyllä upea paikka, enkä yhtään ihmettele että esim. monet bloggaajat kehuvat sitä!

Harhailin myymälässä kuin päätön kana ja hypistelin kaikkea ihanaa. Yhtäkkiä silmäni osuivat Laura Syväniemen BLOSSOM -kirjaan! Kun avasin sen, tajusin, että juuri tätä olin kaivannut! <3

Kirjassa kerrotaan mm. kukkien käsittelystä, kukka-asetelmien rakentamisesta sekä tarvikkeista. Lisäksi BLOSSOM on ehkä kaunein kirja jonka olen koskaan nähnyt! <3 Kuvat ovat todella upeita, paperi tuntuu ihanalta sormien välissä ja kukka-asetelmat näyttävät henkeäsalpaavan kauniilta, kuin veistoksilta. Sain sivuilta sellaisen inspiraatiopuuskan ettei mitään rajaa, joten tottahan toki tein heti tänään myös oman ensimmäisen kukka-asetelmani!

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli! Olen jo pidempään kaivannut jotain selkeästi käsillä tehtävää harrastusta valokuvauksen rinnalle, ja tähän tarpeeseen kukka-asetelman teko tuntui ihan mielettömän kivalta! Illalla keräsin pihamaalta kaikenlaista kortta ja kukkaa, joita voisin asetelmaan käyttää. Tätä varten en siis ole ostanut mitään, vaan kaikki on tästä omalta tontilta. :) Paljon jäi vielä käyttämättä, huomenna teen varmaan vielä toisen!

Rakastan makuuhuoneeseen pitsiverhojen läpi paistavaa ilta-aurinkoa. <3

Olisi mukava oppia myös kimppujen tekoa ja siihenkin kirjassa on onneksi opastusta. En vaan ole vielä ehtinyt perehtyä aiheeseen sen koommin, mutta eiköhän sillekin ole vielä oma aikansa ja paikkansa! :) Nähtäväksi siis jää innostunko tästä kukkahommasta oikein olan takaa! :) Olen jo pitkään ihaillut muiden asetelmia ja kimppuja, ja vihdoin tuntui oikealta hetkeltä kokeilla tätä itsekin! Kukkataiteilu on myös mielettömän terapeuttista, suosittelen!

Ja hei, tajusin juuri että blogi täytti kuun vaihteessa kaksi vuotta! :)

nimmari

Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle

Omakuvien maailmassa

15.8.201816.12.2018 / Anna / Kätteni Jäljillä / 12 kommenttia

Sunnuntaina tuli sellainen olo, että on pakko saada purkaa tunteita jollain tavalla ulos, eli ilmaista itseään kuvien avulla. Kun on ollut kuukauden verran kuvaamatta tai tekemättä mitään kovin luovaa, on sanomattakin selvää että jossain vaiheessa asiaan on otettava kiinni ettei pää hajoa. Jonkinlainen visio kuvista oli olemassa; jotain melankolista ja tummanpuhuvaa, tummat silmänympärykset, nurkassa lojunut ikkunanpoka. Mitään sen tarkempaa ei kuitenkaan ollut, joten päätin vaan antaa fiiliksen viedä!

Aloitin maskeerauksesta. Purin ”kiukkuani” siveltimen vetoihin; luomiväripaletista käytin mustaa, punaista ja violettia. Yritin maalailla mustelmia, joskin niistä tuli aika haaleita kun ei tuo pigmentti tahdo markettimeikeissä oikein riittää. Lopulta naamani alkoi kumminkin näyttää siltä kuin olisin saanut turpaani pahemman kerran… Kuvissa se ei kylläkään (onneksi) näytä yhtään niin pahalta!

Lopulta kuvasarjan nimeksi tuli ”Tunne, jolla ei ole nimeä”

Kokeilin myös muutamia tuplavalotuksia kameralla, joka onkin uusi ominaisuus allekirjoittaneelle, sillä vanhassa kamerassa sitä mahdollisuutta ei ollut! Eli kuvia otetaan kaksi peräkkäin, ja kamera sitten yhdistää ne yhdeksi otokseksi.

Filmikamerassa tämä onnistuu myös, ja sieltä koko idea onkin peräisin. Voisihan tuon koneellakin tehdä, mutta rakastan sitä ajatusta ettei voi koskaan tarkkaan tietää millainen lopullisesta kuvasta tulee, vaan se on aina arvoitus! <3 Siksi filmikuvauskin kiehtoo, en vaan ole saanut vielä(kään) aikaiseksi perehtyä siihen. Mutta kaikelle on oma aikansa, uskoisin. :)

Kukat/heinät olivat (taas kerran) kuivuneet maljakkoon työpöydälleni, sillä en ikinä muista heittää niitä ajoissa pois! :D Nyt ne pääsivät vielä viime töikseen hyötykäyttöön hiuksia koristamaan. Otin kuvat makuuhuoneen ikkunan edessä, joka on länteen/luoteeseen päin. Sateisen ja pilvisen päivän johdosta ISOa piti kiikuttaa hitusen ylös, 500 paikkeille. Aukko oli 3,5 ja valotusaika 1/100sec. Heijastimia en jaksanut alkaa viritellä, vaan pelkkä ikkunan valo sai riittää tällä kertaa.

Epätäydellisyys ja säröt ovat alkaneet viehättää vielä entistäkin enemmän. <3 Haavoittuvaisuus myös, koska sitähän me kaikki olemme, halusimme tai emme. Siksi en esimerkiksi jaksa omaa ihoani photoshopilla enää käsitellä. Ja vaikka automaattitarkennus ei osuisikaan yhtään mihinkään, niin ei se silti tarkoita että kuva olisi epäonnistunut. Päinvastoin, silloin kuvasarjaan tulee vain lisää mielenkiintoa ja kokonaan blurri kuva jättää mielikuvituksellekin varaa! :)

Odotan muuten innolla syyskuussa alkavaa Ahjolan valokuvauskurssia jolle ilmoittauduin. Kurssin nimi on ’Valokuvailmaisun konkarit’, ja se on suunnattu jo useamman vuoden aktiivisesti kuvausta harrastaneille. Itsehän olen aktiivisesti kuvannut vasta noin kaksi vuotta, mutta rohkenin silti liittyä mukaan, sillä valokuvailmaisun perusteet ovat kuitenkin jo hallussa ja aihe sekä siinä kehittyminen kiinnostaa kovasti. :)

Vuosi sitten osallistuin Ahjolan ’Ihminen kuvassa’ -kurssille, ja teinkin siitä muutamia postauksia (linkit alla). Kiinnostaisiko teitä lukea niitä tälläkin kertaa? :) Kotitehtäviä saamme toivottavasti tällä tulevallakin kurssilla, joten niitä ainakin tulen täällä blogissa jakamaan!

Omakuva: Klovni

Henkilökuvauskurssin loppu häämöttää

nimmari

Seuraa blogia: Portfolio – Instagram – Facebook – Bloglovin’ – Blogipolku – Blogit.fi – theblogjungle